Onko digitelevision tuloon valmistauduttu Suomessa kunnolla?

Hyvää huomenta Terttulensu,

Tässä linkki netissä käytyyn keskusteluun jossa aikanaan kommentoin Petteri Järvisen kirjoitusta;
http://www.talouselama.fi/displayCommentList.do?threadId=41646
Kirjoitukseni otsikon "Suomi digisuossa" idean sain teidän talosta.

Sen alussa otin kantaa siihen, että ihan sama mitä lähetätte, digia vai anaa, koska se tärkein eli ohjelmien sisältö on tässä teknohuumassa jäänyt täysin sivurooliin.

Nyt kun Ylekin on tunnustanut sen, että mitään lakia ei ole olemassa keskusdigiboksin kieltoon, niin voisitteko te siellä Ylessä alkaa keskittymään siihen minkä te parhaiten osaatte eli ohjelmien tekoon ja sisällön tuottamiseen.

Tämänkin keskustelunne aihe on keskeisesti tekniikkaan liittyvä. Ei ne ohjelmien sisällöt muutu mihinkään oli ne sitten analogisesti tai digitaalisesti siirrettyjä.

Haluaisin esittää Jungerille kysymyksen:
Kuinka paljon Yle on käyttänyt tähän mennessä lupamaksuista saatua rahaa tämän digitv:n ylläpitoon?

Käsittääkseni se raha on pois ohjelmien tuotannosta ja käytännössä tarkoittaa siitä, että ohjelmien sisältö kärsii kun rahat pitää väkisin käyttää tekniikan tarpeisiin.

Ystävällisin kevät terveisin,

DigiAna Ogelista

Siinä kaksi kuin veljestä puhelivat asioista.

Toisella oli kädet sidottu, mutta toisella ei. Vapaakätinen voitti siksi 5½ - 4½.

Siis nyt ollaan jo digiajan kynnyksellä, sillä analogiaa eletään enää alle 150 päivää.
Kuitenkaan ei digi näy läheskään kaikkialla. Mitä tehdään ja kuka tekee, että näkyy?
Asun alueella johon näkyy 4 eri asemaa ja yksi täytelähetin. Silti minun televisioon ei saada sellaista signaalia, että kunnolla kuva näkyisi. Aikasemmin ennen täytelähetintä vielä näkyi, mutta sen käynnistys sotki signaalit.
Kun olen perännyt, kenen tehtävä on hoitaa asiat kuntoon, ei vastausta löydy. Yle, MTV ja Digita yhdessä toimittavat ohjelmat katsojalle, mutta jää katsojan vastuulle järjestää antenninsa ja vahvistimensa niin, että kuva näkyy. Itselleni on tullut jo nyt kustannuksia noin 680 € ja vieläkään ei toimi. Juuri tänään Digitan miehet kävivät toteamassa, että muuten hyvä, mutta signaali ei osu sinun tontillesi!
Jos muillakin on vaikeuksia, niin onko mitään järkeä pakottaa ottamaan vastaan puolivalmista tuotetta, jonka toimivuudesta ei kukaan vastaa?
Kuluttajansuoja puuttuu ainakin tv:n katsojilta tältä osin!

Nikke I Ihmeinen

Väittelyssä osui korvaan Mikael Jungerin mainitsema asia, että Yleisradiolla on velvollisuus palvella kaikki kansalaisia, myös vähemmistöä. Jos tämän perusteella voidaan kyllä hyvin valita digitelevisiotekniikkaa, joka tuottaa ongelmia suurelle osalle katsojista, sen vuoksi että myös tiettyä vähemmistöä voidaan palvella, en ymmärrä miksei sama koske esim Elävää arkistoa, tai muita ylen web-lähetyksiä.

Tarkoitan tässä nyt sitä, että suurin osa lähetyksistä tarjotaan nykyisin vain ja ainoastaan suljetussa windows media video formaatissa. Tällä rajataan palvelun laillinen käyttömahdollisuus esimerkiksi kaikilta Linux-käyttäjiltä.

Tarjolla on olemassa myös avoimia tekniikoita joilla palvelu olisi voitu tuottaa, ja turvata näin mahdollisuus palvelun käyttöön kaikille kansalaisille. Windows media video -formaatin valintaa Yleisradio peustelee täysin ristiriitaisesti sillä, että wmv-formaatti on valmiiksi käytettävissä suurella osalla käyttäjiä, ja kylmästi unohdetaan kaikki Linux- ja Mac-käyttäjät

Mielestäni käyttäjien tasa-arvoinen palveleminen on web-mediassa yhtä tärkeää kuin digitv-puolella.

