yle.fi


Amila - treatment 1. versio

Amila - treatment 1. versio

18. maaliskuuta 2010 Kommentit: 2

On ilta. MAHAD ABDULLAHI ja hänen isänsä IBRAHIM istuvat lattialla pienessä matoilla verhoillussa huoneessa. Mahadin ja Ibrahimin vieressä istuu vanhempi mies, MULLAH, shiiamuslimien uskonnollinen opettaja.  Miehet keskustelevat lapsista. Ibrahimilla on huoli tyttäristään: 15-vuotiaasta AMILASTA ja 4-vuotiaasta AMINASTA. Suomalainen elämä on vaikuttanut voimakkaasti molempiin ja Ibrahim pelkää että tytöt unohtavat uskontonsa.

Mullah kertoo että Jumalan luomistyötä ei voi muuttaa. Lapsi on luonnoltaan Jumalan palvelija, mutta ympäristön vaikutus saattaa tuoda muutoksen. Vanhemmat ja vanhemmat sisarukset ovat vastuussa lapsen uskosta. Lasta ei saa kohdella välinpitämättömästi. Vaimo ja tyttäret ovat perheen kunnian ylläpitäjiä ja siksi naisia ja tyttäriä pitää vaalia ja heidän kunniaansa puolustaa. Se on miehen tehtävä. Nainen ei saa tuntea itseään uhatuksi, siksi naisella pitää olla miespuolinen saattaja joka suojelee. Jos nainen häväistään, syy on muslimimiehen koska se tarkoittaa että mies on laiminlyönyt tehtävänsä suojelijana. Häväisty nainen on merkki miehen heikkoudesta, naisen kunnia on sama kuin miehen kunnia. Mullah neuvoo Ibrahimia ja Mahadia ottamaan perheen naiset paremmin huomioon. He rukoilevat yhdessä, sen jälkeen Mahad ja Ibrahim lähtevät kotiin. Ibrahim kävelee vaivalloisesti, kepin avulla.

On aikainen aamu. Abdullahin perheen olohuoneessa on meneillään päivän ensimmäinen rukoushetki. Isä Ibrahim, äiti SAFIA, isoveli Mahad, isosisko Amila ja pikkusisko Amina ovat kaikki perinteisessä rukousasennossa, lattialla polvillaan. Mahad johtaa rukousta. Perinteisen rukouksen lisäksi Mahad pyytää varjelusta perheelle, erityisesti siskoilleen.

Rukoushetken jälkeen Ibrahim nousee ja istuutuu sohvalle. Hän nostaa jalkansa jakkaralle. Jalkapohjia peittävät syvät arvet. Mahad ja Amila hierovat rasvaa isänsä jalkapohjiin. 4-vuotias Amina kysyy, miksi miehet löivät isän jalkoja kepeillä? Isä sanoo että miehet olivat pahoja, eikä heitä tarvitse pelätä koska pahat miehet jäivät Somaliaan.

Mahad ja Amila auttavat isän pystyyn. Isä ottaa kävelykepin tuekseen ja lähtee Aminan kanssa keittiöön. Amila ja Mahad jäävät olohuoneeseen kahdestaan. Amilan katse on luotu alas, lattiaan, muslimityttö ei saa katsoa miestä silmiin, ei edes omaa veljeään. Mahad tarttuu Amilan leukaan ja pakottaa lempeästi tytön katsomaan omiin silmiinsä. He hymyilevät toisilleen. Mahad virnistää ilkikurisesti ja silittää Amilan poskea. Tänne ei isän ja äidin katseet ulotu, veljen ja sisaren rakkaus toisiaan kohtaan on ilmeinen. Keittiöstä kuuluu äidin komento: aamiaiselle.

Mahad menee peseytymään, muslimin pitää pestä kädet ja suu ennen ruokailua. Amila peseytyy Mahadin jälkeen. Vessassa, lukitun oven takana, Amila kaivaa taskustaan huulikiilteen ja laittaa kiillettä huulilleen. Hän ihailee kasvojaan peilistä ja pyyhki sen jälkeen huulikiilteen huolella pois.

