Skip navigation.
Home

Syrjäytyvätkö Suomen nuoret miehet "oikeesti"?

Markku Heikkinen vieraineen kysyi tiistai-aamuna 26.2.2008, miten saa ja sopii puhua syrjäytyvistä nuorista miehistä?

Epäilemättä Suomen nuoret miehet ovat viime aikoina olleet selkeämmässä syrjäytymisvaarassa kuin tytöt. Lapsiperheiden köyhyys, yksinhuoltajuus, lastensuojelun resurssipula ja monet muut seikat eivät ainakaan tue poikien kasvamista aikuisiksi, vastuullisiksi miehiksi, vaan uhkaa syrjäyttää monen miehentaimen.

Asia on huolestuttava, samoin syyt. Mutta syrjäyttääkö myös huolestunut sosiaalipuhe nuoria? Miten puhua yksinhuoltaja-äitien pojista leimaamatta äitiä tai poikia? Onko vähäosaisuudesta tulossa osalle nuoria elämänura?

Mitä tekee koulu, sosiaalitoimi lastasuojeluineen? Miten miehet kokevat miesten asian?

Jorma Ollila on ainakin huolissaan...

Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa ovat erityissosiaalityöntekijä Alpo Heikkinen, tutkija Tapio Kuure ja koulukuraattori Juhani Marttinen.

Syrjäytyvätkö Suomen nuoret miehet

Kuuntelin ohjelmaanne vahingossa, mutta mielenkiinnolla. Olen sitä mieltä kokemukseni perusteella, että neuvolan tulisi olla aktiivinen sellaisten vanhempien suhteen, jotka syystä tai toisesta eivät käytä neuvolan palveluja. Heidän joukossaan on perheitä, jotka todella tarvitsevat tukea. Periaatteessa kaikki vanhemmat haluavat lastensa parasta, mutta edellytyksiä hyvän vanhemmuuden toteutukseen puuttuu. Tarvitaan terveydenhoitajia, joilla on myös sosiaalialan koulutus ja laaja näkemys ihmisen ja perheen terveydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Aina ei ole voimia ja rohkeuta lähteä neuvolaan. Tarvitaan neuvolan yhteydenottoa ja kotikäyntiä. Kaiken pitää tapahtua mahdollisimman pitkälle perheen ehdoilla. En tiedä, miten tätä asiaa voisi viedä eteenpäin. Olen sitä paljon miettinyt. Ohjelmastanne kiitollisena Pirkko Jauru

65000 syrjäytyvää Suomen nuorta

Näin HS 17.3.2008

"Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin 65 000, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes laskee. Määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella.

Helsingin Sanomat pyysi Stakesilta selvitystä asiasta, koska viranomaiset eivät tiedä oikeaa määrää.
Syrjäytyminen merkitsee sitä, että nuori putoaa jopa pysyvästi sosiaalisen-, koulutus- ja työelämän ulkopuolelle ja on vaarassa sortua alkoholin, huumeiden ja rikollisuuden maailmaan.

Työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten määrä oli vuonna 2001 tilastojen mukaan yksi prosentti ikäluokasta, eli yhteensä runsaat 15 000. Tätä ryhmää voidaan Stakesin määritelmän mukaan pitää kiistatta "syrjäytymisen kovana ytimenä". Joukko kasvaa joka vuosi.

Syrjäytymisvaarassa ovat lisäksi avohuollon piirissä olevat lapset, eli ne, jotka ovat joidenkin lastensuojelutoimien kohteena. Heitä uhkaa syrjäytyminen, elleivät he saa henkilökohtaista huolenpitoa ja apua.

Hallituskaudeksi asetettu työryhmä selvittää työpaikkojen ja työvoiman nykyistä parempaa kohtaamista. Ryhmällekin on epäselvää, kuinka moni nuori uhkaa jäädä tai on jo jäänyt työelämän ulkopuolelle. Ryhmä on päätynyt siihen, ettei kadoksissa olevia kuitenkaan voi olla sataatuhatta. "

Markku Heikkinen, dokumenttiohjaaja-radiotoimittaja