Tarvitaanko Suomessa huippuyliopistoa?

Hankkeen kritisointi on mitä tarpeellisinta.

Puolustajan (kansleri Lehti) ainoa konkreettinen asiaperuste oli taloudellisten resurssien mahdollistama toiminnan laadun nosto. Lisäpanostusten käytölle ei ole esitetty mitään selkeää suunnitelmaa, miten resurssit hyödynnetään. Suurikin summa on nopeasti tuhlattu - vaikkapa kulisseihin - ilman todellisia tuloksia.

Ulkopuolisen rahoituksen verotukselliset esteet on mitä pikemmin poistettava niin, että kaikki korkeakoulut voivat hyödyntää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa myös rahoitukselliseti. Tämä puoli on erityisen selvästi hyödynnetty kehutuissa USAn yliopistoissa.

Lehti voitti.

Lehti argumentoi paremmin.

Mielestämme Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuominen oli vahvemmmin argumentoiva, sillä hän esitti kysymyksiä ja argumentteja, jotka osoittivat - suoraan ja rivien välissä - että ajatus kolmen (voimakkaasti elinkeinoelämän kontrolloiman ja niiden intressissä olevan) korkeakoulun yhdistämisestä ja lainsäädännön muuttamisesta siten, että sama elinkeinoelämä voisi suoraan rahoittaa juuri näitä (sille itselleen elintärkeitä) korkeakouluja, on varsin kapean ja yksinomaan taloudellisten intressien mukainen, eikä suinkaan palvele korkeamman opetuksen sen enempää kuin taidetutkimuksen - saatika sitten yliopistolaitoksen - kehittämistä.
On lisäksi varsin vaikea- kuten rehtori Tuomisto totesi - nähdä yhteyttä taidekasvatuksen (opettajan koulutus) ja vientiteollisuuden tarvitseman koulutuksen välillä. Lisäksi kanslari Lehti käytti suuntausta, jossa taitellinen itseilmaisu muuttuu yhä merkitsevämmäksi argumenttina , joka suoraan korreloisi vientimarkinoiden vaatimusten kanssa. Näillähäm ei ole mitään yhteyttyä: itseilmaus kuuluu aivan toiseen elämänpiiriin (yksityiseen) kuin vientimarkkinat, jotka ovat taloudellista eli liiketoimintaa.

Summa summarum: Rehtori Tuomiston argumentit olivat selvästi vahvemmat ja argumentointi huomattavsti koherentimpaa kuin kansleri Lehden, jonka taustalla oli selvästi vain se, että kahden (Kauppakorkeakoulu ja TKK) taustayhteisöt (joihin elinkeinoelämä liittyy vankasti) ovat valmiit ja halukkaat vapauttamaan varainhankinnan näihin laitoksiin ja ovat jostain syytä saaneet Taideteolisen korkeakoulun johdon mukaan hankkeeseen vaikka vain yhdellä sen osastoista on edes jonkinlaista yhteyttä tekniikan tai kaupan aloihin. Sen sijaan usealla osastolla on paljon enemmän tai vain ja ainoastaan yhteyksiä muihin taideyliopistoihin.
... sitäpaitsi koko hankkeen kutsuminen huippuyliopistoksi on harhaanjohtavaa: Suomen huippuyliopistohan on jo Helsingin yliopisto.
Parhain terveisin ja kiitoksin ylenykköselle

Unnukka STENQVIST
Pekka STENQVIST

Anteeksi niuhotus, mutta pakko korjata: Tuovinen, ei siis Tuomisto, eikä Tuominen...

Terv. Ei parempaa tekemistä

Ainaki kansalinen huippuyxikkö syntys äkkiä, jos opiskeliain asuminen turvattas, ko Oulussaki kuulema teekkarit ja ammattikoululaiset oova samala viivala jaettaessa opiskelia-asuntoi. Mailmalta löytyy pilvinpimein eliittiyliopistoi teknikan ja hallinon aloilta. Jos Ruottin valtio perustas Haaparannale kaxkielisen yliopiston, tietäs se maonlukui Oulun ja Luulajan yliopistoile, ja saatas apua sisäsiittosuuthen.

Jollei TaiK pääy huippuyliopistoon, sen ja Kuvataieakatemian vois aivan hyvin hajasijottaa Helsinkin humusta Lahteen, joka on sijaniltaan keskesempi. Lahessa on jo ennestään amk-muotoiluinstituutti sekä textiili- ja huonekaluteolisuutta. Ainakaan TaiK:n syntisimpien osastoin opiskelioita ei kaivata remuahman huippuyliopiston asuntohloin.