Aamiaispöydässä Mahad ja Ibrahim keskustelevat uskosta. Mahad on opiskellut Koraania iltaisin, päivisin Mahad käy koulua. Hän valmistuu kahden vuoden kuluttua tietotekniikan insinööriksi. Isä ja Mahad puhuvat miehen vastuusta muslimiperheessä. Isä teroittaa, että vanhimpana poikana Mahadilla on suuri vastuu kannettavanaan. Perheen kunnia on miehen vastuulla. Mahad iskee Amilalle silmää kun isä ei näe. Amila painaa päänsä alas, jottei hänen hymynsä näkyisi.

Isä nousee pöydästä ja lähtee. Mahad nousee myös. Amila, Amina ja äiti jäävät kolmestaan keittiöön. Naisten kesken heillä on oikeus olla vapautuneita. He naureskelevat ja molemmat tytöt auttavat äitiään pöydän siivoamisessa.

Amila pukee ylleen lilan kaapunsa ja lähtee kouluun. Mahad odottaa Amilaa eteisessä, hän saattaa sisarensa kouluun. Mahad selittää Amilalle Koraanin sanomaa ja Amila kuuntelee. Mahad on ylpeä opettajan roolistaan. Mahad sanoo että miehen tehtävä on suojella naista. Amila ja Mahad ovat molemmat kasvaneet Suomessa. Amila ei ole koskaan käynyt Somaliassa. Mahad tuli Suomeen kaksivuotiaana, eikä ole sen jälkeen käynyt synnyinmaassaan.

Amila luottaa Mahadiin. Se käy ilmi heidän keskustelustaan. Mahad varoittaa Amilaa: jos isä tai äiti tietäisi että Amila riisuu huntunsa koulussa, siitä ei seuraisi mitään hyvää. Mahad suhtautuu lempeästi Amilan maallistumispyrkimykseen, mutta muistuttaa että sisimmässään Amila on muslimi. Amila nauraa ja kiusoittelee Mahadia tämän suomalaisesta tyttöystävästä, REETASTA. Mahad sanoo että muslimimies voi mennä naimisiin vääräuskoisen naisen kanssa, ei Koraani kiellä sitä. Ja sitä paitsi Reeta on kaunis, Mahad yhtyy Amilan kiusoitteluun.
Heitä vastaan kävelee muslimiperhe, isä, äiti ja lapsi vaunuissa. Heidät nähdessään Amila ja Mahad käyttäytyvät vaistomaisesti kuten muslimin kuuluu: Amila luo katseensa maahan ja jää muutaman askeleen Mahadin jälkeen. Mahad nyökkää vastaantulevalle miehelle ja tervehtii Allahu Akbar, Jumala on suurin.

Saana odottaa Amilaa koulun portailla. Saanalla on kädessään vaatemytty: farkut, valkoinen toppi ja vaaleanpunainen bolero. Saana ojentaa vaatteet Amilalle. He menevät yhdessä vessaan. Amila vaihtaa vaatteet ja taittelee huntunsa koululaukkuun. Huntunsa mukana Amila taittelee myös muslimiluonteensa. Huntu on Amilalle sama kuin uskonto.

Tytöt kävelevät käsikynkkää yhdessä koulun käytävällä ja he tietävät että kaikkien katseet seuraavat heitä, he ovat koulun kaunein tyttökaksikko. Juuri sillä hetkellä tyttönä oleminen tuntuu täydellisen hyvältä.

Välitunnilla Amila ja Saana istuutuvat nurmikolle. Kohta Henry ja Esa tulevat paikalle. Pojatkin istuutuvat. Henry flirttailee Saanan kanssa. Saana on mielissään. Amila on vähän hämillään, mutta hän vilkuilee Henryä Saanan selän takaa. Amila huomaa että Henry katsoo häntä aina silloin kun Saana ei huomaa. Henry kertoo kotibileistään ja kutsuu tytöt mukaan. Tytöt sanovat tulevansa. Koulun summeri pärähtää ja tytöt lähtevät. Henry ja Esa jäävät nurmikolle makoilemaan. Henry nostaa käsivarret ristiin päänsä taakse ja sanoo: Taitaa tulla illalla korkattavaa.
Amila menee kotiin koulun jälkeen, hänen isänsä Ibrahim on tullut tytärtään vastaan. Amila on taas puettu huntuun. Kädessään, hunnun alla, hän hypistelee huulikiillehylsyä.

