Skip navigation.
Home

Silmänkääntöä ja muita temppuja

Taannoisen oikeusministeriön kyselyn mukaan kolme neljäsosaa kansalaisista luottaa suomalaiseen demokratiaan mutta vain runsas kolmannes poliittisiin puolueisiin ja politiikkoihin. Logiikka hoi! Imarteleekohan sitten enemmän hallitusta vai oppositiota, mutta viimevuotisen tutkimuksen mukaan varsin iso osa kansasta ei tiedä mitkä puolueet ovat hallituksessa? Eduskunnan toiseksi puhemieheksi viime kuussa valittu Tarja Filatov saa yhä työministeri Filatoville osoitettua postia.

Olisi hauska kuulla, kuinka moni luottaa markkinatalouden kykyyn korjata itse itseään. Uusliberalismin aikakautena se on ollut se kova juttu. Samalla politiikan väitetään jääneen talouden ylivallan jalkoihin. Finanssikriisin jälkeisessä maailmassa politiikka voi tehdä uutta tuloaan myös talouteen. Ajatus finanssitransaktioverosta viittaa siihen suuntaan. Toimiessaan se toisi 1,5 miljardia euroa laitettavaksi vaikka sosiaaliturvan korotuksiin. Melkoinen pesämuna köyhyyspaketille.

Edellisissä vaaleissa oppositiojohtaja, tuore puheenjohtaja Jyrki Katainen syytti istuvaa hallituksen työministeri Tarja Filatovia tempputyöllistämisestä. Nyt Kataisen kantaessa valtiovarainministerin poliittista vastuuta on Suomen bkt sukeltanut historiallisen rajusti. Investoinnit romahtaneet. Suomi on joutunut muiden tavoin finanssikriisin jälkkäreihin, joita hallitus on tervehtinyt partiolaisen uskollisuudella tukeutuen nousukauden aikana laadittuun hallitusohjelmaan. Sen mukaisesti hallitus on keventänyt hyvätuloisten verotusta. Taantuman kourissa sitä alettiin kutsua elvyttämiseksi. Tämä veronalennuksilla elvyttäminen ei ole tuottanut työpaikkoja. Olisiko tässä paikka Filatoville kuittailla sitä temppuelvyttämiseksi?

Työttömiä on nyt 300000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut mikä on ikävää, koska se syö ihmistä ja käy kohtalokkaaksi. Nuorista työttömänä joka neljäs (tilastokeskus 15-24 vuotiaiden työttömyysaste 25,7%). Yhtä kesätyöpaikkaa kohti riittää kymmeniä ja kymmeniä hakijoita. Se turhauttaa työtodistuksia kopioivan mielen. Hyvä uutinen on, että nyt toimintakyvyttömäksikin arvosteltu hallitus yrittää korjata nuorten elämän näköalattomuutta lisäbudjetilla, jota oppositio on ehtinyt huudella jo vuoden päivät. Hallitus on eikä off!

Menestyäkseen politiikassa tulee temput myydä äänestäjille helposti naposteltavina esityksinä. Siinä on haastetta yhä monimutkaistuvan maailman globaaleilla markkinoilla, joilla politiikka on viihteellistynyt. Suurin osa ideoista on jo keksitty, kaulittu ja käännetty kymmeniä kertoja. Aikamme merkittävimmät ympäristöavauksetkin tehtiin jo 1960-luvulla. Historiattomalta vaikuttavassa ajan riennossa menestyy politiikassa se, joka osaa nokkelimmin tuunata vanhan tavaran uudessa kuosissa.

Maassa maan tavalla- slogani on suomalaista kansanperintöä, jonka opin peruskoulussa 70-luvulla. Tapa miten Maassa maan tavalla- slogani esitetään on jo viesti. Sisältöäkö siis? Tämä tuunaminen on konsultti- ja markkinointiyrittäjien temmellyskenttää, jonka tulosvastuuta Juha Jokela tutkii Esitystalous-näytelmässään.

Kahdeksankymmentä prosenttia suomalaista sanoo gallupeissa kannattavansa heikommassa asemassa olevien sosiaaliturvan parantamista. Se vaatisi köyhyysohjelmaa ja pienimpien sosiaalitukien nostamista elinkustannusten noustua. Mutta vaaleissa ok-toimeentulevat äänestävät itselleen enemmän yksilöllisiä kuluttajavapauksia. Samaan suuntaan kulkee ajatus keskustalaisen Rossin ja kokoomuslaisen Nummikosken (kumpainenkin valtiosihteerejä) viimevuotisessa HS:n sunnuntaidebatissa. " Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää perinteistä irti päästämistä ja valinnanvapauden lisäämistä." Mistä tempusta onkaan kyse perinteistä irti päästämisessä ja miten se lisää köyhän opiskelijan, pätkätyöläisen, eläkeläisen, sairaan tai työttömän yksilöllisiä valinnanvapauksia?

