Kreikan tukipaketin eduskuntakäsittelyssä hallituspuolueiden pääjehut syyttävät pääoppositiopuoluetta populismista, koska se ei ollut demokraattisen päätöksenteon sisällöistä ja tavoista aivan yksimielinen valtaapitävien porvaripuolueiden kanssa. Nähtäväksi jää realisoituuko oppositiosta kuulunut vieno toive saattaa myös riskejä ottaneet finassispekulantit ja pankit Kreikan kriisin maksumiehiksi?
Tokkopa oli luottamus ehtinyt edes palautua täysin rahoitusmarkkinoille finanssikriisin jälkeen, tuon torndaon jonka juuret olivat mm. Yhdysvaltojen asuntorahoitusmarkkinoilla, veroparatiiseissa, Kiinan valuuttavaraintopeleissä kun jo tummat epäluottamuksen pilvet nousivat markkinavoimien pesästä uhkaamaan EU: n orastavaa talouskasvua.
Vapaat kansainväliset rahoituspääomat ovat olleet vapaita mellestämään ja voimakkaita keinottelemaan ja keikuttamaan valuuttoja ja valtioitakin. Luin, että jopa 80% valuuttamarkkinoiden volyymistä on alle viikon pituisia nopeita valuuttakauppoja siis lähinnä keinotteluluonteisesta voitontavoittelua. Tässä virtuaalikapitalismissa osto- ja pikavoittoja tekevät osto-ja myyntiliikkeet ovat saaneet olla irrallaan reaalitaloudesta, joka perinteisesti on luonut työtä, toimeentuloa ja yhteistä jaettavaa eli hyvinvointia. Ja pankkijärjestelmän keskinäiset riippuvuudet ovat kehkeytyneet niin monimutkaisiksi, ettei rahoituspäätösten riskien suuruuksita ota selkoa se kuuluisa erkkikään.
En ymmärrä miten luottamusta voidaan taikoa jos edes riskien suuruudesta ei saada selkoa.
Voi markkinat, oi markkinavoimat kun en mä tunne teitä. HS:n päätoimittaja Mikael Pentikäisen kirjoitti sunnuntain lehdessä että markkinavoimista on tullut vallan todellinen vahtikoira. Minusta näyttäisi siltäkin, että markkinavoimista on tullut todellinen vallankäyttäjä, joka on sysännyt demokraattisen päätöksenteon ja politiikan porstuan kenkäkomeroon.
Viime viikolla laadittiin EU:ssa massiivinen Euro-alueen vakaus- ja kasvusopimus markkinoiden luottamuksen herättämiseksi. Se lienee ollut ihan välttämätön todisteltiin oppositionkin penkistä. Luottamusta, markkinoiden luottamusta on nyt rakennettu Euroopan rahaliittoon EU:n ja IMF:n massiivisella vakauspaketilla, jota toivon mukaan ei tarvitse suomalaistenkaan veromarkkoja käyttää. EKP on lupautunut jonkinlaiseen roskapankin osaan eli ostamaan valtioiden, yritysten ja pankkien velkakirjoja. Palatsien puhujainpöntöistä on julistettu, että julkisen talouden alijäämiä laitetaan nyt kuriin ja valtiovelkaa pyritään leikkaamaan. Mutta eikö olennaista ole miten hetkellinen alijäämä on aikaansaatu. Ei se sinälläään ole kauhistus eikä itkun paikka. Tiukka yksisilmäinen, oppikirjamainen leikkuriajattelu sensijaan voikurjistaa talouksia ja johtaa työttömyyteen. Kreikalle osoitettu tiukka leikkauspanta voi kurjistaa taloutta entisestään. No, ehkä markkinat leppyvät jos taseet tokenevat. Viis ihmisistä!
Tähän asti rahaliiton jäsenyyden peruskriteerejä on rikottu EU:ssa ihan kaikessa rauhassa. Talouskurista on saanut varsinkin Välimeren rantavaltiossa lipua kuin purjevene kimmeltävillä aalloilla. Julkinen velka on kasvanut ja budjettivajeet perässä. Samaan aikaan toisaalla on samaisessa monenlaisten valtioiden rahaliitossa on euro tuonut Suomelle vakautta ja Euroopan alhaisimpia korkoja eli virtaa talouteen. On niin nuori tää mun euro-rakkautein. Sen siedän.
Kiinnostavaa on, että finassikriisin ja Kreikan kriisin jälkeen markkinatalouden oikeista ongelmista puhutaan nyt vastuullisemmin. Tiedä vaikka puhuminen johtaa myös politiikkaan, jolla EU:n rahoitusmarkkinoita uudistetaan. Kaikki maailman hedge fundit tulkaa ulos kaapeistanne! Tiistaina on agendalla esim. rahoitusmarkkinavero sekä Ruotsin mallin mukainen pankkivero. Keskustelun aiheina ovat myös pankkien vakavaraisuussääntöjen tiukentaminen, johdannaismarkkinoiden riskikasautumien parempi hallinta. Millä välineillä rahoitusmarkkinoiden uusintaminen voisi tapahtua EU:ssa -entäpä globaaleilla finassimarkkinoilla?
Kera viisaiden vieraitteni eli finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jukka Vesalan,
kansanedustaja Erkki Pulliaisen ja tutkija Lauri Holapan minä Kainuun aatelinen yritän tässä Euroalueen kriisin jaloissa käydä läpi rahoitusmarkkinoiden säätelyyn liittyviä perusasioita, jotta edes hitusen verran pääsisin lähemmäksi vapaita kansainvälisiä rahoituspääomia, jotka ovat pienelle ihmiselle jääneet etäiseksi.
Sääliksi käy näitä
Sääliksi käy näitä setiä, jotka uskovat virallisia tiedonantoja. On vain inhimillistä, että tilaisuus EDELLEENKIN tekee varkaan ja ahneella on #¥§ loppu!!
(tekstiiesti)