Voiko pahan selittää ulkopuolelle?

'paha' on mieliä kiihottava aihe...'

Pahaa voi lähestyä monella tapaa. Se on hyvän kumppanina jokapäiväisessä elämässämme, sillä joudummehan joka hetki valitsemaan. Kaikkia valintoja ei ehkä voi kategorisoida hyvä, tai paha akselilla, mutta luultavasti kuitenkin siten, onko jommasta kummasta valinnasta meille hyötyä, vai haittaa. Hyötynäkökohta onkin nykyihmiselle ratkaiseva. Ja jos ko. valinnasta katsotaan olevan itselle enemmän hyötyä, kuin haittaa katsomme sen hyväksi valinnaksi, vaikka valinta tuottaisi haittaa...sanokaamme vaikka ihmisille maapallon toisella puolella. Lopulta valintamme ehkä siis soittautuisi huonoksi... pahaksi.

Jos ajatellaan asiaa poliittisten motiivien kautta, olemme nähneet, miten voimakkaasti uskonto sekoittuu politiikkaan. Uskonnollisia termejä käytetään kuvaamaan vihollista uskonnon ulkopuolella olevaksi vastustajaksi, joka pitää tuhota. Siihen on oikeuskin, jos 'meidän' uskontomme on se oikea uskonto. Vastustaja on joko vääräuskoinen, tai sitten kokonaan uskonnoton.

Talebanit ja Bush sekoittuvat keskenään tavalla, mistä ei ota selvää, kuin etäisyyttä ottamalla kumpaiseenkin. Bushille paha on hänelle totunnaisia arvoja kohtaan osoitettu piittaamattomuus, ja vastaanottohaluttomuus niiden suhteen.. Talebanien paha kumpuaa uskonnon ja perinteen sekoituksesta, halusta säilyttää vanha yhteiskuntarakenne piittaamatta maailman menosta...sanoisi Bush.

Kumpuaako mielikuvamme pahasta suoraan kristinuskosta? Näin varmaan on asianlaita, sillä ainakin herännäisliikkeissä pahan rooli on yhtä vahva, kuin hyvänkin. Paha taistelee tasavertaisesti ihmisen sielusta hyvän kanssa, ja ainoastaan pyytäessämme Jumalaamme karkottamaan pahan onnistuu hyvän voittaa....pelastumme.

Mutta onko herra Taleban sitten paha, jos hän ei anna naiselleen mitään arvoa? Mielestäni ei ole. Asiat eivät kulje näin... ihmisen pahuus on jotain muuta, kuin halu olla vastaanottamatta ulkomailta tarjoiltuja ärsykkeitä.

Sitten voisikin kysyä mikä olisi pahan rooli, jos olisimme vapaita kristinuskon tarjoamasta pahaselityksestä. Paha näyttäytyisi luultavasti vähemmän vaarallisena. Se tulisi hyväksytyksi tavalla, mikä antaa ihmiselle todellisen vapauden valita... ja asettaa itsensä mihin rooliin sitten asettaakin. Kristinuskon vallitessa meillä ei ole todellista valinnanvapautta pahan suhteen, sillä olemme sitoutuneet moraaliimme....

Pahan poispsygologisointi helpottaa ihmisen asemaa uskonnon paineessa. Tietenkin voi sanoa myös, että se on vastuun pakoilua, mutta ainahan on myös se todellinen mahdollisuus, että jos asiat olisivat menneet toisin, olisi lopputuloskin toisenlainen...

Mielestäni paha viihtyy ns. normaaliudessa vallan hyvin. Se on osa sitä. Normaaliushan on epänormaaliuden kääntöpuoli, ja normaalien ihmisten mielestä epänormaaliudessa on jotakin epäilyttävää. Mutta normaali ihminen on normaali vain itsensä mielestä. Kun normaalia katsoo kyllin tarkkaan, huomaa sen sairaan luonteen...

ma.22.59 pietroboy

Oletteko, Markku Heikkinen ja muut keskustelijat,lukeneet kirjan "Ilman omaatuntoa" kirjoittanut kanadalainen psykiatri Robert D Hare ?

Hare kutsuu psykopaatteja psykopaateiksi. Jos hän on oikeassa, psykopaatiksi synnytään, eletään ja kuollaan. Tila on parantumaton. Riippumatta hoidoista tai ympäristötekijöistä.
Onko tämä medikalisointia?

Kaikki pahahan maapallolla on lähtöisin ihmisestä. Luonto ja eläimet eivät pahaan pysty, ne vaan ovat mitä ovat.

Jännä ja mielikuvituksellinen ajatus on, että psykopaatin syntyminen ennaltaehkäistäisiin. Olisiko maaima silloin "paratiisi?"

Terveisin Ditte

On kyllä aika "sivitynyttä" sanoa, että paha on hyvän puuttumista, mutta muuten se kuulostaa mielettömältä.
Jos pää on tyhjä hyvästä, tarkoittaako se sitä, että pää on täynnä pahaa?Ei varmaankaan,mutta Paha ottaa tilan sieltä, mistä se vain sitä saa.Siksi tässä (kristillisen
uskon todellisuudesta katsoen)hengellisesti melkoisen tyhjässä maailmassa on paljon tilaa Pahalle.
Keskustelijat kiersivät asian pointtia kuin kissa kuumaa puuroa, ja jättivät Pahan ihan rauhassa jylläämään.Globaali
nettiverkko antaa oivan tuen Pahan teoille,ihmisten kautta,
tässä maailmassa.

Eihän Haren ajatus ole uusi. Se on periaatteessa sama, miten Hitler suhtautui niihin, jotka hänen mielestään olivat uhka. Jos psykopaatti tunnustetaan yleisesti toivottomaksi tapauksesksi, samoin Hitler varmasti tunsi juutalaiset toivottomiksi tapauksiksi.

Pahan poistaminen on kaiken kaikkiaan huono ajatus. Pahan muuttaminen, vai pitäisikö sanoa: pahan hyödyntäminen siten, että lopputulos on välttavä, voisi olla parempi ajatus.

Jos kuvitteellisesti myöntäisimme Bushin ajatukset oikeiksi pahasta, roistovaltioista jne. voisimme lähestyä 'pahaa' muustakin näkökulmasta, kuin vain siitä, millaisen Bush meille tarjoilee. Me voisimme neuvotella pahan kanssa. Ajatukseni perustuu siihen, että jos meissä kaikissa on paha, miksi rajaisimme osan itsestämme yhteistyön ulkopuolelle.

Keskustelu oli ihan kohtuullinen, mutta totta on, että itse asiaa kierreltiin kuin kissa kuumaa puuroa. Erityisesti Virpi Hämeen-Anttila puhui myös itsensä pari kertaa pahasti pussiin, kun yritti pitää kiinni poliittisesti korrektista ajatuksesta, ettei kukaan ole paha. Juontajan viimeinen Leino-sitaatti käynnistäisi varmaan uuden keskustelun, koska Eikka-raukka juuri tuon lausumansa takia on suuri syyllinen siihen, että niin kovin monen sivistynyttä esittävän suomalaisen käsitys pahuudesta on lapsenomainen.
Kiitos M.Heikkiselle ohjelmista, jotka ovat aamupäivän helmiä. Vähän enemmän voisit vielä ottaa esille koko maan näkökulmaa. Helsinkiläisiä kun on maan väestöstä vain 10 prosenttia. Monet kysymykset, jotka siellä varmaan ovat polttavia, eivät millään tavoin kosketa muuta maata.
Harri Raitis, Turku