Sosiaalipolitiikan ja talouden tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että hallituksen politiikka on hyödyttänyt etenkin hyvätuloisia suomalaisia. Yksilöllisen valinnanvapauden ideologia on lisännyt eriarvoisuutta. Espoon piispa Mikko Heikka huomautti, että Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot kasvavat edelleen ja ne näkyvät jo peruskoulussakin. Maamme lääkäripalvelut suosivat suurituloisia. Tätäkö toivomme?

Jopa 60% EU:n kansalaisista joutuu taloudelliseen liriin ja kiipeliin sairastuessaan tai jonkin suuren hankkinnan edessä. Suurimmalla osalla meistä palkansaajista ja pienyrittäjistä elämän perusturvallisuus haavoittuu herkästi elämän koettelemuksissa. Kuulun siihen kohderyhmään, jolle toimiva sosiaaliturva on henkivakuutus. Sen rapauttaminen valinnanvapauden nimissä on ideologinen valinta. Elämässä myös sattuu.

Pääsiäisen alla sopii odottaa elämän voittoa kuolemasta.

Kainuun aatelisen seurassa korvaansa kallistavat ja poskeaan kääntävät Tarja Filatov, eduskunnan toinen puhemies, Jyrki Katainen, valtiovarainministeri
ja Juha Jokela, ohjaaja.

Onko tästä mitään hyötyä?

Onko tälläisestä keskustelusta mitään hyötyä?

Arvelen että tässä käy niin että tulee paljon puhetta, mutta mitään ei todellisuudessa selviä tai parane. Miksi? Koska siihen ei ole motivaatiota. Koska se ei koske päättäjiä.

Köyhyyttä hoidetaan näennäishoidolla, hoetaan että autetaan ja ollaan hiljaa siitä että toisaallla kaikessa hiljaisuudessa poistetaan saman verran pois.

Helppo on hyvätuloisten puhua.

Ammatinherjoittaja toimeentuloluukulla

Nämä korupuheet ovat aivan turhia.
Kukaan poliitikko ei tiedä miten tiukoilla ihmiset ovat tämän päivän Suomessa.
Samassa veneessä ovat pienet ammatinharjoittajat,jotka hädintuskin tulevat toimeen ja myös pienet palkansaajat,joilla on myös tulot alle minimitulon.

Kuka maksaa>tuleva polvi

Ulkomaalle viedään nyt työ. Ennen lähti ihmiset ulkomaille. Mitkä on kustannukset antaa tietotaito muille maille. Jää tänne osaavia ihmisiä. Loppussa saattaa olla Nokiallakin, notta viedään kaikki pois. Täällä osataan. Nuoret haluaa töihin>työhön oppiminen sisäyttäminen>oppisopimuksin ovat hyviä, kun on hyvä perehdyttäjä (kärsivällinen). *.* Kaikille sama kohtelu. Työstä se palkka mikä kuuluu. Huonolle työntekijälle vähemmän ja vastuunottajalle vastuulliselle enemmän. Voisi vaikuttaan burnouttiin, onkin vastuunottajia yhtäkkiä. PERKELE töitä on>maksaja puuttuu. Yrittäjille paremmat ehdot poikisiko uusia yrittäjiä. Vastuuta neuvontaan, pankit, tilitoimistot, verotoimisto, kunnat kaikki hyötyy. Ei tuijoteta väärään suuntaan. Saairaaloissa on nykyään tietokoneelle kirjoittamista>pääasia hoito kärsii. Konekijoittajia paikalle. Yhdisyneet kunnat sairaanhoidossa=lähihoito kärsii. Viedään apu kauemmaksi. Minä en tee tätä... menkää...

viraton valitus

Poimin näyttelijätrion esityksestä Tarja Filatovin väitteen, SDP-SAK ei vastusta perusturvan korottamista 120 eurolla. SDP ei vain halua, että pienituloisen ansiosidonnaisesta tulisi huonompi kuin perusturvasta. Näin voisi tapahtua, jos ansiosidonnaisen ja työmarkkinatuen sidos purettaisiin ja vain työmarkkinatukea korotettaisiin.

Hieman suhteellisuusteoriaa Tarjalle. Pelkkää työmarkkinatukea saavan ostovoima ansiosidonnaista saavaan työttömään nähden ei voi koheta ennen kuin em. sidos puretaan. Työttömyysturvaehtoihin on täysin mahdollista lisätä kohta, jokaiselle työttömälle maksetaan vähintään perusturvaa (työmarkkinatukea).

