Mitä Jeesuksesta tiedetään?

Niinhän se kerrotaan jo Raamatussakin, Jeesus, Jumalan Poika.

Timo Eskola on vahva Raamatun Jeesukseen uskova. Kannattaa lukea hänen teoksiaan. Historiallinen tutkimus harvoin vie uskon ytimeen, mikä on kuitenkin ihmiselle tärkeintä. Jeesus Jumalan Poika, Joosefin kasvattama Marian kanssa perheenä.

Harvoin radiota kuuntelen, kun en tällä hetkellä autoakaan omista, mutta onneksi sain tiedon tästä väittelystä. Aivan loistavaa että joskus saa tiedotusvälineissä kuulla aitoa ja laadukasta väittelyä! Se on inspiroivaa ja oikeasti kiinnostavaa ainaisen konsensushenkisen/yhden ainoan "neutraalin" mielipiteen edistämiseen jumittuvan sisällön sijaan. Kuuntelen näitä väittelyitä varmasti tulevaisuudessakin.

Tämänkertaiseen väittelyyn kommenttina, että eipä jäänyt epäselväksi kumpi tutkijoista oli ajatellut oman kantansa enemmän loppuun asti... Väittely paljastaa näkökulmia mitä muuten ei haluta huomata.

Kristittynä uskon Jeesukseen Jumalan poikana. Niinhän Raamattu selvästi opettaa.

Todella mielenkiintoinen väittely! Kuuntelen tässä ohjelmaa jo toista kertaa, ja mielestäni Sakari Häkkinen pystyy argumentoimaan kantansa paremmin. Kaunis ajatus, että Jeesus aviottomana lapsena ottaa Jumalan isäkseen.

Satuin vahingossa avaamaan radion tätä väittelyä ennen. Onneksi! Se oli hyvää kuunneltavaa.

Häkkinen oli tutkinut ja miettinyt asiaansa tarkasti ja hän myös toi selkeästi esille, mitä ajatteli - joskus jopa varsin hyökkäävästi.

Eskola samaten oli varmasti hyvin asiaa tutkinut ja lukenut jopa Häkkisen kirjan. Hän yritti herättää keskustelua Häkkisen ajatuksista, mutta Häkkinen ei suostunut kommentoimaan omaa tekstiään kovinkaan paljon.

Omasta mielestäni Häkkinen on liiaksi sitoutunut siihen tutkimusmetodiin, jota hän käyttää. Tutkiessa Raamattua olisi myös erityisen tärkeää lukea, mitä siellä todella lukee. Hän lukee ikään kuin "historialliset silmälasit" päässään, minkä takia moni tärkeä kohta on jäänyt häneltä huomaamatta.

Ajatus Jeesuksesta, joka ei olisi Jumalan Poika biologisesti, ei kuulu kristilliseen uskoon, vaan on harhaoppi. Ja niitä meillä riittääkin maailmassa moneen lähtöön. Tervemenoa etsimään! Löytää ei kuitenkaan voi kuin Jumalan Pojan luota.

juuri kuuntelin väittelyn uusintana ja täytyy todeta, ettei voisi olla uskomattomampaa väittelyn aihetta. väittely oli suuri farssi.

suomalaisilla ei ole kykyä keskustella, koska meidän kulttuurissamme pelätään kasvojen menettämistä; väittelystä tulee usein inttämistä, ei argumentointiin perustuvaa keskustelua, jossa antauduttaisiin intohimoiseen keskusteluun. tämä pätee lähes kaikkiin väittelyihin.

tämän väittelyn alussa olisi pitänyt esittää tutkijoiden perusväittämät tarkemmin ja määritellä se mistä he ovat yhtä mieltä. esimerkiksi allekirjoittavatko he kristillisen kirkon uskontunnustuksen. nyt väittely kuulosti enemmän kahden eri lahkoisen/ uskoisen inttämiseltä. yhtä typerää olisi seurata muhamettilaisen ja kristityn väittelyä siitä, kumman uskonto on oikeassa.

timo eskola pohjaa näkemyksensä kristilliseen näkemykseen ja se toinen väittelijä pakanalliseen, gnostilaiseen tai muuhun jo aiemmin kuultuun (=ei kristilliseen)näkemykseen. kristitty kirkko tunnustaa jeesuksen jumalan pojaksi, joka on samaa olemusta kuin isä, mutta silti erillinen persoona. siis kolminaisuusoppi, johon voi uskoa tai olla uskomatta.

se kumpi väittelijöistä on oikeassa ratkeaa sitten "rajan tuolla puolen".

Häkkinen: Sanoit väittelyssä, että missään kohti Raamatussa ei mainita Jeesusta Joosefin poikana. Eikö Jeesus vieraillessaan kotikaupungissaan Galileassa saanut opetuksellaan ihmettelyä aikaan. Mark. 6: 2-4, Matt. 13:53-57 Joh. 6:41-42, Luuk. 4:16-30.

Näissä kohdissa Jeesuksen kotikaupungin asukkaat pitävät Jeesusta Joosefin poikana. Hänhän se Jeesuksen kasvatti. Kasvatusisä. Entä biologisesti? Kuka oli hänen isänsä? Jumala, jolle on kaikki mahdollista, olisi voinut käyttää hänessä samaa perimää, geenejä, kuin mitä Joosefissa on, ja silti Jeesus olisi siinnyt Pyhästä Hengestä neitsyessä! Siinä olisikin tämän ajan perimätutkijoille kova uskon paikka, jos saisivat käsiinsä jostain palasen jotain Marialle, Joosefille ja Jeesukselle kuuluvaa, ottaisivat DNA-kokeet ja toteaisivat kaiken täsmäävän.

Ja silti. Jumala on Jeesukselle Isä. Onhan minullakin isä, täällä, biologinen, mutta on minulla Isä taivaissa.

Jeesus oli Jumalan poika. Se tieto, että oliko Joosef Jeesuksen isä vai ei, ei tee ketään autuaaksi. Jos tällaiset järjen epäilyt tulee uskon esteeksi, on parempi lopettaa järkeily ja vain uskoa, että Jeesus on Jumalan poika ja siinnyt Pyhästä Hengestä, kuten Raamattu opettaa.