Kotona Amila auttaa äitiään siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Äiti puhuu Amilalle siitä, että nyt kun Amila on täyttänyt 15 vuotta, Amilasta on tullut nainen. Äiti ei enää ole äitihahmo, vaan enemmän ystävä. Äiti ottaa puheeksi Aminan tulevan ympärileikkauksen. Amina kyselee, mitä leikkaus tarkoittaa. Äiti sanoo että se on somalinaisten perinne, ilman leikkausta ei voi tulla oikeaksi naiseksi. On tärkeää että leikkaus tehdään kun tyttö on nelivuotias. Amina lähestyy viittä vuotta, joten leikkauksella on kiire. Äiti ottaa kaapista esiin valokuva-albumin. Sen välissä on kirjekuori jossa on neljätuhatta euroa. Äiti esittelee rahoja ylpeänä: neljän vuoden säästöt. Äiti osoittaa sormellaan naisia albumin kuvissa, sukulaisia ja tuttavia. Kaikille somalinaisille on tehty leikkaus. Äiti kääntää esiin albumin kaksi viimeistä sivua. Sivuilla on kuvia kauniista ja maailmankuuluista valokuvamalleista, Waris Dirie ja America’s Top Model – ohjelmassa mukana ollut malli Fatima. Molemmat ovat menestyneitä, Somaliassa syntyneitä malleja – ja molemmat on leikattu perinteiseen tapaan. Koko äidin esityksen ajan Amila istuu hiljaa, katse luotuna pöytään. Mahad tulee kotiin ja naiset hiljenevät.

Alkuillasta Amila sanoo menevänsä Saanalle tekemään maantiedon ryhmätyötä. Isä ei pidä siitä että Amila kulkee yksin ulkona. Mahad puolustaa siskoaan ja selittää että koulutehtävät on tehtävä. Mahad kunnioittaa isän mielipidettä, mutta hän sanoo ottavansa vastuun siskostaan. Sillä tavalla Mahad keventää isänsä taakkaa, kuten pojan kuuluu. Mahad sanoo saattavansa Amilan Saanalle. Saanan koti on matkan varrella ja Mahad on lähdössä Koraanikouluun. Mahad sanoo myös saattavansa Amilan kotiin kun Koraanikoulu loppuu. Amila ei kerro kenellekään menevänsä juhliin. Ei edes Mahadille.

Amila ja Saana valmistautuvat bileisiin Saanan kotona. Tytöt meikkaavat ja valitsevat vaatteita Saanan vaatekomerosta. Saanan äiti SIRPA kurkistaa huoneeseen. Hän on ostanut tytöille kahdeksan Ananas-siideriä. Sirpa haluaa olla kaverivanhempi ja ostaa sen takia siideriä tytöille. Saana on juonut siideriä aikaisemminkin, Amila ei koskaan. Amila maistelee varovaisesti, mutta maku on hyvä ja kun siideri vaikuttaa, Amila rohkaistuu juomaan enemmän. Amila pakkaa Marimekko-laukkuunsa kaksi siideriä ja kaapunsa. Tytöt lähtevät Henryn bileisiin.

Saana ja Amila istuvat Henryn vanhempien antiikkinahkasohvalla. Molemmilla on kädessään siideripullo. Saana juo siideriä varmoin ottein, Amila varovaisemmin. Henry kävelee tyttöjä kohti ja pysähtyy heidän eteensä. Hän nosti kätensä kuin suojaksi loistetta vastaan ja sanoo: Auts. Kauneutenne sokaisee minut. Henry flirttailee täysillä – mutta ei enää Saanan kanssa, vaan Amilan. Saana jää ulkopuolelle ja joutuu katsomaan vierestä kun Henry polvistuu Amilan eteen ja tarttuu hänen käteensä. Annatteko pikkusormenne, mademoiselle? Henryn käsi tuntuu karhealta ja lämpimältä eikä Amila vastustele kun Henry nousee ylös ja vetää hänet mukaansa.