Ikääntyneenä työttömäksi jäävä putoaa joka tapauksessa aikansa ansiosidonnaisella rilluteltuaan perusturvalle. Muut näkemykset ovat asioista perillä olemattomista lähteistä, joihin luen myös poliitikot.

SDP-SAK vastustaa yhden luukun periaatetta. Ay-liikkeen ansiosta kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevat työttömät saadaan päälle päätteeksi eriarvoistettua kuntien sosiaalitoimissa. Miltä pelkkää työmarkkinatukea saavasta tuntuu, kun sossun luukulla sanotaan jopa vastoin toimeentulotukilakia - EI TIPU? Miettikääpä tätä Tarja F., Jyrki K. ja YLE.

Kataisen kansan kyinen pelto

Kataisen olemus antaa epäluotettavan vaikutelman.Ohjelmoit-
a,robottimaista puhetta, kaikki on luettava sanojen välistä, kuten aina poliitikassa.Yrittää hyväksikäyttää
kansalaisten empatiaa välttääkseen sosiaalista vastuuta.
Katainen on aivopesty oikeistolaiseen ajatteluun yrittäen kroonisesti vakuuttaa järkevyyttään.EK:n juoksupoika.
Teatterimiehen ulosanti uskomattoman heikkoa, mutta mielipiteet muuten osuvia ja luovia.
Heikkinen oli tällä kertaa mies paikallaan.

Väistelyä

Kylläpäs ohjelmassa näpsäkästi torjuttiin yrityskin tuoda keskusteluun se, että maassamme kymmenet tuhannet - ellei jo puhuta sadoista tuhansista - työttömät pakotetaan työskentelemään ilman palkkaa samaan aikaan kun samasta työstä maksetaan vieressä työskentelevälle normaali palkka ja muut työsuhteen edut ja porukkaa lakkoilee saadakseen lisää etuja. Aihe taitaa todella olla kuuma peruna?

Ei tuollainen asiasta puhumisen tukahduttaminen - mitä tapahtuu myös monilla keskustelupalstoilla - johda muuta kuin lisääntyvään raivoon.

Luultavasti demarit saavat kiittää työttömien orjuuttamista ja mielivaltaista rankaisujärjestelmää vaalitappiosta, sillä todennäköisesti moni demareja äänestänyt työtön on siirtynyt nukkuvien puolueeseen. Filatov lienee työttömien keskuudessa vihatuimpia henkilöitä, sillä hänen ja muiden demariministerien aikana työttömien epäoikeudenmukaista rangaistusjärjestelmää ankaroitettiin järjettömässä määrin ja luotiin palkattoman työn markkinat.

Ja kokoomus kiittää. Eikä näytä vihreä työministerikään paheksuvan tilannetta, päinvastoin.

Sitä on turha väittää, että palkattomassa työssä ihmiset pidetään työnsyrjässä kiinni ja estetään syrjäytymistä. Kyllä tuossa käy ihan päinvastoin. Jos mikä, niin palkattomassa työssä koettu epäoikeudenmukaisuus syrjäyttää ja rapistaa työmoraalia. Miksi hyödyttää työn tuloksen riistävää yritystä tai järjestöä ilmaisella työpanoksella? Moni erehtyy kerran raatamaan palkatta, mutta kun sitä palkkatyösuhdetta ei kuitenkaan synny, uudessa palkattomassa pestissä on viisaampi.

Erityisesti nuoret eivät taida ymmärtää sitä, että pitäisi antaa ryövätä työpanos ilman vastineeksi saatua palkkaa. Lähipiirissäni on nuori, joka sai melkoisen raivarin, kun kerroin, mitä on odotettavissa, jos työvoimatoimistoon nenänsä pistää. Uskoakseni hänen asenteensa on sama kuin hyvin monen nuoren. Ei siis ihme, että nuoria katoaa tuhansittain kaikista rekistereistä. Siitä pitäisi olla huolissaan, jos mistä, sillä tuo varmasti näkyy yhteiskunnallisina häiriöinä.

Liekö perimmäinen syy tilanteeseen siinä, että viranomaisilta ja työnantajilta on moraali hukassa? Kannattaisiko se etsiä ja ottaa käyttöön, ennen kuin on liian myöhäistä? Seuraukset kun voivat olla arvaamattomat.

http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=16&sid=f0f7f83a294db267bad32c7473f3631e

viraton valitus

Ay-liike on työttömän pahin vihollinen, mikä tarkoittaa, että järjestäytynyt työllinen ja työtön ovat eri joukko-osastoissa.