Tämä digitv -sotku nostaa esiin mielenkiintoisia ja tuttuja piirteitä valtionhallinnon hankkeista.

Tuntuu siltä, että kun valtionhallinnossa asioista tehdään päätöksiä, niin niiden valmistelussa puolueettomien ja kokeneiden asiantuntijoiden näkökulmilla on huomattavasti vähemmän painoarvoa, kuin idealististen visionäärien ja toisaalta omaa etua ajavien "visonäärien" mielipiteillä. Olen itse törmännyt tähän ilmiöön ollessani virkamiehenä mukana erilaisissa hankkeissa n. 15 vuotta. Kun päätös visioista on tehty , virkamiehen tehtäväksi jää keksiä perusteita visionääriselle päätökselle.

Suomessa naureskellaan usein ruotsalaiselle toimintamallille, jossa hankkeisiin liittyvistä asioista keskustellaan lähes uupumukseen saakka ja sitten vasta tehdään päätös. Ruotsissa hankkeen kaikki osapuolet saavat tuoda kantansa esiin ja niistä keskustellaan ja niitä pohditaan. Vasta tämän jälkeen tehdään päätös. Onko tämä toimiva malli.....sitä voi jokainen arvioida vertaamalla suomalaisia ja ruotsalaisia hankkeita, teknologiaa sekä talouselämän lukuja.

Olisiko digitv -hankkeessa ollut aihetta laajempaan keskusteluun ennen kuin hanke käynnistettiin....nyt muutosten tekeminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin 6 vuotta sitten. Ja tämäkin periaate on kaikilla johtamistaidon kurssit käyneillä tiedossa ...muutosten kustannukset kasvavat eksponenttiaalisesti hankkeen edetessä.

Esimerkkinä voidaan ottaa useat tolkuttoman kalliiksi tulleet tietotekniset hankkeet, joita perustellaan (visioidaan) työpanosten säästöillä. Usein säästyvät resurssit kuluvat uusien tietojärjestelmien testaamiseen ( jonka tilaajan työntekijät tekevät oman toimen ohella ja ilmaiseksi,vrt. digi-boxien ostajat ), tietojärjestelmän vaatimien laitteistojen uusimiseen ( laitteistot pitää uusia n. 3 - 4 v välein, vrt. mikä on digi-boxin ikä ?, koska siirrytään seuraavaan tv -teknologiaan ?), henkilöstön kouluttamiseen, päivitysten ostamiseen, järjestelmän lastentautien aiheuttamien sotkujen selvitäämiseen..jne.

Ongelma on, ettei ostajalla/tilaajalla ole riittävää tietämystä tekniikasta, jota se on hankkimassa ( = ei hyödynnetä puolueettomia asiantuntijoita ). Ei myöskään hallita tarjousten ja sopimusten laadintaa. Toimittajan vastuu on usein liian löyhästi määritelty( sopimus ja sen velvoitteet Digita:lle ? ).

Kuten tässä digitv -sotkussakin on tullut ilmi, puolueetonta teknillistä tietämystä olisi ollut saatavilla, mutta sen näkemykset eivät ehkä käyneet yhteen YLE:n ja muiden taustavaikuttajien visioiden kanssa. Odotetaan vain Big Bang:iä !

Yllä olevalla ei pyritä jarruttamaan kehitystä, vaan tuodaan esiin seikkoja, jotka huomioon ottamalla voitaisiin vältää "Titanicit".

Markku

Suurin kysymyshän tässä on kenen etu digitalisointi lopulta on. Kuluttaja joutuu maksamaan merkittäviä lisäkuluja käyttääkseen palvelua joka aiemmin toimi vanhalla laitteistolla.

Koko maahan luotiin tyhjästä satojen miljoonien eurojen markkinat digihömpälle jolle ei ollut eikä ole todellista tarvetta. Samalla nostettiin lupamaksuja, tietenkin. Mielenkiintoista että jos kerran Yle säästää vuotuiset 15 miljoonaa euroa, miksi me maksamme enemmän? Miksi me maksamme digiboksit? Miksi kauppiaat saivat kultaisen kädenpuristuksen? Miksi kukaan ei kyseenalaista sitä että jokainen maan talous pakotettiin yksipuolisella päätöksellä tekemään merkittävän tulonsiirron jälleenmyyntiketjuille?

