Skip navigation.
Home

Tuoko uusi yliopistolaki tieteelle vapautta ja demokratiaa yliopistoon ?

Valtion itsehallinnollisista tilivirastoista, julkisoikeudellisista yliopistoista esitetään lakiuudistuksella tehtäväksi valtiosta irti olevia, itsenäisiä, yliopistoyhteisön itsensä omistamia organisaatioita. Mitä tämä meinaa demokratian, tieteen vapauden ja tulosvastuun kannalta?

Uusi yliopistolaki korvaisi vuodelta 1997 peräisin olevan lain ja tulisi voimaan vuoden 2010 alusta. OPM:n ja yliopistojen johdon taholta porvarihallituksen esityksen on suitsutettu edistävän yliopistojen taloudellista autonomiaa. Toisaalla sanotaan että muodollisesti autonomia kasvaa mutta toisaalla katsotaan että se käytännössä supistuu.

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto edellyttävät, että lain eduskuntakäsittelyssä ei nyt sivuuteta yliopistolaisten perusteltuja mielipiteitä. Liitot ovat pettyneitä yliopistolakiluonnoksen lausuntokierrokseen. Opiskelijoita ja laitosten henkilökuntaakin kyllä kuultiin mutta näkyykö se hallituksen esityksessä?

Yliopistolain esitykseen on kaavailtu toive siitä, että yliopistojen hallitusten jäsenistä puolen pitäisi olla yliopistoyhteisön ulkopuolisia. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto totesivat tästä: “Emme vastusta ulkopuolisten määrän lisäämistä, mutta yliopistolaisilla tulee säilyä enemmistö. Miten ulkopuolisten käsitys yliopiston edusta voisi olla parempi kuin yliopistoyhteisön.

Ylimmät laillisuusvalvojat kuten oikeuskansleri, korkein hallinto-oikeus ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies olivat samalla kannalla lausunnoissaan kaikkien yliopiston henkilöstöjärjestöjen kanssa siitä, että virkasuhde on yliopistoissa työsuhdetta sopivampi palvelussuhteen muoto. Porvarihallitus esittää toisin eli työsuhteita yliopistoväelle 1.1.2010 alkaen. Jos pätevyysvaatimusten asetuksesta luovutaan niin silloin yliopistojen henkilökunnan pätevyydestä voidaan päättää jokaisessa yliopistossa johtosäännöllä erikseen. Olisi kiinnostavaa nähdä, miten se vaikuttaa henkilökunnan vapaaseen liikkumiseen jos yhtäläistä vaatimustasoa ei ole eri yliopistoissa. Milten demokraattisesti johdetaan suomalaista yliopistoa ja sen 370-vuotista akateemista traditiota huomenna?

Kainuun aatelisen seurassa sivistyksen ja hallinnon suhdetta aprikoivat Antti Jauhiainen, opiskelija, Heljä Misukka, poliittinen valtiosihteeri, Laura Kolbe, Euroopan historian professori, Patrik Scheinin, Helsingin yliopiston dekaani.

(YLE Radio 1 tiistaina 31.3.2009 klo 9.05 - 10.00)

Lihamyllyn uloste

Kuka lihamyllyn pyörityksen maksaa,
se jauhelihan värin ja maun määrää.
Valitettavasti.

Onko Markku Heikkisellä

Onko Markku Heikkisellä nousut "jotain" päähän. Tuntuu nykyään sietämättömältä kuunnella ohjelmaa. Ei kuunnella toisia, puhutaan, hölötetään, möläytetään toisten puheen päälle. Keskeytetään, unohdetaan mistä puhuttiin, saatiinko vastaus edelliseen kysymykseen. Skarppausta, vähemmän omaa egoa, miksi kutsua ihmisiä puhumaan, jos heille ei anneta mahdollisuutta puhua rauhassa.

Onko porkkana oikea?

Olen lukenut lehdestä uudesta yliopistolaista seuraavaa, mutta en ole ihan varma muistanko oikein: Jos yliopisto onnistuu hankkimaan itselleen ulkopuolista rahoitusta (siis muuta kuin valtion itsestään selvä perusrahoitus), niin valtio antaa tälle yliopistolle 2,5 kertaa sen summan vielä lisää (esim. Yopisto hankkii 20 000 euroa, niin valtio antaa lisää 50 000 euroa). Jos joku tietävämpi voisi vastata tähän, onko näin?

Minusta tämä on outoa, vaikka tietenkin yritetään kannustaa rahankeruuseen, mutta onko oikein, että sellaisia, jotka jo muutenkin saavat, palkitaan vielä lisää? Jolla paljon on, sille paljon annetaan jne... (à la Raamattu). Nyt tietenkin joku vastaa, että ihan oikein se on, koska se kannustaa yritteliäisyyttä. Mutta minusta valtion ei kannattaisi sitoa itseään tällaiseen menoautomaattiin. Ajatelkaa, kuinka paljon siihen kuluu rahaa, jos vaikka yopistot onnistuvat hyvinkin rahankeräyksessään, niin sen enemmän menee valtioltakin, eikä sitä voi edes etukäteen budjetoida, kun ei tiedä, paljonko yopistot yrityksiltä tai muilta rahaa onnistuvat saamaan.

Palkataanko yliopistoihin nyt kerjäyspäälliköitä? Vai onko heitä siellä jo nyt?

Maallikko

Kyllähän Markku antaa puhua...

... mutta kun keskustelijat ovat niin sivistymättömiä, varsinkin jotkut poliittiset jne., etteivät näe keskustelussa ketään muuta kuin itsensä - minä, minä, minä.

Missä on keskustelujen taso nykyisin Ylessä? Ei voida enää puhua keskusteluohjelmista, paremmin sopisi kilpahuudanta. Keskustelijat voisivat ottaa mallia sivistyneestä keskustelusta esim. Nadjan huoneesta. Jos keskustelemassa on useampi ihminen, yksi puhuja puhuu kerrallaan, jolloin puheestakin saa selvän. Hyvää oppimateriaalia olisi myös Seija Walliuksen vuosien takainen Herraseurassa, joka ehkä löytyy täältä Areenasta.

nimetön

Totta. Ainoa, joka ei hallinnut sivistynyttä keskustelua, vaan hölötti ja möläytteli muiden päälle, oli juuri tämä poliittinen valtiosihteeri. Toivottavasti opiskelijoiden edustajan kaltaiset fiksut nuoret ihmiset pian syrjäyttävät asemista nämä 30-40+ -tanttarallat ja muut misukat. - Samanlainen yksitoikkoisesti papattava räpätätihän on itse ministerikin. Tulee melkein ikävä takavuosien opetusministerin postin haltijoita, esim. Riitta Uosukaista.

Yliopiston tehtävä on tarjota puolikas pöytää siivouskomero

tutkija Hämeen-Anttilalle, jotta, sitten kun tarvitaan, tämä on olemassa lausuakseen meille islamista ja arabien kulttuurista.

Kuinka monta kriittistä puheenvuoroa osakeoptioista on kuultu Hankenilta tai Kauppiksesta? Ei yhtään, ainakaan ajoissa, sillä puhe kulkee rahan suuntaan.

Olli Saarinen