"Sillä, jos sinä suullas tunnustat Herran Jesuksen ja uskot sydämessäs, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä tulet autuaaksi;
Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme, ja suun tunnustuksella me autuaaksi tulemme." (Room. 10:9-10)

Voihan sitä ihminen mielikuvituksessaan kehitellä kaikkea "kaunista". Timo Eskola oli mielestäni paras.

nimim. Hannele

Keskustelussa Timo Eskola oli aggressiivinen, mutta mielestäni hänellä asiasisällön taso ei oikein ulottunut tuon itsevarmuuden tasolle. Eskola sanoi moneen kertaan Häkkiseen viitaten, että ”asiat voi nähdä niin kuin ne halutaan nähdä”, toisin sanoen ei-totuudenmukaisesti. Minusta tämä oli aika paksua, kun juuri hän itse räikeästi edustaa tiiviisti oppiin sitoutunutta tunnustuksellisuutta, jossa totuus samaistetaan täydellisesti itse omaksumien oppien ja uskomusten kanssa, ja todellisuus pyritään kaikin keinoin sovittamaan omien uskomusten mukaisiksi.

Voin hyvin kuvitella että Eskolan yksioikoinen esitystapa uppoaa naiiviin riviuskovaiseen, joka ei tiedä mistään mitään ja joka ei haluakaan tietää mitään, vaan joka henkisessä laiskuudessaan aina haluaa saada vain helppoja ”varmoja vastauksia”, niitä totutusti ”oikeita”. Jo yllä olevat kommentit riittävät kertomaan, ettei uskovainen vaivaa paljon itseään vaikeilla kysymyksillä.

Eskolan laskelmoidusti päällekäyvä rooli vei varmasti pisteet kotiin uskovaisilta, jotka aina ovat rakastaneet asioita yksinkertaistavia, aggressiivisia ja kovakätisiä vallankäyttäjiä. Sakari Häkkisellä ei varmastikaan ollut suosiota uskovien keskuudessa. Hän kun ei satsannut väkisin runnomiseen ja voittoon, ei pyrkinyt manipuloimaan eikä asettamaan omaa totuuskäsitystään kaikkien totuudeksi.

Mielestäni Häkkinen oli sivistyneempi, persoonana enemmän itsessään, ilman roolia, keskittyi asiasisältöön puhuen luonnollisesti omista asiaa tuntevista käsityksistään. Toisin kuin populistinen Eskola, Häkkinen ei yrittänyt kosiskella ja yksinkertaistaa asioita omien mieltymysten ja tarkoitusperien mukaisesti. Mielestäni hän pyrki tuomaan esiin sen tosiasian, että raamatuntutkimus ei voi olla vakavasti otettavaa tutkimusta, jos opit ja uskomukset jo etukäteen päättävät summanmutikassa mikä on totta. Näinkin perustavanlaatuinen asia tuntui menevän Eskolalta yli hilseen.

Häkkisellä oli myös selvästi syvempi ymmärrys asioista. Hyvä esimerkki oli tuo ohjelman loppupuolella esiin tuotu Jeesuksen lausahdus siitä, ettei kukaan voi tulla Jeesuksen luo ellei vihaa äitiään ja isäänsä sisariaan, jne. Eskola ei pystynyt lainkaan keskustelemaan aiheesta, vaan pyrki heti viemään keskustelun pois asiasisällöstä keskittyen oppifraaseihin, kun taas Häkkinen – turhaan - pyrki keskustelemaan asian sisällöstä.

Kun ei ole sitä ohjelmaa ladattuna että pystyisin kuulemaan. Etsin sen koneelleni.
Mukava olis kuulla oikeasti teoreettista puolta, (ei aivopestyjen). Itse olin kristillisessä herännäisliikkeessä aiemmin mukana...kysymysten lisääntyessä ja kun en saanut vastauksia olen lueskellut monta vuotta raamattua koti/nettiopiskeluna, kuunnellut kirkoissa ja liikkeissä ja hiljattain loppui minun KRistinusko. Tosi paljon kysymyksiä joihin eivät papit ja teologit osanneet vastata. Tai ihan naurettava itse keksitty vastaus. Jos saan auki ja kuunneltua niin tulempa takaisin kommentoimaan. Lisää vaan kyseisiä ohjelmia!!!

lueppa vähän enempi raamattua. Miksikäs muutes jeesus liitetään sitten joosefin sukuluetteloon jos isä on jumala? Ja joosefilla on kaksi erillistä sukua mistä hän tulee,, kaksi eri isää, kumpi on oikea ja kumpaan tämä ADOPTIOlapsi liitetään.

Siihen aikaan huoruus ja avioton lapsi oli mitä suurin synti. MITÄ raamattu kertoo, miten tilanteesta selvittiin ettei äitiä kivitetty kuten tapana oli?? Eiväthän he suinkaan ensi nielaisulla uskoneet että JUMALAN poika olis tullut ja vielä neitseestä.

Entäs ne profeetanennustukset jos jeesus ei tulekaan suvusta, kukas se sitten on se raamatun ennustama??

Raamattu on TÄYNNÄ ristiriitaa, siksihän siitä ei kukaan KRISTITTY otakaan selvää (jaksa ottaa) ja ihmiset menettää uskonsa. Kuka nyt uskoo että profeetat ovat hässineet omien tyttöjensä kanssa (kuten Loot) tai poika ollut profeetan vaimojen kanssa??? Millaisia profeettia jumala lähettääkään maailmaan.

Teoreettisesti pohtien voi Jeesuksen isäsuhteen spekuloida minkälaiseksi vain, kuten nyt keskustelijat ohjelmassa tekivät. Ihmisjärjellä selittäen voidaan päästä aivan hyvin vaikkapa Häkkisen kantaa, että Jumalan biologinen isyys Jeesukselle ei ole mahdollista. Tähänkin voi tietysti esittää jatkokysymyksen: "Miksi se ei olisi kaikkivaltiaalle, maailmankin luoneelle, Jumalalle mahdollista?"
Raamatun opetukset täytyykin omistaa uskossa, ymmärtäen ne Jumalan antamalla hengellisellä viisaudella. Ei siis ole kyse siitä, mikä pystytään todistamaan oikeaksi, vaan mihin asioihin Jumalamme antaa meille uskon. Uskoamme Jumala arvostaa niin, että se jopa tuo meille taivasosuuden iankaikkisuudessa.