Puhutaan rajoitetuista kaistoista samaan aikaan kun Suomen rajojen ulkopuolella analogisesti kyetään näyttämään kymmeniä kanavia. Meillä oli vain neljä. Miksi ulkomailla kaista riittää mutta meillä ei? Kuka teki / tekee tästä tilin? Ainut mikä on varma, on että kansa maksaa.

Hyvä Terttu Lensu!

Minusta on turha kysyä, kumpi hyvistä puhujista voitti. Parempi kysymys olisi, kumpi oli oikeassa ja missä asiassa.
Junger painotti mm asiakkaiden kuulemista ja erikseen vielä heidän valinnanvapauttaan digilaitteen hankinnassa. Tämä oli epäuskottavaa oman kokemukseni valossa.
Olen tehnyt tv:n digi-iltana netin kautta kysymyksen ns. kakkostv:nä käytetyn matkatv:n ja kesämökkitv:n käyttömahdollisuudesta digiaikana. Lisäksi kysyin digin käyttöönotosta aiheutuvien kokonaiskustannusten arvioitua määrää siten, että myös asiakkaiden kustannukset on otettu huomioon eli kokonaiskustannuksista kansantalouden kannalta. Kysymykseeni ei tullut vastausta. Aiemmin olin kysynyt urheilutoimitukselta jalkapallo-otteluiden näyttämisestä maksuttomilla kanavilla. Tähänkään kysymykseen ei tullut vastausta. Lopulta kysyin, soveltaako YLE hallintolakia joka edellyttäisi asiallisiin kysymyksiin vastaamista. Tähän kysymykseen sain vastauksen, ettei ko lakia YLEssä sovelleta. Tästä jäi sellainen käsitys, ettei YLE juurikaan piittaa asiakkaittensa kysymyksistä ja mielipiteistä.
Junger mainitsi myös, että asiakkaat ovat valinneet yhdensuuntaisen järjestelmän digisovitinta hankkiessaan. Luulen, että useimmilla asiakkailla ei ole mitään käsitystä yhden- tai kahdensuuntaisesta sovittimesta. Olen hankkinut digiboksin myyjän suosituksen ja hinnan mukaan. Muuta valintaa en osannut tehdä. Saattoi olla, etten ymmärtänyt, mitä Junger tarkoitti.
Digilaitteeni saattaa välillä pysäyttää kuvan, jolloin auttaa pistokkeen ottaminen hetkeksi pois. Erityisryhmillä esim. liikuntavammaisilla tämä olisi hankalaa. Toisin sanoen laitteiden toimintavarmuus ei liene vielä hyvä.
Päätös taloyhtiöiden mahdollisuudesta analogisten lähetysten rinnakkaisesta käytöstä tehtiin liian myöhään. Sairaaloidenkin osalta päätös tehtiin vasta painostuksen jälkeen. On uskomatonta ja edesvastuutonta, ettei näitä mahdollisuuksia osattu ottaa suunnittelussa jo aiemmin huomioon.
Luottamukseni YLEn suunnitteluun mennyt ja toivon, että YLE yhteiskunnallisen vastuunsa tuntien parantaisi toimintaansa ja tarvittaessa joustaisi vaikka digin käyttöönottoaikataulussa. Lopuksi totean, että monet YLEn ohjelmat ovat erittäin hyviä.Ystävällisin terveisin E.Ahokas

Olen tähänkin kysymykseen ottanut aikanaan kantaa täällä:
http://www.lintukoto.net/agora/kirjoitus.php?id=325

Joten laiskana ihmisenä, jälleen kerran, liimaan leikkaan kirjoituksen tänne.
--------------------------------------------
Niinpä,

Jos vähäksi aikaa unohdetaan koko tekniikka ja keskitytään siihen miksi ja miten tähän on ajauduttu. Kaikki seuraavat jutut löytyy täältä samasta netistä.

------------------------------------------------------------------------------------------

Eli vastaus kysymykseen kuka meidät tähän digi-tv:hen ajoi:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=32&a=442

TV2:n johtaja korvasi “vaikeana persoonana” pidetyn Paasilinnan vuonna 1994. Wessberg luotsasi YLEn kohti digitelevisiota.

Sosialidemokraatti Arne Wessberg (s. 1943) valittiin Yleisradion toimitusjohtajaksi Reino Paasilinnan tilalle.

Wessberg oli toimitusjohtajana vuosina 1994 – 2005. Euroopan yleisradioliiton EBU:n puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2001.