Tarja Filatov on huolissaan työvoimahallinnon resursseista. Työ- ja elinkeinotoimistolla on tarjota ainoastaan tyhjäkäyntejä karenssin uhalla. Verovaroja tuhlataan siis suruttomasti, jotta edes järjestäytyneillä virkahenkilöillä olisi riittävä työttömyysturva.

Jokainen Suomen kansalainen on kirjoilla Kelassa, mutta työvoimahallinnon asiakkuus on perusturvan saamisen ehto. Perusturva on annettava yksin Kelan huoleksi, ja kukin käyttäköön työvoimahallintomme palveluja tahtonsa mukaan!

Jyrki Katainen otti esiin kunnallisveron perusvähennyksen. Raja korotettiin 1480 eurosta 2200 euroon. Pelkkää työmarkkinatukea saava saa näin sitten joskus jälkijunassa noin 150 euroa vuodessa lisää ostovoimaa, ellei kunta erehdy korottamaan veroprosenttiaan. Oikein, työttömät ovat jälleen pykälän verran eriarvoisempia asuinkunnasta riippuen. Yli 500 päivää työttömänä olleen ostovoima ei tälläkään tempulla kohene, mikäli paremmin ansaitsevatkin saavat vastaavan verovähennyksen.

Ruoan alv:n alennus alensi jokaisen kansalaisen ruokamenoja, joten työmarkkinatuella elävän taloudellinen asema muihin nähden pysyi ennallaan. Kaikki on suhteellista Jyrkiseni kuin myös Tarjaseni, jos näin pitkälle menevän tuttavallisuuden sallitte.

Vinkki Filatoville

Kerroit, että ihmiset lähettävät kirjeitä vielä entiselle työministerille ja kyselevät heille tärkeistä asioista. Sinä vastaat ja neuvot ottamaan yhteyttä asianomaiseen tahoon. He ottavat ja sitten kirjoittavat sinullle, etteivät ole saaneet vastausta. Sinä olet siitä erittäin pahoillasi.

Vihje: Ota sinä entisenä työministerinä ja nykyisenä kansanedeustajana kysyjän asia hoitaaksesi ja ota yhteyttä asianomaiseen paikkaan, yritä panna tuulemaan tai ainakin patista. Varmaan osaat paremmin kuin tavallinen kansalainen.

viraton valitus

Maamme arvovaltaisimmat päättäjät väittävät tuon tuostakin, että kaikkein pienituloisimpien taloudellista asemaa on kohennettu keinolla jos toisella. Jos he ovat puheissaan vilpittömiä, he eivät yksinkertaisesti ymmärrä, mikä raha on. Epäilen heidän kuitenkin valehtelevan tietoisesti ja olevan pihalla rahan olemuksesta.

Tarja Filatov pitää työvoimahallinnon työttömyyslukuja luotettavimpina. Maksettujen työttömyyskorvausten perusteella Suomessa on ollut koko 2000-luvun reilusti virallisia lukuja enemmän työttömiä. Tehdyt työtunnit alkoivat vähetä jo 1990-luvun loppupuolella. Ilmeisesti SDP loi muinoin 300 000 uutta työpaikkaa pätkimällä vakituisia työsuhteita.

Ex-työministeri väitti, että joissakin EU-maissa kaunistellaan työttömyyslukuja. Tilastokeskuksen luvut syntyvät vähintään arveluttavalla kyselyllä. Pelkästään ikähaarukka 15-64 vuotta on suomalaisittain eriskummallinen. Yleensä 15-19 -vuotiaat eivät ole töissä, joten työttömiä tulee kertaheitolla parisataa tuhatta.

Työttömien laskemisen sijasta pitäisikin keskittyä tarkastelemaan kansalaisten tienestejä. Olen erittäin kiinnostunut tietämään, kuinka vähällä kukin joutuu tulemaan toimeen? Noin 700 000 EU-köyhää ei kerro oikeastaan mitään. Miksi juorukalenterimme alapäästä vaietaan?

Wahlroos on Suomen paavi?

Keskustelu oli ihan kohtalaisen onnistunut. Olen kuitenkin jäänyt kaipaamaan sellaista talouskeskustelua, jossa ei mainittaisi Björn Wahlroosin nimeä. Sellaista keskustelua ei nimittäin ole eikä tämäkään keskustelu ollut, vaikka hyvin olisi ilmankin selvitty. En oikein käsitä tätä Wahlroos kuviota, mikä meillä mediassa tällä hetkellä hyvin sitkeästi on, koska se ei sisällä juuri mitään kritiikkiä. Se on pikemminkin uskonnolissävytteistä palvontaa. Kritiikkinä voi lähinnä löytää jonkin yleisönosastokirjoituksen ja niitäkin on vähän.