Voin käytännön todistuksena kertoa, että Jumalalle on täysin mahdollista siittää alulle biologinen ihminen, koska se on mahdollista hänen valtakunnastaan langenneille enkeleillekin.
Tiedän kaksi nuorta naista, jotka ovat molemmat synnyttäneet lapsen demonille tai itselleen Saatanalle, heidät ilmestyttyä ruumiillisena harjoittamaan seksiä heidän kanssa. Naiset yhtyivät useaan otteeseen henkien kanssa, eikä näin ollen voi tietää varmasti ovatko lapset itse Saatanan vai demonin. Ihmismiehiä heillä ei ole ollut raskauden alkamisajankohtana kumppaneinaan.
Tällä todistuksen sanalla haluan sanoa "piut paut" sellaiselle teoreettiselle pohdinnalle, jolle ei löydy kosketuskohtaa käytäntöön.

Ennen vedenpaisumustakin yhtyivät nuoret naiset jumalien poikien kanssa ja synnyttivät heille lapsia, jotka ovat olleet tarustojen jättiläisiä.
Selitysteoksissa nämä jumalan pojat ovatkin hyvin luotettavasti tulkittu taivaasta langenneiksi enkeleiksi, demoneiksi.
Tämä olikin viimeinen pisara Jumalan kärsivällisyydelle ennen vedenpaisumusta. Hän hävitti koko luomakunnan.
Nyt tänä päivänä tapahtuu tätä samaa, ihmiset synnyttävät demoneille.
Kuinka kauan riittä Jumalan kärsivällisyys nyt? Oletan, että Jeesuksen takaisintulo ei ole kaukana.

Juha Venäläinen
Kouvola

Erotuomari ei osannut hommaansa. Jos tohtorismiehille annetaan vain puoli tuntia aikaa väittelyyn, ei siitä mitään tule. Tai sitten tuomarin pitäisi pitää puheet lyhyinä ja ohjata asiaan, kun alkaa puhe rönsyilemään.
Kumpikin tohtori osaa asiansa, mutta kumpikaan ei osannut käyttää noin lyhyttä aikaa tehokkaasti. Äijät jutteli, niin kuin aikaa olisi luvattu heti parituntinen.
Kumpikaan ei vastannut selvästi kysymykseen (en ole ihan varma esitettiinkö se kysymys): kuka oli Jeesuksen biologinen isä? Tai jos Jeesus ei ollut Jumalan biologinen Poika, sovittiko hän silti syntimme kuolemallaan? Nousiko hän silti kuolleista, jos oli vain tavallinan isätön poika?
Onko Raamattu Jumalan Sanaa, jos sitä ymmärtääkseen(ja oikeat Jeesuksen sanat löytääkseen) on osattava kaikki alkukielet? Jos on osttava kaivaa rivien välistä totuus, kun sitä ei riveiltä löydy?
Alkaa kuulostaa todella salaliittoteorialta.

Nim. Joopa joo

No nyt kuuntelin.. Eihän tuo niin kova väittely ollut, mutta siitäkin pääsi heti selvyyteen kuinka uskonnollisen ryhmän jäsenet vaikka kääntävät asian omien opetustensa mukaisesti. Sakarille kuitenkin pointteja, monta asiaa tuli joiden takia itse aikanaan lähdin etsimään vastauksia ja huomasin, että raamatussa ei todella olekaan jeesuksen sanoja kuin pieni prosentti.

Tuossa aiemmin tuli selville että Jeesuksella on sitten kaksi eri isää (raamatun mukaan Jumala ja Joosef =pyhä kaksinaisuus). MUTTA MYÖS JOOSEFILLA,jeesuksen isällä on kaksi isää (Eli ja Jakob) ja kaksi sukukuntaa. Kumpaan jeesus kuuluu??
___________________________________________________________
Joosefin isät:
Luukas3:23
Elin pojan Josephin poika (ja isät: Janna-Melki-Levi-Mattati-Eli-Joseph)

Matteus1:16
Jakob siitti Josephin, Marian miehen, josta mariasta on syntynyt Jeesus (ja isät: Eliud-Eleatsar--Matani-Jakob-Josef-Jeesus)
______________________________________________________

Sitten Jeesuksesta. Hän kutsuu hyvin vähän Jumalaa isäkseen, eniten viimeisissä evankeliumeissa, jotka ovat syntyneet SELLAISTEN kirjoittajien käsistä, jotka eivät jeesuksen aikana edes eläneet. Josephiakin hän kutsuu isäkseen, kuten Mark6:4 "Mutta Jesus sanoi heille:ei propheta muualla ole katsottu ylön kuin isänsä maalla ja lankoinsa seassa ja kotonansa." Miksi hän kutsuu itseään aina profeetaksi, Ihmisen pojaksi jne. Ja isänsä maalla ei varmasti tarkoita koko maailmaa vaan kyseistä aluetta, Josefin synnyinseutua. Ja Itse isä Jumalan maatahan on koko maailma.

Eipäs voi muuta sanoa kuin että onneksi minua ei ehditty aivopestä vaikka yritys olikin kova.. toivottavasti joku muukin löytää Jumalan oikean sanoman ja oikean kirjan joka on muuttumaton ja koskematon nyt ja aina. Eikä sisällä mitään ristiriitoja tai VIRHEITÄ JUMALALTA.

"Heillä on sydämet, joilla he eivät ymmärrä, heillä on silmät, joilla he eivät näe, ja heillä on korvat, joilla he eivät kuule; he ovat karjan kaltaisia, ei, he kulkevat vielä pahemmin harhaan; he ovat välinpitämättömiä"
Pyhä Koraani, suura7:179

vähän kirjoituksista.Koraani: Kun Jeesus syntyi, Maria olisi ollut valmis kuolemaan, niin suuri häpeä oli saada lapsi ilman miestä. Mutta Jumala on kaikkitietävä. Jeesus oli vasta kapalovauva kun hän sai ensimmäisen profetian ja puhumalla pelasti äitinsä maineen (silloiseen aikaan olisi kivitetty armotta)..

Islamin Profeetta Jeesus ei koskaan puhutellut äitiään rumilla nimillä/sanoilla, kuten esimerkiksi raamatussa (John2:4)

''Jesus sanoi hänelle:vaimo! mitä minun on sinun kanssas? ei minun aikani ole vielä tullut.'

Kyseinen evankeliumin kohta (Joh2:6) muuten kertoo Jeesuksen ENSIMMÄISESTÄ tunnusteosta, jonka Jeesus RAAMATUN mukaan teki Galilean Kaanassa (n.30vuotiaana) ja ilmoitti kunniansa.

