Suomen poliittisen ja taloudellisen lähihistorian synkin jakso on 1990-luvun lama. Sen tilintekoa ollaan vasta aloittelemassa.
Timo-Erkki Heinon Ykkösdokumentti Lama ja oikeus käsittelee sunnuntaina 21.1. alueellisten säästöpankkien johtajia vastaan käytyjä vahingonkorvausoikeudenkäyntejä. Lisätietoa aiheesta:
http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/etusivu
Niinikään YLE:n toimittajan, Seppo Konttisen helmikuun alussa ilmestyvä kirja Salainen pankkituki sukeltaa rahamarkkinoiden vapauttamisen jälkeiseen katastrofiin. Tämän seurauksena Suomesta katosi 60 000 yritystä.
Markku Heikkinen tarttuu tiistaina näihin laman myötä velkaantuneisiin yrittäjiin. Miksi yrittäjillä ei ole henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta, kun nyt maaliskuun alusta ryhdytään armahtamaan yksityishenkilöiden velkoja?
Vieraina keskustelemassa ovat diplomi-insinööri, konkurssin tehnyt yrittäjä Pekka Virtanen, yritysjuridiikan professori Matti Rudanko Kauppakorkeakoulusta ja
johtaja Risto Suominen Suomen yrittäjistä.
Ohjelma lähetettiin suorana tiistaina 22.1. kello 9.06 alkaen.
Kysymyksiä ja huokauksia
TAUSTAA:
Suomessa oli 80-l.lopussa liki täystyöllisyys. 80 l. purettiin rahamarkkinoiden säätelyjärjestelmä.
Suomessa hoettiin vakaan markan, vakaan kurssin politiikan puolesta (ja sanottiin jyrkkä ei devalvaatiolle, jonka turvin oli tuettu vientiteollisuuden kilpailukykyä aiemmin ). Sitten
alkoi pankkien kilpailu luottoasiakkaista kun luottoja haettiin niin yritysinvestointeihin kuin kulutukseen. ja nyt saatiin lainaa ulkomailta myöten. Ja katso: osakkeiden, asuntojen, ja kiinteistöjen arvot nousivat. Palkkoja korotettiin ja inflaatio kiihtyi.
Hintataso nousi ja kilpailukyky heikkeni. Talous ylikuumeni ja kasvoi kuten velkaantuminenkin. Kasinotaloudella elämöitiin. Pörssi elpyi ja sijoitustoiminta oli aktiivista. Pankitkin toimivat innoissaan sijoitusmarkkinoilla. 90-l. alussa pankkien luottotappiot kääntyivät kasvuun kun pankit eivät saaneet korkotuloja. Pankkiasiakkailla oli luottojen hoitovaikeuksia. Suomessa oltiin keskellä kasvavaa vaihtotaseen vajetta 90.l. alussa. Vuonna 1991 päädyttiin pakkodevalvaatioo: Sitten markan valuuttavaranto hupeni, ja markka päästettiin kellumaan. Pitkälle viedyn devalvaation torjumisen tuloksena oli investointien ja kulutuksen romahdus, konkurssit, työttömyys ja kasvavat luottotappiot. Pankkikriisi johti velalliset ja takaajat velkavankeuteen. Samalla julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa leikattiin. Pankit, jotka olivat omilla toimillaan vaikuttaneet laman syvenemiseen ottivat pankkituen, mutta eivät armahtaneet velallisiaan. Toimiiko pankki oikein?
VIRHEET?
80- ja 90 lukujen talouspolitiikan virheiksi mainittuja asioita: säästöpankkilainsäädännön liberalisointi, heikko pankkivalvonta, luottomarkkinoiden säätelyn lopettaminen yhtaikaa kun talletuspuolen säätely jatkui, sitoutuminen vakaan markan politiikkaan, finanssipolitiikka, vuosina 1991-1993 tapahtunut työttömyyden hoidon laiminlyönti. Kuka kantaa vastuun?
VELKA NYT?
Lama-ajan ylivelkaantumiset syntyivät poikkeuksellisissa olosuhteissa ja usein ilman velkaantuneen omaa syytä. Nyt velkaantuminen on erilaista: Onko kyse kykenemättömyydestä hallita taloutta tai ns. kevytmielisestä velkaantumisesta? Kansalainenko on vastuussa? Eikö pankki olekaan raha-asioiden asiantuntija, vastuunkantaja?
MORAALI?
Suomessa maksumoraali on edelleen korkea ja sitä tukee tehokas velkojen perintä. Velkojen rajoittamaton perintä voi kuitenkin vaikuttaa myös kielteisellä tavalla. Ylivoimainen velkataakka ei ylläpidä tulonhankkimis- ja maksumoraalia, vaan voi heikentää velallisen halua ja kykyä hoitaa myös muita velvoitteitaan. Seurauksena voi olla syrjäytyminen ja siirtyminen harmaan talouden puolelle. Onko meillä suomalaisilla yhä korkea velanmaksumoraali
Markku Heikkinen