Kun maailman parhaat urheilijat kilpailevat keskenään, syntyy tuloksia, joita ei muulloin synny. Paineen alla atleettien suorituskyky puhkeaa kukkaansa ja vanhat ennätykset paukkuvat.
Tämä pätee myös jääkiekkoilijoihin ja heidän sanalliseen suorituskykyynsä. Ystävämme Raikka kertoo täynnä ihailua kuullensa jääkiekkoilija Tommi Santalan haastattelun, jossa tämä maailman huippuosaaja yhdisti suvereenisti kolme eri fraasia ja kielikuvaa ennen näkemättömäksi uusiofraasiksi:
"Ei yksi mies sadetta tee. Pelaan vain niin hyvin kuin pystyn ja yritän
olla valveilla koko ajan."
Santalan käsittelyssä saavat kyytiä se yksi pääskynen, joka ei tee kesää, se yksi mies jota sota ei kaipaa ja jääkiekkoväen oma käsite sateentekijä, jolla viitataan poppamies-valmentaja Curt Lindströmin ihmetekoihin maagisena Suomen maailmanmestaruusvuonna 1995.
Raikka päättää Fraasirikosilmiantonsa toverilliseen kehotukseen valveillaolosta haaveilevalle Tommi Santalalle: ”mene hyvä mies nukkumaan!”. Ja tähän toivotukseen on Aristoteleen kantapään fraasirikostuomariston helppo yhtyä!
Santalan sade pesi kaikki
Santala saattoi olla enemmän hereillä, kuin arvataankaan.
”Ei yksi mies sadetta tee” saattaa olla tahaton luomus, muttei koominen. Siinä kyllä puhuja - ehkä erehdyksessä - lienee yhdistänyt kaksi lauseidiomia: ”ei sota yhtä miestä kaipaa” ja ”ei yksi pääsky kesää tee”. Näillä molemmilla sanonnoilla tarkoitetaan suurin piirtein samaa. Niillä on yksi yhtenäismerkitys, jonka hyväksi yksittäiset sanat ovat luovuttaneet oman merkityksensä ja joka perustuu molemmissa sanonnoissa vahvoihin kielikuviin.
Fraseologian tutkimuksessa on oma alueensa tämäntyyppisten vakiintuneiden sanontojen luovalle muuntelulle, josta voi olla monenlaista kieliekonomista hyötyä. Mainittu sade-esimerkki saattaakin olla tietoinen muunnos eikä erehdys. Ei tee mitään, että tunnetut idiomit on tavallaan häivytetty - sieltähän Aristoteleskin ne löysi esiin – kun fraseologinen merkitys on selvä (tässä tapauksessa kai, että Leijonien menestys ei ollut sen yhden NHL-pelaajan tulosta kiinni). Varsinainen lisäarvo sanonnalle ”ei yksi mies sadetta tee” syntyy kuitenkin, jos kuulija keksii, kuten Artistoteles, mihin sateen tekemisellä viitataan. Minulta se olisi jäänyt ymmärtämättä, kun en tiennyt, että ”sateentekijä” oli Kurt Lindström Suomen MM:n jälkeen 1995. Sanoja saattoikin siis peitetysti viitata paitsi jonkin NHL-pelaajan myös nykyisen päävalmentajan rooliin näissä kisoissa.
Ohjelmanne voisikin perustaa oman nurkan taitavalle, luovalle kielikuvien käytölle.
Yst.terv. Seppo Olkkonen, fraseologian harrastaja