Sanomalehdet ovat tässäkin asiassa aivan pystyyn kuolleita ja ihmekös tuo, kun ne on jo pitkään koottu siten, että ensin myydään mainokset ja sitten ostetaan halvalla jotakin journalismin kaltaista täytettä, joka on silloin parasta, kun se palvelee lukijaa huonosti, harhauttaa ja on särmätöntä.

Wahlroos on kuin Suomen paavi, joka pölisee pöntöstään ja media toistelee ja kirjoittaa hänen sanomisiaan tarkasti ylös, vaikka ne olisivat aivan älyttömiä juttuja. Ero on vain siinä, että paavin sanomisia myös arvostellaan, Wahlroosin ei. Hänen liturgiansa on pyhempää kuin Paavin ja siihen uskotaan voimallisemmin. Alan kallistua sille kannalle, että Wahlroos onkin huumorimiehiä ja hän testaa, miten tyhmiä juttuja voi rahan voimalla julkisuuteen lausahdella ennen kuin kalikka kalahtaa ja joku alkaa oikeasti miettimään onko hän oikeassa ja jos on, niin ketä hyötyy ja kenen kannalta hän on oikeassa? Sekin on outoa, että Wahlroosin lausahduksien oletetaan kovasti kiinnostavan ihmisiä. Onko Näin? Minä vähän epäilen.

-------------------------

Niin ja Heikkinen... Minä pidän ohjelmastasi. Se on keskusteluohjelmien aatelia. Ipodini kertoo lahjomattomasti minun kuuluvan fan clubiisi. Sinun keskusteluohjelmiasi olen jättänyt eniten poistamatta ensikuuntelun jälkeen. Olet kiehtova paketti kyvykkyyttä, lämpöä, klovneriaa ja tragediaa.

Työttömyystilastoista

"""Tarja Filatov pitää työvoimahallinnon työttömyyslukuja luotettavimpina. Maksettujen työttömyyskorvausten perusteella Suomessa on ollut koko 2000-luvun reilusti virallisia lukuja enemmän työttömiä. Tehdyt työtunnit alkoivat vähetä jo 1990-luvun loppupuolella. """"

Työvoimahallinnon työttömyysluvut ovat kaunisteltuja. Luultavasti maassa on oikeasti jo yli puoli miljoonaa työtöntä, mutta työhallinnon luvuista suuri osa on putsattu pois.

Se, miksi edes työttömyyskorvausten perusteella tehty tilasto ei pidä paikkaansa, johtuu ainakin seuraavista seikoista:

1. Puolison tai muut tulot 'syövät' työttömälle kuuluvan työmarkkinatuen. Työmarkkinatuki kun on tarveharkintainen ja sitä 'syövät' pois lähes kaikki työttömän omat ja puolison tulot.

2. Palkattomissa orjatöissä maksetaan työllistämis- yms. tukia eikä työttömyyskorvauksia. Näin orjatöissä oleville, joille ei makseta palkkaa sillä perusteella, ettei heitä pidetä työsuhteessa olevina, ei makseta myöskään työttömyyskorvauksia.

3. Myös TE-toimiston tarjoamissa/pakottamissa koulutuksissa olevat eivät ole työttömien kirjoissa, vaikka he olisivat ns. humpuukikoulutuksissa, jotka eivät mihinkään johda. Tosin nyt ilmeisesti TE-keskukset ovat alkaneet hiukan terävöittämään toimintaansa ja ammatillisiakin koulutuksia alkaa olla tarjolla.

4. Työttömille määrättyjen rangaistusten aikana he eivät ole työttömyyskorvausten saajina. Ja niitä rangaistuksia todella määrätään kevyellä kädellä, usein hyvin mielivaltaisesti. Jos liki puolet työttömistä saavat vuoden aikana jonkin rangaistuksen, jossain mättää ja pahasti.

5. Vähäinen ei ole sekään porukka, joka ei suostu TE-toimiston kyykytettäväksi orjatöihin tai humpuukikoulutuksiin ja jättäytyy siksi ulkopuolelle kaikkien tilastojen. Tuo porukka on se, josta pitäisi päättäjien olla eniten huolissaan - ja samalla se on porukka, joka on pelkästään päättäjien järjettömien päätösten aikaansaama.

Työttömyystilastoja vääristää sekin, että jo tunnin viikossa palkkatyössä oleva ei ole työtön tilastoissa, vaikka kukapa tunnin viikossa työllä eläisi.