Ja mikäs oli tämä ihmeellinen teko:
JEESUS KUTSUTAAN JA TULI HÄIHIN. VIINA LOPPUI JA MARIA, JEESUKSEN ÄITI PYYSI HÄNTÄ AUTTAMAAN. JEESUS MUUTTI VEDEN VIINAKSI HÄÄKANSALLE'

TODELLISTA Jumalan palvelusta, tai jumalista työntekoa (eihän hän palvele Jumalaa jos on kerran Jumala itse tai???) Ei muuta kuin kaikki kristityt raamattua lukemaan löytyy hyvin mielenkiintoista tekstiä...!!!

Joo, minäkin uskon joulupukkiin, koska minulle on sanottu joulupukin olevan olemassa.

Onko Timo Eskola "vahva Raamatun Jeesukseen uskova"? Mitähän se tarkoittaa? Eikö se tarkoita vain sitä, että sinun "Raamatun Jeesus" on juuri se versio asiasta, jonka - kas kummaa - itse olet sattumalta omaksunut. Eikö olekin niin, että "minä ja me" olemme aina oikeassa, ja "meistä poikkeavat" ovat aina väärässä ja vähintäänkin Saatanasta. Tästä omahyväisestä peruslähtökohdasta on aina helppoa rakentaa perusteet, vaikkei mitään todellisia perusteita olisikaan.

Oletko lainkaan huomannut, että jo alussa kristillinen kirkko pirstoutui erilaisiin näkemyksiin, seurakuntiin ja lahkoihin, ja että sama eriytyminen on vain kiihtynyt viimeisen 2000 vuoden aikana niin, että maailmassa on nykyisin kymmeniä tuhansia toisistaan poikkeavia seurakuntia ja kirkkoja käsityksineen.

Sinulla on täytynyt olla uskomaton tuuri, kun näistä lukemattomista käsityksistä olet löytänyt juuri sen yhden ja "ainoan oikean Raamatun Jeesuksen". Sori vaan, mutta minusta tuollainen idioottimainen lausahdus kertoo lähinnä perusteellista lobotomiakäsittelystä.

Raamattu avautuu ennen kaikkea vain nöyrälle ihmiselle. Pyhä Henki avaa ja kirkastaa Raamatun sanaa, kun sitä lukeva ihminen on nöyrä ja vastaanottavainen ilman omia ennakkokäsityksiä tai näkökantoja. Raamattua on luettava rukoillen. Näin tehdessään ihminen kunnioittaa Jumalaa kaikkivaltiaana ja kaiken Luojana ja Jumala kyllä vastaa sitten tähän ihmisen etsintään ja kyselyyn. Vaadimmehan me ihmisetkin toisiltamme niin kovasti kunnioitusta, miksei siis pyhä Jumala saisi sitä meiltä vaatia! Viitsisitkö sinä vastata kenellekään, joka ei ota sinua ollenkaan todesta tai usko edes sinun olemassaoloosi! Ja huomaisitko sinä edes jos Jumala vastaisi, ethän edes usko Hänen olemassaoloonsa.

Raamattua ei tule lukea niin, että sieltä etsii vain vahvistusta omille ennakkokäsityksilleen. Jos näin tekee, ei siis ole ihme että päätyy riistiriitaisuuksiin. Ihmisen järki ei riitä Raamatun sanan käsittämiseen vaan siihen tarvitaan Pyhän Hengen avaamat silmät ja korvat.

Huom! Sinä joka väitit Eskolan olevan jotenkin manipuloitu tms. Asiahan on juuri täysin päinvastoin. Hän lukee ja tutkii Raamattua juuri niin kuin pitääkin. Häkkisellä taas on omat teoriansa, joista ei suostu luopumaan Jumalan edessä vaan kehittelee niitä omassa viisaudessaan yhä eteenpäin. Mutta Pyhä Henki kammoaa ylpeitä ja itseviisaita ihmisiä samoin kuin Jumala. Tämä asia käy ilmi Raamatusta. Jos Raamattua siis tutkitaan tavanomaisesta tieteellisestä näkökulmasta, se vie harhaan, sillä Jumalan olemassaoloa ei siinä tunnusteta ja takana on selvästi ikiaikainen kysymys: "Onko Jumala todella sanonut", joka juuri johti syntiinlankeemukseen. Ja tämän kysymysen esittäjähän oli Saatana.
Sillä, joka ei usko että Jeesus Kristus oli ja on Jumalan Poika, Jumalan, joka loi koko ihmiskunnan ja universumin, ja jolle kaikki on mahdollista, joka on Raamatun kulmakivi, koko kristinuskon ydin, Vapahtajamme ja syntiemme sovittaja, ei ole enää mitään tekemistä kristinuskon kanssa vaan hän on luomassa jotain omaa uskontoaan.

Usko tulee lahjana Jumalalta, ei ihminen sitä itse pysty itsestään pusertamaan irti. Uskon lahjan vastaanottaminen edellyttää nöyryyttä ja sehän jos mikä on usein nykyajan itseriitoiselle ihmiselle liian vaikeaa, hävettävää ja "nöyrryyttävää" ja siksi on niin mieluista kuulla korvasyyhyynsä nykypäivän antikristillisen sanoman levittäjiä, joiden mottona on: "tee rauhassa itsellesi sellainen jumala, johon pystyt uskomaan"!

Tätä aihepiiriä käsitellään myös Aristoteleen kantapään ohjelmassa "Mikä sana alussa oli?".

Ohjelma on mukavasti myös kuunneltavissa internetistä. Haastateltavana Antti Kylliäinen. Linkki sivulle löytyy tästä: Aristoteleen kantapää: Mikä sana alussa oli?

