yle.fi


Avainkohtaus

Avainkohtaus

26. maaliskuuta 2010 Kommentit: 0

Avainkohtauksella tarkoitetaan kohtausta, jossa tapahtuu päähenkilön kannalta merkittävä, sisäinen tai ulkoinen käänne.
Useimmiten kuhunkin kohtaukseen mahtuu käsiteltäväksi yksi asia. Olipa se mikä tahansa, se tulee käsitellä selkeästi ja mielenkiintoisesti.
Kohtauksen sisällön tulee herättää katsojan uteliaisuus: mitä tapahtuu seuraavaksi, tai miten se tapahtuu?

Työkaluja:

Rakenteellisesti kohtauksen rakenne muistuttaa koko tarinan rakennetta, sillä on alku, keskikohta ja loppu / koukutus.

Konflikti on kohtauksen keskeinen elementti. Erimielisyys kohtauksen sisällä on lähes aina mielenkiintoisempaa kuin yksimielisyys. Muista myös, että joskus kolme henkilöä tuottaa mielenkiintoisemman kohtauksen kuin kaksi.

Kirjoittaessasi kohtausta, kysy itseltäsi:

  • mikä asia kohtauksessa käsitellään?
  • miten kohtaus päättyy?
  • mikä jokaisen kohtauksessa esiintyvän henkilön funktio on?
  • miten kohtaukseen mennään sisään ja miten tullaan ulos – ajoitus!
  • mikä on jokaisen henkilön asenne ja tahdonsuunta?

Muista myös:

  • hiljaisuuden teho
  • emootion voima dialogissa
  • sanomatta jättämiset
  • valehtelun mahdollisuus
  • epäloogisuudet ja yllätysmomentit (henkilö toimii odotusten vastaisesti)

Seuraavat ohjeet voivat auttaa kohtauksen jäntevöittämisessä:

  • mene viimeisellä mahdollisella hetkellä tilanteeseen
  • tule ulos heti, kun se on mahdollista
  • jätä kohtauksen loppuun koukku, jotakin jää siis ratkaisematta
  • kohtauksen keskimääräinen kesto on ½-1 liuska. Jokainen tätä pidempi kohtaus on poikkeus. Niitä mahtuu käsikirjoitukseen korkeintaan muutama.

 
Katsojan mielenkiintoa ei kohtauksessa herätä ensisijaisesti se, mitä henkilöt puhuvat keskenään. Sen sijaan kiinnostusta pitää yllä tunnekuljetus, joka syntyy siitä, mitä henkilöt tahtovat ja tavoittelevat, mitä tuntevat, mitä salaavat, millaista strategiaa käyttävät saavuttaakseen haluamansa, valehtelevatko kenties.

Kaikki henkilöiden puheen ohi ja yli tapahtuva sekä piilotettu tuottaa katsojalle lisäinformaatiota henkilöstä. Tämä tieto on usein vain katsojan, ei muiden tarinan henkilöiden hallussa, siksi se muodostaa jännitettä paitsi henkilöön myös henkilön ja katsojan välille. Parhaimmillaan katsoja kuulee ekonomisen taitavasti kirjoitetun dialogin, mutta hänelle luodaan mahdollisuus kiinnittää huomionsa samalla taitavasti rakennettuun tunnekuljetukseen.

Dialogin kirjoittamisesta:

Hyvällä dialogilla on monta tehtävää:

  • kertoo henkilön luonteesta
  • välittää informaatiota
  • kuljettaa tarinaa
  • paljastaa henkilöstä uusia puolia
  • paljastaa konflikteja henkilöiden välillä
  • paljastaa tunnetiloja

Hyvä dialogi on yleensä nopeaa ja iskevää. Kuvailua ja maalailua kannattaa välttää. Dialogia voi ajatella valtapelinä. Useimmissa kohtauksissa joku pitää valtaa ja joku toinen taas pyrkii saamaan sen itselleen.

Dialogi on siis mitä suurimmassa määrin toimintaa.

Kohtauksen asemointimalli:

INT. tai EXT. PAIKKA - AIKA

Toiminnankuvaus (action) aloitetaan aina sivun vasemmasta laidasta.

HENKILÖN NIMI

Henkilön repliikki on sisennetty molemmista päistä näin.

Toiminnankuvaus (action) aloitetaan aina sivun vasemmasta laidasta.

HENKILÖN NIMI

Henkilön repliikki on sisennetty molemmista päistä näin.

INT. tai ext. PAIKKA - AIKA

Jne...

Käsikirjoitusformaatin marginaalit sentteinä suunnilleen näin:

Ylämarginaali: 3,5

Vasen marginaali: 3,5,

Alamarginaali: 2,4

Oikea marginaali: 2,5

Henkilön nimi vasemmasta reunasta: 8,6

Dialogi vasemmasta reunasta: 6

Dialogi oikeasta reunasta: 6

Voit myös ladata netistä ilmaisia käsikirjoitusohjelmia, esimerkiksi Celtx on testattu ja hyväksi havaittu.

Lisää näihin:
1
tykkää tästä

Kommentit

Ei kommentteja.