Palkattomissa orjatöissä olevat ovat varsin erikoisessa tilanteessa, sillä heitä ei lueta työsuhteessa oleviin sen vuoksi, ettei heille tarvitsisi maksaa palkkaa ja antaa muita työsuhteessa oleville kuuluvia etuuksia, joten Kela pidättää työmarkkinatuesta veronpidätyksenä 20 %. Jos vastaava summa maksettaisiin palkkana, niin veronpidätys olisi esim. Helsingin mukaan 2,5 % verohallinnon laskurilla laskettuna.

Näin lakeja voidaan venyttää päättäjien toimesta minkä kaltaiseen toimintaan vain, joten voitaneenko Suomesta enää puhua oikeusvaltiona. Tosin olen sitä mieltä, että monikaan päättäjä ei ymmärrä sitä, minkä puolesta nappia painaa ja tulokset ovat sitten sen mukaiset.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/02/31083

viraton valitus

Ksantippa, työttömyystilastoista.

Työmarkkinatuen tarveharkinta on poistumassa. Tarveharkinta ei ole koskenut 55 vuotta täyttäneitä.

Työvoimahallinnon järjestämiä orjatöitä on monenlaisia. Pakkotöitä tehdään vähintään työmarkkinatuella + Kelan 9 euron päivittäisellä ylläpitokorvauksella. Lisäksi tämän vuoden alusta toimenpiteessä oleva on oikeutettu aktiivirahaan, mikä on 4,41 euroa työpäivässä. Orjaksi alistumalla on täten mahdollista tienata huomattavasti enemmän kuin orjuudesta kieltäytymällä. Orjaksi suorastaan houkutellaan, mutta myös pakotetaan, koska työmarkkinatuen tasoa ei koroteta vastaamaan peruselinkustannuksia.

Pakkotyöt ovat määräaikaisia. Työttömiä on näin mahdollista kierrättää ja säästetään korvauksissa, kun vain noin joka kymmenennelle tarjotaan orjapaikka vuorollaan.

Työttömien määrän arvioiminen on tehty tavalliselle kansalaiselle hankalaksi. Töittä olevat saavat korvauksia useasta eri lähteestä. Työttömyyskassa, Kela, sosiaalitoimi ja työvoimahallinto tulevat rahanjakajina ensiksi mieleen. Tärkeintä olisikin tietää, kuinka vähän kukin tienaa. Työttömien määrä on toisarvoinen asia.

Minä en usko, että työikäinen suomalainen voi olla kaikkien tilastojen ulkopuolella. Jos vanhemmat eivät elätä, ilman loton jättipottia on pakko olla vähintään sosiaalitoimen asiakas. Noin miljoona työikäistä suomalaista on työelämän ulkopuolella tilastojen mukaan.

En myöskään usko, että päättäjämme eivät olisi tietoisia työttömien ongelmista. Päinvastoin, työttömyys sos-järjestelmineen on tarkasti harkittu kolmikantainen päätös. Poliittinen huomio on nyt kohdistettu työttömiin nuoriin, koska kaikki hyväksyvät nuorten työllistämisen. Taustalla on kuitenkin myös halu hiljentää keskustelu ikääntyneiden köyhyydestä, mikä on varmasti työeläkeyhtiöiden mieleen. Suomi on työttömälle kaikkea muuta kuin oikeusvaltio, kolmikantainen diktatuuri lähinnä.

viraton valitus

Ksantippa, työttömyystilastoista. "Työttömille määrättyjen rangaistusten aikana he eivät ole työttömyyskorvausten saajina. Ja niitä rangaistuksia todella määrätään kevyellä kädellä, usein hyvin mielivaltaisesti. Jos liki puolet työttömistä saavat vuoden aikana jonkin rangaistuksen, jossain mättää ja pahasti."

Työ- ja elinkeinotoimiston virkailija suosittelee karenssia, mutta karenssista päättää paikallinen Työvoimatoimikunta. Sen päätöksestä ei voi valittaa, vaan vasta Kelan suorittamasta työttömyyskorvauksen eväämisestä on oikeus valittaa. Jos työtön jättää ilmoittautumatta sovittuna päivänä, työ- ja elinkeinotoimistosta menee kuitenkin automaattisesti ilmoitus Kelaan päivärahan maksatuksen keskeyttämiseksi.

Miten oikeusvaltiossa voi olla Työvoimatoimikunta? Sen jäsenten nimet pidetään salassa. Siihen huhutaan kuuluvan mm. paikallisen elinkeinoelämän edustajia. Se kokoontuu rahapulassa olevan työttömän kannalta liian harvoin. Se on viraton elin työvoimahallinnon ja Kelan virkahenkilöiden välissä, minkä avulla suojellaan virkahenkilöjä.