Amila makaa Henryn sängyllä ja katsoo kattoon. Onko hän taivaassa? Korvissa humisee ja ylhäällä kieppuu tähtiä. Henryn äiti on liimannut kattoon itsevalaisevia muovitähtiä. Tuskin äiti arvasi että tähdistä tulisi paras gimmapyydys kautta aikojen. Likat vaan makaavat ja katsovat tähtiä kun Henry panee.

Henryn huulet ovat pehmeät. Amilan ensimmäinen suudelma maistuu hyvältä. Henryn käsi puseron alla tuntuu lämpimältä ihoa vasten.
Esileikki ei kiinnosta Henryä. Ei nyt kun hänellä viimein on allaan aito neitsyt. Henry työntää kätensä Amilan hameen alle. Amila alkaa vastustella, mutta Henry siirtyy Amilan päälle ja työntää polvensa Amilan reisien väliin. Henry painaa suutaan tiukasti Amilan huulia vastaan, Amila ei pysty huutamaan. Henry riuhtaisee Amilan pikkuhousut pois, hauras kangas repeää. Toisella kädellään Henry avaa housunsa ja ottaa kalunsa esiin. Jumalauta miten tiukka tyttö on! Ajatus pyörii Henryn päässä kun hän tunkee kaluaan Amilan sisään. Henry tuntee miten Amilan emättimen aukko laajenee. Mutta se menee jotenkin väärin. Se ei tunnu oikealta.

Amila kamppailee raivokkaasti. Henry vetäytyy pois lähes kiitollisena rajusta vastustuksesta. Vittu jos neitsyen puhkaiseminen on tällaista niin se saa jäädä muitten jätkien huoleksi. Henry nousee sängyltä ja sytyttää valot. Amila on kyljellään sängyllä, reidet tiukasti yhteen puristettuina, kädet jalkojen välissä, suojaamassa. Verta on kaikkialla. Sängyllä, lattialla, Henryn käsissä, jaloissa, housuissa, kalussa. Kalussa. Verta kalussa. Etova aalto pyyhkii Henryn ylitse. Hän tarttuu Amilaan ja raahaa tytön saunaosaston läpi takaovelle. Henry työntää Amilan ulos ja käskee tytön häipyä. Amila yrittää pyytää laukkuaan, mutta Henry sulkee oven.

Amila on yksin takapihalla, vertavuotavana. Amila nyyhkyttää ja yrittää pyyhkiä verta käsillään, mutta verta valuu koko ajan lisää. Joku kulkee ohitse viereisellä tiellä, Amila piiloutuu puun taakse. Hän ei kehtaa näyttäytyä kenellekään.

Henry repii sänkyvaatteet yhteen kasaan ja pyyhkii verta lattialta isolla pyyhkeellä. Hän vaihtaa vaatteensa puhtaisiin ja palaa olohuoneeseen. Saana istuu sohvalla yksin, siideritölkki kädessään. Henry istuutuu Saanan viereen, hymyilee ja kaappaa Saanan syliinsä. Saana kysyy missä Amila on. Henry sanoo Amilan lähteneen. Saana vilkaisee sohvalla lojuvaa Marimekko-laukkua. Hän ihmettelee miksi Amila lähti ilman laukkuaan – ja kaapuaan. Henry kysyy Saanalta, onko tämä enemmän kiinnostunut jonkun somalineekerin laukusta kuin hänestä? Saana unohtaa Amilan kun Henryn laittaa käden Saanan niskan taakse ja vetää Saanan kasvot omia kasvojaan vasten.