Vuonna 2001 Wessberg kutsuttiin Nokia Oy:n hallitukseen.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuka ja ketkä tästä digitv:stä eniten hyötyvät? Ai Suomalaiset vai?
http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;2249;2253

Digita Oy on sataprosenttisesti kansainväliseen TDF-ryhmään kuuluva yhtiö.

TDF:n omistusrakenne:

- La Caisse des Dépôts et Consignations: 24 %

- Charterhouse Capital Partners: 14 %

- TPG: 42 %

- AXA Private Equity: 18 %

- Johto ja henkilöstö: 2 %

ja viimeisimmän tiedon mukaan:

“Digitan suurin omistaja on nykyään Texas Pacific Group, joka omistaa 42 % TDF:stä. Mukana on myös AXA Private Equity kansainvälisine sijoittajineen 18 %:lla. Joten ranskalaisten osuus on pieni.”

-----------------------------------------------------------------------------------------------------

No miksi tämä digitv pitää pakolla ajaa läpi?
http://www.rttl.fi/fi/upload/files/arne_wessbergin_alustus.pdf

Siinä sanotaan mm. :“Yleisradioyhtiöiden tulee siis huolehtia siitä, että rajujenkin toimintaolosuhteiden muutosten aikana toimitaan siten, että kaikki voivat kuunnella ja katsella. Tämä onnistuu toistaiseksi vain käyttämällä radiotaajuuksia eli välittämällä ohjelmat radio- ja televisiolähettimien kautta. Radiotaajuuksien käyttäminen on edelleen myös taloudellisesti ylivoimaisesti tehokkain tapa välittää ohjelmat katselijoille ja kuuntelijoille.”

Eli halvin tapa siirtää tv-lähetyksiä on lähetysantennista vastaanottoantenniin.

Eli radiotaajuudet siirtyvät vastaanottajille maanpäällisen lähetysverkon kautta jonka omistaa Digita Oy ja sen monikansalliset omistajat.

------------------------------------------------------------------------------------------------

No, kuka tai ketkä haluaa tämän antennitien myös kaupalliseen käyttöön ja siitä eniten hyötyvät?
http://www.digitvplus.fi/fi/3.shtml

“Digi TV Plus Oy on digitaalisten televisiokanavien jakeluun erikoistunut yritys, jonka palvelua markkinoidaan asiakkaille PlusTV-nimellä. PlusTV:n kohderyhmänä ovat kaikki suomalaiset antennitaloudet ja tavoitteena on luoda suomalaisille suunniteltu kanavakokonaisuus, joka koostuu halutuimmista suomalaisista ja ulkomaalaisista maksu-tv -kanavista.

Yrityksen toimitusjohtajana toimii Vesa Mars ja hallituksen puheenjohtajana Arne Wessberg. Yrityksen rahoittajina toimivat amerikkalainen pääomasijoitusyhtiö Baker Capital ja pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö Provider Venture Partners.” POHJOISMAINEN = RUOTSALAINEN.

Eli hyvin on Suomalaiset hommansa hoitaneet. Ylen entinen TJ ajaa Ylen digikaaokseen ja siirtyy itse rahan vastaanottopuolelle. Kyllä ne digiboksivalmistajat nettoaa vain murto-osan siitä mitä nämä muut digipelurit tästä tulonsiirrosta kotiuttaa.

Ja tähän antennitalouksien digitykseen ajetaan kaapelitaloudet samoilla kestämättömillä perusteilla.

Lisää aiheesta myös täällä:
http://www.talouselama.fi/displayCommentList.do?threadId=41646
http://www.tekniikkatalous.fi/displayCommentList.do?threadId=43426

-DigiAna Ogelista, 6.3.2007

Nyt ilman digiä näkyy Yle1, Yle 2, MTV3, Nelonen, Svt Europa, Digiboxilla tulee lisää FST, SubTV, JIM, Urheilukanava, Teema, yle24, TurkuTV.

Halvimmat digiboxit ei paljoa maksa, mutta digiboxin toimiseksi olisi tehtävä antennikorjaus, mikä arvion mukaan maksaisi n. 1000 euroa. Ja jos hommaa kunnon tallentavan boxin (jotta voisi nähdä kaikki haluamansa ohjelmat, on oltava tallentava boxi, kerralla kun voi katsoa vaan yhtä kanavaa!!!) yhteishinnaksi tulee jo ällistyttävät 1500 euroa. En katso saavani tuolla hinnalla liittävästi lisäarvoa televisiooni, kun nyt olen tyytyväinen analogiseen kuvaani ja kanavien määrään.