Työvoimatoimikunta on työvoimapoliittisten lausuntojen automaatti. Ilman työvoimapoliittista lausuntoa Kelalta ei heru euroakaan, ellei Kelan virkailija pirauta työ- ja elinkeinotoimiston virkailijalle, jonka lausunnon perusteella päivärahan maksatus voidaankin joskus yllättäen käynnistää ennen Työvoimatoimikunnan leimausta.

Toimeentulotukilaki määrittelee toimeentulotuen perusosan, millä on täysi työ selviytyä arjesta. Sosiaalitoimella on kuitenkin oikeus leikata karenssiin määrätyn työttömän perusosaa 20 %:lla. Työvoimatoimikunta on työttömän elämässä paljon vartijana, kun ajattelee, miten hämärästä elimestä on kyse.

Viraton valitus

''Työmarkkinatuen tarveharkinta on poistumassa.''

Onkohan noin? SATA-komiteahan oli sitä mieltä, että tarveharkinta tulee poistaa. Viimeksi lukemani mukaan Hyssälä olisi ilmoittanut, ettei hän vie esitystä eteenpäin, koska tarveharkinnan poistaminen tulisi liian kalliiksi. (Tuohon voisi sanoa yhtä ja toista, vaan jätetään.)

Onko sinulla asiasta parempaa tietoa? Minun tietoni eivät ole kovin virallisista lähteistä, mutta tietoa tukee se, ettei esitystä tarveharkinnan poistamiseksi liene tehty, vaikka kuukausia on jo kulunut.

''Tarveharkinta ei ole koskenut 55 vuotta täyttäneitä.''

Totta, edellyttäen, että 55 vuotta täyttänyt on joskus täyttänyt päivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon. Joten ihan kaikkia se ei koske.

''Lisäksi tämän vuoden alusta toimenpiteessä oleva on oikeutettu aktiivirahaan, mikä on 4,41 euroa työpäivässä.''

Mitähän iloa tuostakaan pääosalle orjatöihin pakotetuista on, sillä enemmistö joutunee turvautumaan myös toimeentulotukeen ja sehän tietää sitä, että aktiiviraha vähennetään toimeentulotuesta. Siis kurja pysyköön kurjana, vaikka kuinka raataisi.

''Orjaksi alistumalla on täten mahdollista tienata huomattavasti enemmän kuin orjuudesta kieltäytymällä.''

Tienaamisesta en puhuisi, koska saatu korvaus ei ole palkkaa ja tienaaminen on minusta palkkaan liittyvä käsite. Eikä saatava olematon raha korvaa itsetunnon menettämistä.

Vai mitä luulet esim. 50-vuotiaan, pitkä työuran tehneen ammattikoulutetun mietiskelevän, kun hänet pakotetaan siirtämään nippeliä paikasta toiseen, eikä edes palkkaa makseta. Ja työpaikoilla työttömiä kohdellaan kuin roskaväkeä. Kiitos suurelta osin vuosikausia kestäneen työvoimaviranomaisen ja työantajien mollaamisen.

Vanhin tietämäni orjatöihin 'kannustettava' oli 59-vuotias, akateemisen loppututkinnon suorittanut yli 30-vuotisen työuran tehnyt ja eläkeputkessa oleva. Paljonko itsetuntoa nostaa tuollaisessa tilanteessa, kun yritetään pakottaa esim. siivoojaharjoittelijaksi lihottamaan omalta osaltaan jonkun yrityksen voittoja?

TYÖSTÄ TULEE AINA MAKSAA PALKKAA, se on minun ehdoton näkemykseni. Eikä taustalla ole mitään ismiä.

''Minä en usko, että työikäinen suomalainen voi olla kaikkien tilastojen ulkopuolella.''

Ei kyse olekaan uskonasiasta. Kyse on tutkimustuloksista. Sitäkin voisi tietysti tutkia, että miten paljon tuollainen näkyy esim. rikostilastoissa.

''Suomi on työttömälle kaikkea muuta kuin oikeusvaltio...''

Tuosta olemme totisesti samaa mieltä. Minä monivuotisen alan työkokemuksen perusteella. Olen ollut myös oikeuslaitoksen palveluksessa, joten vertailukohtaa on.

'''mutta karenssista

'''mutta karenssista päättää paikallinen Työvoimatoimikunta.'''

Työvoimatoimikuntien tehtäväkenttä on muuttunut jonkin verran. Yhä useammin karensseista päättää yksittäinen virkailija. Tosin yleensä kai homma toimii niin, että karenssipäätösten teko on delegoitu tietylle TE-keskuksen virkailijalle. Joissa tapauksissa karenssista päättäminen on edelleen nyt TE-toimikunnaksi muistaakseni muuttunut toimikunta.