Sinä joka sanoit että Raamattu avautuu vain nöyrille. Sanot ristiriitaisesti, että Pyhä Henki avautuu ihmiselle, kun hän on vastaanottavainen ja vailla ennakkokäsityksiä. Samalla kuitenkin vaadit, että ihmisellä pitää olla se ”Oikea” uskomusmaailma, eli sama kuin itselläsi. Etkö näe lainkaan tätä mieletöntä ristiriitaisuutta? Eskolakin sanomasi mukaan tutkii Raamattua ”oikealla tavalla”, eli ”oikean opin” mukaisesti. Eikö se ole mitä suurimmassa määrin totaalista ennakkokäsityksiin linnoittautumista. Häkkinen ei sinulle kelpaa juuri se vuoksi, että hän ei esittänyt asiaansa ennakkokäsityksiään alleviivaten. Vain siksi katsot jopa voivasi demonisoida hänet. Sanojesi mukaan hän rakentelee omia teorioita, joista ei suostu luopumaan Jumalan edessä. Joudut kuitenkin tekemään johtopäätöksesi tilanteessa, jossa Häkkinen keskusteli vain Eskolan edessä ja vain Eskolan kanssa. Onko Eskola siis Jumala?

Olen samaa mieltä siinä, että Pyhä Henki avaa sanan, jos nimittäin Pyhä Henki pääsee läpäisemään lukijaa ympäröivän ennakkokäsitysten muurin. Joudun aina vain epäilemään sitä suuresti useimpien uskovaisten kohdalla. Raamatussa puhutaan ihmisistä, jotka ovat ”totuudesta” ja niistä jotka ovat ”ihmisten opeista”. Uskovainen horjahtaa pahasti luullessaan (aina?), että ”totuus” tarkoittaa itse omaksumaa oppia ja ”ihmisten oppi” kaikkien muiden, niiden väärässä olioiden oppeja. Mitä muuta tämä on kuin kieroutunutta oman itsensä palvontaa. Totuus ei koskaan voi olla sama asia kuin jokin oppi, koska jokainen oppi on viime kädessä lukuisten ihmisten muovailema. Toinen asia sitten on se, jos jonkin opin piirissä ymmärretään tämä ero, jolloin oppi parhaimmillaan saattaa olla hengessä inspiroitu. Kun uskovainen puhuu totuudesta, tuntuu hän useimmiten tarkoittavan vain oppia ja uskomuksia, jotka on omaksuttu – ei sisäisesti hengessä, vaan taikauskoisina uskomuksina ulkoapäin, epämääräisiltä saarnamiehiltä ja muilta seurakunnan tai uskonlahkon jäseniltä: se on siis aina ihmisten oppia.

Uskovaisten perussynteihin kuuluu tuo mieletön ajatus, että (muiden kohdalla) oma näkemys on tuomittava ja merkitsee Jumalasta luopumista. Jokaisella on kuitenkin tässä suhteessa vain kaksi vaihtoehtoa: joko sinulla on omakohtainen elävä suhde totuuteen tai muiden ihmisten antama pelkkä kuva (eli oppi) siitä. Sen vuoksi tullaan siihen mahdottomaan tilanteeseen, että kun uskovainen puhuu totuudesta, tarkoittaa hän todellisuudessa totuuden enemmän tai vähemmän kuolleita kuvia. Jeesushan osasi itsekin ennakoida tämän uskovaisuuden ongelman, kun hän sanoi ettei Jeesuksen hokeminen auta ketään, ja että hän tulisi sanomaan heille että: ”teitä minä en ole koskaan tuntenut”.

Ystävä hyvä!

Vastaan kommenttiisi, jonka esitit kirjoitukseeni "Raamattu aukeaa vain nöyrälle".

Minulla ei ole ensinnäkään mitään omaa oppia. Jeesus on itse tie, totuus ja elämä.(Joh.14:6) Ei ole muuta tietä, kuin Jeesuksen kautta päästä Jumalan luo. Hän itse on totuus. Nykyisin on niin, että jokaisella tuntuu olevan omat totuutensa ja omat jumalansa. Niillä ei ole mitään arvoa! Minun, sanotaan nyt vaikka oppini (uskoni), perustuu Raamattuun, lisäksi olen luterilainen. Myöskään en lähde väittämään, että vain luterilaisuudesta löytyisi juuri prikulleen oikein uskovia tms. Vain Jumala näkee ihmisen sydämeen, me emme voi nähdä. Emmekä vielä tässä elämässä ihan suoraan näe koko totuutta vaan niinkuin Paavali sanoo ikäänkuin kuvastimesta. Vasta perillä taivaassa näemme kasvoista kasvoihin. Tärkeintä on usko Jeesukseen syntien sovittajana ja maailman Vapahtajana. Emme elä näkemisessä vaan uskossa. Hebr. 11:1 :"Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy". Jeesus jakoi jo omana aikanaan ihmiset kahteen leiriin, niin tapahtuu nytkin. Hän on nimittäin kompastuskivi niin kuin Raamatussa sanotaan. Mutta hän on myös kulmakivi. Kaikista tärkein!

Ihmisessä tapahtuu hengellistä kasvua. En suinkaan ole aina uskonut näin, kuten nyt uskon, eli siis Raamatun Jeesukseen, Raamatun sanaan totuutena, (Sana = Jeesus) siksi ymmärrän hyvin mitä tarkoitat noilla ennakkokäsityksillä ja ristiriidalla. Mutta ihmisellä ei ole oikeutta tehdä Jumalasta omia käsityksiään (1. käsky), koska se tie johtaa oman epäjumalan muovaamiseen. Epäjumala on tietenkin kuollut, mutta tosi Jumala on elävä Jumala, joka on yhteydessä ihmiseen. Tämän vuoksi luen Raamattua ja tutkin sieltä millainen Hän, Totuus on ja mitä Hän minulta odottaa ja mitä Hän lupaa minulle lahjoittaa ja tietysti rukoilen, käyn jumalapalveluksessa ja pidän yhteyttä toisiin uskoviin. Hebr. 11:6 "Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät". Ihminen kaipaa yhteyttä Luojaansa ja vasta kun hän tulee Jeesuksen luokse hän saa rauhan tästä totuuden etsinnästä.

Jumala on ilmoittanut ihmiselle itsensä Raamatussa. Ihmiset ovat Pyhän Hengen johtamina kirjoittaneet ylös sen, mitä ovat Jumalalta saaneet. Se jolla on Pyhä Henki, tunnistaa kyllä väärän hengen ns. antikristuksen hengen, mutta joka tapauksessa tämä vaatii jatkuvaa valvomista ja kaikkea mitä aiemmin luettelin!

