Terveydenhuollon yksityistäminen jatkuu

Sanotaan, että 1970-80 -luvuilla Suomeen saatiin rakennettua edistyksellinen terveyskeskusjärjestelmä. Miten se pääsi rapautumaan nykyiseen jamaan, jossa rikkaat eivät sitä enää tarvitse vaan saavat apunsa työterveyshuollon yrittäjiltä?

Miten nyt käy kuntien vastuulla olevan terveydenhoitojärjestelmän? Kuka enää puolustaa yhteisen hyvän periaatetta terveydenhuollossa?

Oliko Tehyn työtaistelun takana jälkeen jääneen palkkauksen lisäksi myös vakava huoli perusterveydenhuoltomme vallanneesta syvästä turhautumisesta, rikotusta lupauksista ja väsymyksestä?

Vastikään Vantaa siirsi Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen vetovastuun MedOnelle. Espoo on ostanut helmikuun alusta lähtien Jorvin terveyskeskuspäivystyksen kaiken lääkärityövoiman Mediverkolta. Helsinki sinnittelee vielä pitkälti oman työvoiman varassa.

Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan viime vuonna koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli ostopalveluina täytetty 75 terveyskeskuslääkärin virkaa. Miksi näin tehdään, jos julkinen terveydenhuolto on sekä laadukasta että edullista?

OECD:n mukaan Suomessa terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on 7,4 %. Tämä on alle OECD-maiden 8,8 prosentin keskiarvon ja selvästi pienempi kuin muiden pohjoismaiden keskiarvo 9,8. Yhdysvalloissa vastaava prosenttiluku on 15,0.

Mikä meillä mättää? Kuinka terveyspalveluja kilpailutetaan oikein? Miksi todellisen tehokkuuden arvioiminen terveydenhuollossa on näin monimutkaista? Entäpä laadun ja vaikuttavuuden?

Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa tiistaina 5.2. olivat ylilääkäri Kati Myllymäki, joka vastaa Sosiaali ja terveysministeriössä perusterveydenhuollon kehittämisestä, hallinnollinen ylilääkäri Vesa Perhoniemi Hus:ista, tutkimuspäällikkö Tarja Honkalampi Tehyn toimistosta sekä Suomen yleislääkäreitten puheenjohtaja, Itäkeskuksen terveysaseman ylilääkäri Mikko Valkonen.