'''Sen päätöksestä ei voi valittaa, vaan vasta Kelan suorittamasta työttömyyskorvauksen eväämisestä on oikeus valittaa.'''

Karenssipäätösestä voidaan kyllä jo ennen maksajan (Kela/työttömyyskassa) päätöstäkin tehdä oikaisuvaatimus TE-toimikunnalle. Eihän tuosta hyötyä yleensä ole niin kuin ei maksajan päätöksestä tehdystä valituksestakaan valitusasteille, niissä kun toimii TE-toimikuntaa suuresti muistuttava päätäntäorganisaatio ja niinpä työttömien valitukset harvoin menestyvät, karenssipäätökset eivät juuri koskaan.

'''Jos työtön jättää ilmoittautumatta sovittuna päivänä, työ- ja elinkeinotoimistosta menee kuitenkin automaattisesti ilmoitus Kelaan päivärahan maksatuksen keskeyttämiseksi.'''

Noinkin, mutta katkaisulausunto menee oitis myöskin siinä tilanteessa, kun työttämän tilanne otetaan tarkasteluun sanktiomielessä riippumatta siitä, tuleeko sanktiota lopulta vaiko ei. Työttömän korvausten maksaminen voi olla kuukausia jumissa, jos asian käsittely pitkittyy, niin kuin taitaa usein käydä.

''Miten oikeusvaltiossa voi olla Työvoimatoimikunta?''

Tuo onkin tuhannen taalan kysymys. Varsinkin kun se päättää monesti ankarammista rangaistuksista kuin mitä oikeus määräisi työttömälle esim. lievästä pahoinpitelystä tai lievästä rattijuopumuksesta.

Työttömyysturvassa on myös sanktiokumulaatio sallittua, vaikkei sellainen pitäisi olla mahdollista oikeusvaltiossa. Työtön voi saada samasta asiasta johtuvasta syystä rangaistuksen niin oikeuslaitoksen toimesta kuin työvoimaviranomaisenkin toimesta.

''sosiaalitoimella on kuitenkin oikeus leikata karenssiin määrätyn työttömän perusosaa 20 %:lla.''

Leikkaus voi olla jopa 40 %.

Varsin metkaa on, että työttömille määrättyjä rangaistuksia nimitetään määräajoiksi tai työvelvoitteiksi. Näin sanoilla kikkailemalla johdetaan asioista tietämätöntä harhaan.

Olikos se Orwell vaiko Huxley vai molemmat, kun sovelsivat kirjoissaan tuota muotoa. Kirjojen lukemisesta on niin moniaita vuosia, etten tarkkaan niitä enää muista, mutta ihmeen tarkkoja ennusteita tulevasta molemmat kirjailijat kirjoillaan loivat.

Minusta työttömien rankaiseminen pitäisi lopettaa, mutta jos heitä välttämättä jonkun mielestä on rangaistava, niin sitten homma pitäisi siirtää yleisille hallintotuomioistuimille.

viraton valitus

12/04/2010 - 16:47 Ksantippa:

Äskettäin jossakin uutisoitiin työmarkkinatuen tarveharkintaa pohdittavan edelleen. Olen kuullut muiltakin, että Sata-komitean ehdotus olisi haudattu. YLEn pitäisi terävöityä, jotta kansa saisi ajan tasalla olevaa tietoa perusturvasta.

Minulla on liittää pakolliseen työhakemukseeni kattava luettelo työvoimahallinnon orjuuttavia toimenpiteitä. Olen oppinut taktikoimaan työsuoritukseni sellaiseksi, että tulen 'tienanneeksi' vähintään kehnoimman työehtosopimuksen minimipalkan. Oppia ikä kaikki ennen ikuista lepoa.

12/04/2010 - 17:53 Ksantippa:

Työvoimatoimikunta näyttää muuttuneen TE-toimikunnaksi sitten edellisen työvoimapoliittisen lausuntoni. Tähän päivään mennessä en ole onnistunut käännyttämään epäoikeudenmukaisen työvoimapoliittisen lausunnon tehnyttä virkailijaa, vaan oikeutta on aina saanut anoa pisimmän kaavan mukaan.

Käytännössähän tvp-lausunnon tekee työvoimahallinnon virkailija ja toimikunta on pelkkä hidaste Kela-korvauksen maksamiselle. Korvauksethan evätään valon nopeudella, mutta saamapuolella asiakas joutaa kitumaan viikkotolkulla.

Tähän maahan ei ainakaan luoda kysyntää rankaisemalla työttömiä karenssein ja korvauksia leikaten.