Tutun sukunimen näkeminen rappukäytävän ovessa saa Amilan nyyhkyttämään. Hän nojaa seinään ja valuu hitaasti lattialle istumaan. Ulko-ovi avataan alhaalla. Mahad kipeää ylös portaita. Amila katsoo veljeään ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Mahad kyykistyy Amilan eteen ja puhuu lempeästi samalla kun pyyhkii kyyneleitä siskonsa poskilta: Minä kävin kysymässä sinua Saanan kotona. Lupasin isälle että suojelen sinua. Sinä olet minun kunniani. Mahad nousee, avaa kotioven avaimellaan ja ojentaa kätensä Amilalle. Amila tarttuu käteen ja he menevät yhdessä sisään.

Äiti tulee eteiseen ja nostaa käden suulleen. Kauhu loistaa äidin silmistä. Isä tulee eteiseen äidin takaa. Hän kävelee Mahadin ohitse ja pysähtyy Amilan eteen. Mahad yrittää tarttua isäänsä olkapäästä mutta ei ehdi. Isän nyrkki iskee Amilaa ohimoon. Isku kaataa Amilan lattialle. Mahad nostaa Amilan syliinsä ja kantaa tytön olohuoneen sohvalle. Äiti vie pienet lapset mukanaan makuuhuoneeseen ja sulkee oven.
Mahad seisoo olohuoneen sohvan vieressä kun isä tulee olohuoneeseen. Mahad kääntyy ja katsoo isäänsä silmiin. Isä laskeutuu polvilleen rukousasentoon ja lausuu: ”Haava, jonka muslimi saa Allahin tähden, tulee näkyviin ylösnousemuksen päivänä niin kuin se oli sen sattumispäivänä. Veri tulee valumaan haavasta ja sen väri on kuin veren, mutta se tulee tuoksumaan myskiltä.” Isä toistaa rukousta uudelleen ja uudelleen.

Mahad menee keittiöön ja palaa puukon kanssa. Amila katsoo veljeään silmiin. Mahad polvistuu sohvan viereen ja yhtyy isänsä rukoukseen. Amila sanoo La ilaha illal Lah (Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah).

Mahad sulkee silmänsä ja iskee veitsen Amilan rintaan. Mahad painaa päänsä, nousee ja lähtee huoneesta. Äiti Safia seisoo olohuoneen ovella. Hänellä on kädessään passi ja käteistä rahaa 4000 euroa. Safia ojentaa rahat ja passin Mahadille. Mahad kääntyy katsomaan Amilaa joka makaa kuolleena sohvalla. Amilan paljaat sääret ovat yltä päältä veressä.

Pikkuinen Amina tulee Mahadin viereen. Mahad kyykistyy ja silittää Aminan päätä. Amina kysyy, matkustetaanko me nyt leikkaukseen? Mahad sanoo että ei, Aminan ei tarvitse matkustaa mihinkään, ainoastaan Mahad matkustaa. Olohuoneessa Ibrahim sulkee kuolleen tyttärensä silmät. Safia on keittiössä. Hänellä on kädessään albumi, hän avaa kaksi viimeistä sivua ja repii valokuvamallien kuvat.
Henryn kotona bileet jatkuvat. Henry ja Saana istuvat sohvalla suutelemassa. Henryn jalka osuu Amilan Marimekko-laukkuun. Henry työntää laukun sohvan alle jalallaan. Samalla hän työntää oikean kätensä Saanan hameen alle. Saana ei vastustele.

Mahad on Pariisissa Charles De Gaullen lentokentällä. Mahad katsoo lähtevien koneiden luetteloa. ”Gate 17. Last call for Mogadishu, SO.” Mahad nousee koneeseen.

Tätä on aina ihanan raskasta lukea.

Vihje sisarusten läheiseen suhteeseen on yllättävä ja synnyttää heti jännitettä, joka muuten voisi jäädä alusta puuttumaan. Perheen arkisten askareiden seuraaminen olisi suomalaisperheen kohdalla tarpeetonta ja tappavan tylsää, mutta nyt varmasti perusteltua. Meidän on hyvä päästä perheeseen sisään, tutustua, jotta järkytys myöhemmin voisi olla mahdollisimman suuri.