Minäkin ajattelin ennen uskoontuloani, että uskovaiset ovat tyhmä ja yksioikoista porukkaa, eivät ajattele omilla avoillaan. Olen itse etsinyt ja ajatellut hyvin paljon elämäni aikana. Kuitenkin vastaus kaikelle etsinnälleni ja kyselylleni oli: Jeesus Kristus, nimenomaan sellaisena kuin Hänet Raamatussa meille ilmoitetaan. Vasta sitten sain rauhan, niin kuin Jeesus lupaa.
Tutkin ja pyrin lukemaan Raamattua päivittäin, olen käynyt raamattukurssin Helsingin Raamattukoululla, jolla sain tietojani vielä syventää. Raamattu on valtavan rikas kirja, mutta kuten sanoin se aukeaa vain nöyrälle. Jesajan kirjassa sanotaan että Herra katsoo sen puoleen, joka nöyrä ja jolla on särjetty ja arka tunto Hänen sanansa edessä.
Joh. 7:16-17 Jeesus vastaa juutalaisille "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani".

Tarkoitin sanoilla "Jumalan edessä", sitä että Häkkinen tekee työtään ja puhuu hänkin kuten me kaikki lopulta Jumalan edessä. Näkeehän Jumala meidät kaikki. Eskola pohjaa Raamattuun ja ottaa kantansa kuten tähänkin keskusteluun sieltä. Toisaalta tämmöinen keskustelu on aika järkyttävää, koska Häkkinen kiistää Raamatun keskeisimmän asian, Jeesuksen jumaluuden. He ovat aivan eri linjoilla. Voisin kuvitella, että keskustelu oli Eskolalle tuskastuttavaa, koska he olivat Häkkisen kanssa täysin eri linjoilla.
Häkkinen lähtee siitä että on mahdotonta, että Jeesus olisi Jumalan poika. Mutta esim. 1 Joh. 5:10 sanotaan "Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa tekee hänet valehtelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa". Ja jos viitsit lukea, näitä todistuksia on Raamattu pullollaan. Profetioita VT:ssa Jeesuksesta ja todistusta Hänestä UT:ssa.
Ja vielä 2. Joh:9 "Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa, joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika".

Ei ole ollenkaan samantekevää uskomme kannalta, uskommeko sitä oliko Jeesus Jumalan Poika vai ei. Se on juuri ratkaisevaa!
1 Joh. 5:12 "Jolla Poika on, sillä on elämä, jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää" ja 1. Joh. 4:15 "Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy ja hän Jumalassa".
Joh.8:18-19 "Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt. Niin he sanoivat: Missä sinun isäsi on? Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä minun Isääni, jos te tuntisitte minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni".
Joh. 8:31 Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".
Lopuksi Joh. 5:37-44 "Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa, eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyvänä, sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän. En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä; mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne. Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala".

Jumala sinua siunatkoon etsinnässäsi!

Minä olen Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia. Paitsi Jeesusta myös...

Ja Jeesus ei muutes tehnyt syntiä virheitä, synnitön vapahtaja. Sen sijaan Jumala on tehnyt, jos luetaan raamatusta noita lukuisia virheitä ja vastakohtaisuuksia joita sieltä löytyy. Ja esimerkiksi Jumala sanoo, En ole jumala enkä mikään, jos kadun tekojani. Sen minkä teen, teen alusta loppuun hyvin. Kaiken minä olen luonut...jne. Silti kymmenissä kohdissa Jumala katuu mm. luoneensa ihmisen, vihastuu, katuu antaneensa jonkun kylän säilyä hengissä jne. Vihastuu tai keskustelee tai luo jonkun toisen kanssa. Siis onko hän jumala jos kerran katuu, vai onko jumalan suuhun laitettu viesti raamatussa väärä ja jumala voikin katua tekojaan..???

Katsotaanpa raamatun alkulehtiä. (Mos1:1)Alussa loi jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio JA TYHJÄ, ja pimeys oli syvyyden päällä ja jumalan henki liikkui vetten päällä. (TYHJÄ ja autio maa mutta vedetkin oli myt jo luotu??? silti vedet erotetaan vasta seuraavina päivinä...)

Mos1:6 Ja Jumala sanoi:tulkoon vahvuus vetten vaiheelle, erottamaan vesiä vesistä. (mos1:8)ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. (Mutta ensimmäisenä päivänähän hän luo taivaan???miksi uudestaan???) Mos1:9 ja Jumala sanoi:kokoontukoon vedet taivaan alla erinomaiseen paikkaan, niin että kuiva näkyy. ja tapahtuu niin. (mutta hänhän loi maan jo eka päivänä...oliko se nyt maa, vai kaikki vettä mos1:2, kumman se erotti nyt maan vai veden ja kumpaa alussa oli????)

Mos1:16 Ja jumala teki kaksi suurta valkeutta:suuremman valkeuden päivää hallitsemaan ja vähemmän valkeuden yötä hallitsemaan, ja tähdet. Mos1:18ja hallitsemaan päivää ja yötä ja eroittamaan valkeutta ja pimeyttä...(siis luotiinko päivä ja yö nyt kolmantena päivänä kun jumala loi auringon, kuun ja tähdet. vai ensimmäisenä päivänä kun hän loi valkeuden ja pimeyden päiväksi ja yöksi???eli loi auringon ja kuun)

Mos2:2 Ja Jumala oli päättänyt seitsemänteen päivään asti työnsä, kuin hän tehnyt oli, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoista, kuin hän tehnyt oli. (LEPÄSI???? raamattuhan kertoo että herkeämättä jumala seuraa maailmaa, ei väsy, uuvu, syö, lepää...näkee kaiken...silti heti alussa jo lepäsi???)

Onko jänis märehtijä ja lepakko lintu? ;-)
Jotta ihminen ei joutuisi kadotukseen, pitää elää Raamatun ohjeiden ja käskyjen mukaan(?). Jos raamtun kohdat eivät ole tuttuja käypä vilkaisemassa esim. mitä sanotaan sodankäynnistä http://www.thebricktestament.com/the_law/prisoners_of_war/dt21_10a.html

em. sivustolta löytyy hyviä havainnollistuksia muistakin aiheista.

http://www.thebricktestament.com/the_law/proof_of_virginity/dt22_13.html
http://www.thebricktestament.com/the_law/homosexuality/lv18_22.html
http://www.thebricktestament.com/the_law/index.html#miscellaneous_laws

Jos siis et halua viedä omaa lastasi jatkuneen huonon käytöksen seurauksena (=murrosikä) kaupungin portille kivitettäväksi, et edes halua noudattaa Jumalan täysin selkeitä ja yksiselitteisiä käskyjä -> helvettiin.