Mielestäni Jugner pärjäsi erinomaisesti ottaen huomioon Järvisellä käytössä olevan arsenaalin. Yhdessä kohdassa Jugner kyllä puhui puutaheinää. Missään vaiheessa markkinoilla ei ole ollut kaksisuuntaisia (=paluukanava) digibokseja, joten kuluttajat eivät ole voineet tehdä tässä minkäänlaista valintaa.

Laajakaistasta huolimatta tai itseasiassa sen ansiosta markkinoilla voisi kyllä olla kysyntää paluukanavallisille bokseille (vrt. pelikonsolien nettiliittymät). Ainakin itse käyttäisin mielelläni TV:nkin välityksellä erilaisia palveluita siitäkin huolimatta, että kotona on useampi tietokone. Esimerkiksi uutiset (nyk. tulee katsottua usein edelleen teksti-tv:stä), on demand -maksu-tv-palvelut, musiikin ja on-line -pelit voisivat toimia hyvin digiboksin ja laajakaistan välityksellä, mutta valitettavasti alalla ei ole käyttökelpoisia laitevalmistajien tukemia avoimia standardeja. MHP:kin lienee suunniteltu siten, että interaktiivinen sisältö tulisi pääosin "ilmateitse", vaikka kotoa löytyvät laajakaistat olisivat itse asiassa erinomainen rajallista DVB-T -kaistaa kuluttamaton väline.

Uskokaa jo, d i g i b o x i on auttamatta vanhanaikaisin laite, minkä Pihtiputaan Ninja-mummo voi kotiinsa raahata lähimmästä heinäpellon laitaan hyvinluhistuvasta ostohelvetistä.

Uutiset on netissä, elokuvat on netissä, tv-sarjat on netissä, sinkut on netissä, maapallo on netissä, lapset on netissä - nyt! Poliisikin on netissä. Haloo, kuka jaksaa kyttäillä mitä jostain telkkarista taas tulee. Ja nekin alkaa kelaa et nää digiviihteet on nähty.

Entä kanavapaketit! Antakaa minun kertoa about minun kanavapaketistani! Minä Rakastan(TM) My Copyright (C) Kanavapakettia.
On just pakko. Kaikilla tv-maksun maksaneilla on siinä yksi kanavapaketti, halusipa tai ei. Ja nimi rekisterissä.

Miks ihmeessä digiboxeja pitäis levitellä tonnikaupalla just suurimpiin kaupunkeihin? Ne digiboksit on muutaman vuoden sisään aivan posketon saasteläjä ämmänsuolla. Telkkuvälkyn saa jo nyt tietyn sopivan nettiliittymän kautta. Eikä mitään boxeja tartte edes ajatella. Kyllä onnistuu virittely omalla keskustietokoneella (mein frame). Lopuks vaan suuntaa verkkokalvot vapailla markkinavoimillaan haalimalleen teräväpiirtomatalakuvaiselle, litteälle fotonilähteelle, joka tosin näkyy sähkölaskussakin.

Todella noloa toi tärinä jostain ankeesta laatikosta, johon menee 100 euroo, scart ja pattereita.

Kuuntelisitte ihmiset nyt vähän aikaa vaikka radiota: http://www.yleradio1.fi

Mielenkiintoista löytää tällainen vanhempi artikkeli ja miettiä miten digitv on kehittynyt ajan myötä. Alussa oli kyllä itselläkin paljon ennakkoluuloja erillistä viritinlaatikkoa vastaan, mutta nykyään tallentavasta digiboksista on tullut talon tärkein viihde-elektroniikan laite. Maksu kanavat ja myös tavallisten kanavien lisääntyminen on tuonut niin paljon katsottavaa että ei meinaa pysyä perässä. Maksullisella puolella on ikävää että jotkut ennen niin tarpeelliset ohjelmat ovat siirtyneet maksu tv:n puolelle mutta onneksi plustv tarjous ja kanavien valinta mahdollisuudet plustv paketissa auttavat paljon maksamisen kanssa. Ja eihän sitä tarvitse joka kuukaudelle ottaa plustv pakettia.
Mielestäni loppujen lopuksi digitv on erittäin hyvä uudistus, mutta nyt taulutelevisioiden kanssa tarvitsemme ehdottomasti teräväpiirtoista materiaalia myös antenniverkkoon ja televisioluvan piirissä maksettuna eli ei erillismaksuja HDTV kanavista. Toivottavasti saisimme sen mahdollisimman nopeasti, koska taulutelevisioita Suomessa ainakin on jo tarpeeksi sisällön luomiseksi.