Ongelmana on edelleen se vähän yksitotinen alleviivaavuus. Näemme Amilan perheen puhuvan niin kovin paljon uskonnosta, tarrautuvan siihen, että tapahtumien käänne lopussa, murha, ei tunnu enää kovin yllättävältä. Mitä enemmän muslimiperhe muistuttaisi omaamme, tavallista suomalaista perhettä, ongelmineen ja ajanvietteineen, sen suurempi teho olisi lopun teolla. Se toisi hirveyden lähemmäs. Nyt on turhan helppo ajatella, että tollasia ne kaikki hihhulit ja rättipäät just on. Me ei olla tollasia.

Amilan kautta näkökulma on tietysti toinen, ymmärrettävä, tuttu ja koskettava. Hänen toivoisi kuitenkin olevan aktiivisempi. Amila kutsutaan, juotetaan, vietellään, raiskataan ja tapetaan. Hän joutuu edustamaan jotain, mitä kirjoittaja tahtoo sanoa, mutta ei sellaisenaan ole draaman henkilönä kovin kiinnostava.

Mahad on ristiriitaisuudessaan perheen kiinnostavin henkilö, kuten murhaajan kuuluukin. Vielä ei ihan käy ilmi, miten ja miksi hän lopulta päätyy murhaamaan itselleen rakkaan sisaren. Ainakaan tämä treatment-versio ei juuri painota henkilöiden sisäisiä ristiriitoja eikä korosta tunteita. Otaksun, että se on tarkoitus.  Kannattaa kuitenkin varoa, että Amilan perheenjäsenistä ei tule robotteja, jotka vain toteuttavat saamiaan ohjeita. Äiti ja isäkin ovat nyt tavallaan sama henkilö, sama suunta ja tahto. Äiti on alistettu ja alistunut, tietenkin, mutta silti. Robotit eivät nimittäin ole kiinnostavia. Pohdiskelevaa dialogia ja tekopyhää kyynelehtimistä emme toki kaipaa, vaan toimintaa, mutta kenties ristiriitaista.

Saana ja Henry ovat kaikessa tympeydessään edelleen uskottavia hahmoja.

Jos noin näppituntumalla kuvittelen treatmentissä hahmollaan olevat tapahtumat suoraan kohtauksiksi, tuskin niillä edes puolen tunnin kestoon vielä päästään. Yksi tapa lähestyä voisi olla Mahadin ja Reetan suhteen avaaminen, ja Amila itse voisi saada toisen juonen, jossa hän olisi aktiivisempi, toimisi moottorina. Mitä paremmin tunnemme Amilan ja hänen elämänsä eri puolet, sen pahemmalta hänen kuolemansa tuntuu. Draamaklisee kuuluu: ”kukaan ei halua olla uhrin kaveri”. Jostain oivalluksesta ne kliseetkin ovat syntyneet.

Jotta tämä draamana kiinnostaisi mahdollista katsojaa vielä enemmän, olisi hyvä, jos tarinassa ja henkilöissä olisi myös jotain yllättävää, odottamatonta, imua. Nyt tälle tärkeälle tarinalle on liian helppo kääntää selkä.

Kirjoittaja on vienyt tätä eteenpäin johdonmukaisesti ja valitsemallaan tiellä. Mikäli tarinan tarkoitus on herättää lukijassa murhanhimoa ja lynkkausmielialaa, se onnistuu siinä täydellisesti. Antakaa minulle sinko.

 Mikko Reitala

 

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

PerttiL 22.03.2010, 17:43

Alku on yksinkertaisesti hyvä.Mullah on tärkeä hahmo, hän pohjustaa islamilaista, teokraattista arvomaailmaa,joka on tärkeä koko tarinan juonen rakentumiselle. Tilanteesta seuraa odotus.

Ibrahimin tausta tulee hyvin selväksi isän ja tyttären välisessä kommunikaatiossa, tilanne on oivallinen. Hänen toimintansa on oletettavaa, eikä häneltä odotakaan mitään muuta.