Jos on psyykkisesti siihen altis ja lietsoo itsensä sopivaan mielentilaan "rukouksella", niin mikä tahansa teksti alkaa avautumaan ihan uudella tavalla, alkaa nähdä profetioita, puhua kielillä jne. Ensimmäinen askel tässä on juuri nöyrtyminen, eli kaiken oman kriittisyyden, järkeilyn ja ylipäätään ajattelun sammuttaminen - antautuminen Jumalalle. Eri uskonnoissa ja lahkoissa on touhulle omat nimensä, jotkut käyttävät lisäksi aineita ...

Yksi näkemys uskonnosta ja kirkosta lyhyesti:
Uskominenhan on jonkun asian syvällistä hyväksymistä totuutena ilman omiin selväpäisiin havaintoihin ja rationaalisiin todisteisiin tukeutumista. Uskonto syntyy kun aletaan ryhmänä uskoa johonkin jonkun "jumalalta" saamaan oppiin. Opin ydin on ihmisen vaikeimmin ymmärtämissä ja eniten pelkäämissä peruskysymyksissä (mistä tulemme ja minne menemme), joihin esitettyjä vastauksia ei kukaan voi kovin äkkiä todistaa vääriksi. Jotkut karismaattiset johtajat tekevät itse itsestään messiaita, mutta se ei yleensä kanna pitkälle (Jeesuskin asetti itsensä Juutalaisten kuninkaaksi, mutta sillä saralle ura kariutui). Kaikkein tehokkainta on esittää nöyrää palvelijaa, esim. profeettaa, tai ryhtyä nostamaan jalustalle jotain edesmennyttä tai kuviteltua henkilöä. Voi myös korostaa tasa-arvoisuuttaan, kuten kommunistijohtajat.
Sitten vallanhaluisilla ihmisillä on tapana muodostaa hierarkisia organisaatioita ja instituutioita eli kirkkoja. Kirkko alkaa sitten pyhitellä tekeleitään jumalallisiksi ja syntyy eturistiriitoja henkilöiden ja ryhmittymien välille, mistä seuraa jakautuminen (kristinuskon lukuisat eri haarat, shiiat ja sunnit jne.). Keskeisenä yhteisenä, ja varsin inhimillisenä, piirteenä on lupaus paremmasta kuoleman jälkeen varsinkin jos kuolet "uskonsodassa", maksat kirkolle tms., mutta ennen muuta olet nöyrä, kuuliainen ja jumalaapelkäävä. Sen miten nöyryyden ja kuuliaisuuden kulloinkin tulee ilmetä kertoo kirkon johtohenkilöt kyllä kovin mielellään.

Uskontojen perussanomista päätellen ihminen on lopulta hyvä... tai sitten hyvyys on paras keppihevonen. Joka tapauksessa jokaisen sivistyneen ihmisen on tärkeä erottaa toisistaan aina uskonto ja kirkko ja ajatella itse mikähän mahtaa olla nyt ja mitkä ovat aikojen saatossa olleet kirkon motiivit. Suomen Luterilainen kirkko on siitä hyvä, että vähään aikaan se ei ole tarjonnut kovin hyviä uramahdollisuuksia, ainkin jos mitataan tämän(kin) päivän yhteiskunnallisia arvoja heijastavilla mittareilla (raha ja maallinen valta). Vien lapseni mielelläni seurakunnan kerhoon tai pelastusarmeijan partioon, siitä välittämättä oliko Jeesuksella maallista isää vai ei tai osasiko hän taikoa ja kävellä veden päällä. Lapselle voidaan kertoa kerhossa Jeesuksesta ja kotona joulupukista; kyllä se (lopullinenkin) totuus sitten aikanaan selviää...

Näyttää siltä, että uskonnolliset fundamentalistit saavat monesti vastapainokseen eräänlaisia tieteellisiä fundamentalisteja, jotka uskovat tieteen selittävän lopullisesti maailmankaikkeuden olemuksen. Huomauttaisin kainosti, että siihen asti, kun meillä ei ole lopullista tai edes alustavaa tietoa maailman tosiolemuksesta, voitaisiin kysymykseen Jumalan ja Jeesuksen olemassaolosta suhtautua kiihkottomasti. Toiset uskovat Jumalaan, toiset eivät. Usko ei milloinkaan voi pohjautua tieteen ja logiikan vaatimukset täyttäviin rationaalisiin todisteisiin, usko on täällä ajassa aina metafyysistä. Tieteen ja logiikan kielellä ei asiasta edes VOI keskustella. Sitäpaitsi, minun mielestäni ainakin näyttää siltä, että vaikka tiede lopulta onnistuisikin saamaan selville maailman tosiolemuksen -objektiivisen näkemyksen siitä miten asiat ovat-, ei asioiden lopullisen laidan selvittäminen auttaisi yhtään yhteen filosofian perimmäisitä kysymyksistä; miten ihmisen on elettävä elääkseen hyvää elämää. Jos voitaisiin (vastoin logiikkaa) paljastaa, että mitään Jumalaa ei ole, meillä olisi edelleen eräänlaiset uskonnot, uskonnot siitä miten on ihmisen elettävä.

Toinen asia, josta haluan huomauttaa on se, että juutalaisten perinnäissäännöt (kaikkinaisine kivittämisineen) eivät velvoita millään tavoin kristittyjä. Jeesus tunnusti vain Jumalan asettamat kymmenen käskyä ja lisäsi yhdennentoista, sen varsin kuuluisan rakkauden kaksoiskäskyn. Siksi puuttumisesi uskonnon varjopuoliin on kyllä aiheellinen, mutta itse kristinuskoon ei kritiikkisi osu. Jos muuttujat muuttaen otamme vertauksen (kristinuskon hengessä ;-)), niin samaan virheeseen sortuisi se, joka tuomitsisi Marxin ajattelijana Stalinin vainojen perusteella. Ja vielä loppukaneetti, kristinuskon mukaan ihminen on pohjimmiltaan paha.

Sain tarpeekseni jäyköistä naaiveista fundamentaleista. En ole ikinä uskonut tarinoihin ja vielä vähemmän tekee mieli uskoa kun kuuntelee täyttä totuutta julistavia "aivopestyjä".

