Taannoisen oikeusministeriön kyselyn mukaan kolme neljäsosaa kansalaisista luottaa suomalaiseen demokratiaan mutta vain runsas kolmannes poliittisiin puolueisiin ja politiikkoihin. Logiikka hoi! Imarteleekohan sitten enemmän hallitusta vai oppositiota, mutta viimevuotisen tutkimuksen mukaan varsin iso osa kansasta ei tiedä mitkä puolueet ovat hallituksessa? Eduskunnan toiseksi puhemieheksi viime kuussa valittu Tarja Filatov saa yhä työministeri Filatoville osoitettua postia.
Olisi hauska kuulla, kuinka moni luottaa markkinatalouden kykyyn korjata itse itseään. Uusliberalismin aikakautena se on ollut se kova juttu. Samalla politiikan väitetään jääneen talouden ylivallan jalkoihin. Finanssikriisin jälkeisessä maailmassa politiikka voi tehdä uutta tuloaan myös talouteen. Ajatus finanssitransaktioverosta viittaa siihen suuntaan. Toimiessaan se toisi 1,5 miljardia euroa laitettavaksi vaikka sosiaaliturvan korotuksiin. Melkoinen pesämuna köyhyyspaketille.
Edellisissä vaaleissa oppositiojohtaja, tuore puheenjohtaja Jyrki Katainen syytti istuvaa hallituksen työministeri Tarja Filatovia tempputyöllistämisestä. Nyt Kataisen kantaessa valtiovarainministerin poliittista vastuuta on Suomen bkt sukeltanut historiallisen rajusti. Investoinnit romahtaneet. Suomi on joutunut muiden tavoin finanssikriisin jälkkäreihin, joita hallitus on tervehtinyt partiolaisen uskollisuudella tukeutuen nousukauden aikana laadittuun hallitusohjelmaan. Sen mukaisesti hallitus on keventänyt hyvätuloisten verotusta. Taantuman kourissa sitä alettiin kutsua elvyttämiseksi. Tämä veronalennuksilla elvyttäminen ei ole tuottanut työpaikkoja. Olisiko tässä paikka Filatoville kuittailla sitä temppuelvyttämiseksi?
Työttömiä on nyt 300000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut mikä on ikävää, koska se syö ihmistä ja käy kohtalokkaaksi. Nuorista työttömänä joka neljäs (tilastokeskus 15-24 vuotiaiden työttömyysaste 25,7%). Yhtä kesätyöpaikkaa kohti riittää kymmeniä ja kymmeniä hakijoita. Se turhauttaa työtodistuksia kopioivan mielen. Hyvä uutinen on, että nyt toimintakyvyttömäksikin arvosteltu hallitus yrittää korjata nuorten elämän näköalattomuutta lisäbudjetilla, jota oppositio on ehtinyt huudella jo vuoden päivät. Hallitus on eikä off!
Menestyäkseen politiikassa tulee temput myydä äänestäjille helposti naposteltavina esityksinä. Siinä on haastetta yhä monimutkaistuvan maailman globaaleilla markkinoilla, joilla politiikka on viihteellistynyt. Suurin osa ideoista on jo keksitty, kaulittu ja käännetty kymmeniä kertoja. Aikamme merkittävimmät ympäristöavauksetkin tehtiin jo 1960-luvulla. Historiattomalta vaikuttavassa ajan riennossa menestyy politiikassa se, joka osaa nokkelimmin tuunata vanhan tavaran uudessa kuosissa.
Maassa maan tavalla- slogani on suomalaista kansanperintöä, jonka opin peruskoulussa 70-luvulla. Tapa miten Maassa maan tavalla- slogani esitetään on jo viesti. Sisältöäkö siis? Tämä tuunaminen on konsultti- ja markkinointiyrittäjien temmellyskenttää, jonka tulosvastuuta Juha Jokela tutkii Esitystalous-näytelmässään.
Kahdeksankymmentä prosenttia suomalaista sanoo gallupeissa kannattavansa heikommassa asemassa olevien sosiaaliturvan parantamista. Se vaatisi köyhyysohjelmaa ja pienimpien sosiaalitukien nostamista elinkustannusten noustua. Mutta vaaleissa ok-toimeentulevat äänestävät itselleen enemmän yksilöllisiä kuluttajavapauksia. Samaan suuntaan kulkee ajatus keskustalaisen Rossin ja kokoomuslaisen Nummikosken (kumpainenkin valtiosihteerejä) viimevuotisessa HS:n sunnuntaidebatissa. " Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää perinteistä irti päästämistä ja valinnanvapauden lisäämistä." Mistä tempusta onkaan kyse perinteistä irti päästämisessä ja miten se lisää köyhän opiskelijan, pätkätyöläisen, eläkeläisen, sairaan tai työttömän yksilöllisiä valinnanvapauksia?
Sosiaalipolitiikan ja talouden tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että hallituksen politiikka on hyödyttänyt etenkin hyvätuloisia suomalaisia. Yksilöllisen valinnanvapauden ideologia on lisännyt eriarvoisuutta. Espoon piispa Mikko Heikka huomautti, että Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot kasvavat edelleen ja ne näkyvät jo peruskoulussakin. Maamme lääkäripalvelut suosivat suurituloisia. Tätäkö toivomme?
Jopa 60% EU:n kansalaisista joutuu taloudelliseen liriin ja kiipeliin sairastuessaan tai jonkin suuren hankkinnan edessä. Suurimmalla osalla meistä palkansaajista ja pienyrittäjistä elämän perusturvallisuus haavoittuu herkästi elämän koettelemuksissa. Kuulun siihen kohderyhmään, jolle toimiva sosiaaliturva on henkivakuutus. Sen rapauttaminen valinnanvapauden nimissä on ideologinen valinta. Elämässä myös sattuu.
Pääsiäisen alla sopii odottaa elämän voittoa kuolemasta.
Kainuun aatelisen seurassa korvaansa kallistavat ja poskeaan kääntävät Tarja Filatov, eduskunnan toinen puhemies, Jyrki Katainen, valtiovarainministeri
ja Juha Jokela, ohjaaja.
Onko tästä mitään hyötyä?
Onko tälläisestä keskustelusta mitään hyötyä?
Arvelen että tässä käy niin että tulee paljon puhetta, mutta mitään ei todellisuudessa selviä tai parane. Miksi? Koska siihen ei ole motivaatiota. Koska se ei koske päättäjiä.
Köyhyyttä hoidetaan näennäishoidolla, hoetaan että autetaan ja ollaan hiljaa siitä että toisaallla kaikessa hiljaisuudessa poistetaan saman verran pois.
Helppo on hyvätuloisten puhua.