Vaikka Mahad on harras muslimi, hänestä löytyy ristiriitaista hellyyttä siskoaan kohtaan. Hänen motivaationsa kaipaisi vahvistamista.Odottaisin Mahadilta vähän alistavampaa tai ainakin kylmempää suhdetta Amilaan: hän on sisäistänyt Mullahin ohjeet, että on perheen,erityisesti naisten, kunnian suojelija. Jotenkin odottaisin, että hän kovistelisi Amilaa ja varoittaisi häntä etukäteen. Tragediaa ja kunniamurhaa alusta loppuun; liian pehmeä mies suorittajaksi ei ole ihan uskottava.

Jotta Amilan näkökulma jotenkin selkeytyisi, toivoisi sisarusten välille jotakin yhteenottoa, uhkausta,sanaharkkaa, josta Amila uppiniskaisesti lähtee. Mahadilla pitäisi olla pidemmän ajan kertynyttä epäluuloa. Olisi oletettavaa, ettei Mahad ainakaan luottaisi Amilaan noin paljon. Jospa hän jääkin lähistölle, hän seuraa ja näkee minne Amila menee. Mahad suuttuu,hän on pettynyt, koska sisko on valehdellut hänelle. Mahad menee kotiin ja odottaa siellä, jotta voisi läksyttää Amilan. Koska kunnia, perheen kunnia, on nimenomaa Amilan neitsyys.

Mahadin suhteessa Reettaan voisi tuoda esiin kontrastin,Mahadin ristiriitaisuuden. Hän on Reetalla kohtelias ja huomaavainen, Reetan kanssa käy kaikki se,minkä Islam kieltää naisilta. Rakkaus on aika länsimainen käsite ja ilmiö, vahvassa muslimikulttuurissa sitä ei olettaisi olevan samanlaisena olemassa,mutta Mahadillakin on jalka länsimaalaisessa elämässä...

Amilalta ei odota noin suoraa alistumista kohtaloonsa, hänhän on kapinoinut ja nyt hän katsoo puukottajaan silmiin... Amilla ei ole enää olekaan omaa tahtoa, mikä oikeuttaisi murhaamiseen. Ymmärrän kyllä, että se on seurausta Ibrahin iskusta.Tunnetasolla tuo tekee vaikutuksen hetken, Amilahan on juuri raiskattu.Mutta jos katsoisin tuota tapahtumaa elokuvassa,näytelmässä, se loisi hetken toivottomuuden tunteen,josta putoaisi äkkiä pois. En haluaisi jättää Amilaa noin avuttamaan tilaan, Amilan osalta niin suuri muutos syö jonkinverran uskottavuutta.

Kun Safia esittelee America's Top Model lehteä, tuo on hauska oivallus, puhutteleva yksityiskohta; äiti pohjustaa pikkutytölle länsimaalaisen lehden menestyneillä malleilla tulevaa ympärileikkausta!
Äiti kuitenkin salaa odottaa tyttäristään tulevan jotakin. Safia saa ainakin tässä hahmolleen vahvuutta, omaa persoonallisuutta.

Henryn motiivi tulee täysin selväksi, mies jolle voi kuvata oikeastaan vain toimintaa ja tunteet ovat sivuseikka. Saanankin motivaatio on selkeä,mutta jäin kaipaamaan Saanalta vielä jotakin tunnetta, pientä epävarmuutta,katsetta Henryn olan yli...

PerttiL 22.03.2010, 18:08

Kirjoitin America's Top Model lehdestä, vaikka piti kirjoittaa vähän toisin. Ajatus erhe, muttei muuta perusajatusta :)

test

  • Amila

    Kirsi Virtanen on metsästänyt tarinoita niin kauan kuin muistaa. Tähän mennessä hän on muokannut niistä lehti-, tv- ja radiojuttuja. Nyt Kirsi heittäytyy aivan uudelle maaperälle - innostuneena!

Pertti

Kauppalista ei itsessään ole kirjallisuutta, vaikka sellaisessa saattaa piillä suuren tragedian ainekset.