Ymmärtääkseni tuohon aikaan monetkin suurmiehet ns. "syntyivät neitseestä", se lienee ollut käytännössä edellytys, että ihmisestä voitiin ylipäänsä tehdä hengellinen johtaja. Nykyään näitä neitseestäsyntymisiä tapahtuu varmasti siksi harvoin, että ihmisten maailmankuva ja ihmismieli on muuttunut kovin paljon noista ajoista.

On mielenkiintoista, että monet suurmiehet ovat joko jääneet varhain lapsena isättömiksi tai syntyneet aviottomana lapsena. Ehkä vastuun ottaminen tai myös tällaisesta tilanteesta aiheutuneet sosiaaliset paineet ovat edesauttaneet ja aiheuttaneet jonkinlaisen näyttämisen halun tyyliin "kyllä minä pärjään".

Jos pohtii kaikkea kirjaimellisesti, ei käteen jää paljoakaan. Jos taas etsii sitä, mikä on totta ja toimii, voi löytää paljonkin. Kun uskonnosta tulee fetissi, jota pitää yllä olematta valmis näkemään ristiriitoja tai asioita avarasti, pääasia unohtuu.

Ristiriitoja voi toki löytää. Esimerkiksi tuohon ihmisen poika -käsitteeseen liittyenkin löytyy oheinen ristiriita, jonka lähtökohdat löytyvät Raamatusta. Johanneksen evankeliumissa sanotaan, että "Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika" (Joh 3:13). Kuitenkin tuohon aikaan oli tunnettua kirjoitusten perusteella, että "Elia nousi tuulenpyörteessä taivaaseen" (2. Kun. 2:11).

Raamatunlauseita taitaa olla kiva heitellä? Sitä kovempi uskovainen, mitä enemmän voi lyödä raamatulla päähän? Sitä hartaampi kristitty, mitä enemmän uskoo ikivanhoihin tarinoihin? Näinkö? No, kyllähän Martin Luther Kinginkin vastustajat löysivät Raamatusta lauseita puoltamaan kantaansa, ja Bush uskoo vakaasti tuon "Jeesuksen, Jumalan pojan" ja Raamatun vaativan Yhdysvalloilta sotapolitiikkaa. Että jokainen tulee uskollaan autuaaksi. Mutta muistakaa: Se, mitä Raamatussa lukee Jeesuksesta, on pääasiassa tarinaa, joka on laitettu muistiin vuosikymmeniä tämän kuoleman jälkeen. Kukaan meistä ei ole mistä nähnyt, ja jokainen muodostaa käsityksensä sen perusteella, miten asioita tulkitsee. Se, joka pitää Raamattua jonain ikuisena ja ainoana oikeana ohjenuorana, älköön enää astuko auton kyytiin ja kertokoon sukulaisilleen, että maa on Raamatun totuuden mukaan kupolin alla ja pylväiden varassa keikkuva lätty. Eli yhteenveto: eläkää tätä päivää ja yrittäkää toimia rohkeasti, kuten Jeesus opetti, mutta lopettakaa tuo Raamatun sanoilla kikkailu. Kuka ihan todella uskoo, että Jeesus olisi halunnut, että hänestä tehdään tällainen käsikassara? Että hänestä tehdään oppi, miehestä, joka uskalsi olla aikanaan (tarinan mukaan) fariseusten oppirakennelmia vastaan? Aika moni tuntuu uskovan. Sääli.

Yllä oleviin kirjoituksiin vedoten voisimme perustaa oman "uskonlahkomme" myös Kalevalaan pohjautuen :) Asiavirheitäkin lienee vähemmän. Väinämöinenhän on eräänlainen jumalhahmo...

Uuden testamentin kirjoituksistahan järjestettiin eräänlainen "kirjoituskilpailu", kun Jeesuksesta haluttiin tehdä Jumalanpoika ex-pakanan roomalaisen mukaan, joka ryhtyi kristityksi kun huomasi, että se alkaa olla IN ja pakanuus OUT. Uskon, että vanha testamentti on lähempänä ajan tapahtumia ja että Jeesus oli kyllä hyvä jätkä. Uskonto nykymuodossaan on aivopesua. "Jumalan" (hyvyyden) tulisi olla läsnä ihmisten ajatuksissa ilman instituutiota tai kaiken totuuden sisältävää kirjaa...liian helppoa?

Tuntuu ihan kummalliselta, kun näin paljon Raamattua tunteva ja ikäänkuin Kristittynä itsänsä pitävä Sakari Häkkinen halveksii raamatun keskeistä sanomaa Jeesuksesta. Hänhän piti tuossa radio "väittelyssä" Jeesusta isättömyytensä takia katkeroituneena protestoijana. Ja kielsi Jeesuksen kolmiyhteyden. Oli ihan hyvä, kun Timo Eskola kaivoi esiin Häkkisen profiilin.

Urantia-kirja on 1930-luvulla automaattikirjoituksella tuotettu kirja. Heti voi sanoa , että sittenhän se on humpuukia.
Olipa niin tai näin niin kirja on laajentanut ymmärrystäni asiasta enemmän kuin mikään muu teos. Kuunnellessani väittelyä tuntui usein, että eihän nuo asiantuntijat tiedä asiasta mitään. Jos olisin Jeesus- tutkija käyttäisin teosta ja muita vastaavia ennakkoluulottomasti tutkimuksen välineenä.

Miksi Jeesus täytyisi nähdä olemassa olleena henkilönä? Jeesus on sanoma. "Minä olen maailman valo".

Saatat olla paljossa oikeassa mutta tähdentäisin sitä, että tieteelliseen ajatteluun ei kuulu perusteluja esittämätön yleistäminen. "Uskovaiset" sitä ja tätä, kaikki kristityt eivät edes käytä itsestään uskovaisen määritelmää. Itse olen nähnyt kuullut kyllä kuvailemiasi uskovaisia mutta yhtä lailla toisia jotka pohtivat ja epäilevät, eivätkä vierasta tiedetta ja tutkimusta. Heille usko on ensisijaisesti toivoa eikä oikeassa olemista. Tietenkin näihin varmoihin saarnaajaan esim. mediassa puututaan useimmin, vaikka heitä suomalaisisat kristityistä lienee n. 10 %.
Rebekka

Eli Pyhä Nikolaus, Smyrnan piispa, Vähä-Aasiassa (400-luku jKr.) auttoi köyhää perhettä salaisesti. Ota selvää asioista ja luota luotettavaan infoon. Santa Claus.