Luonnonmukainen torjunta ja lannoitus puutarhassa

Lämpimän mutta sateisen kesäillan Puutarhaunelmia-jakson katsojakysymyksiin vastasi luomuasiantuntija Mikko Rahtola, joka oli kutsunut kuvausryhmän Kumpulan lastenpuutarhaan. Puutarhassa noin 200 helsinkiläislasta osallistuu viljelypalstojen hoitoon tai leireille.

Katsojat olivat lähestyneet Mikkoa ennen kaikkea lannoitus- ja torjunta-aiheisilla kysymyksillä.

Hyötyviljelijä ”Ulla” halusi tietää, miten torjua sipuli- ja porkkanakärpäsen jokavuotiset hyökkäykset?

Sipuli- ja porkkanakärpästen kotelot talvehtivat maassa, joten ainoa tehokas keino päästä niistä eroon on viljelykierto. Kannattaa vaihtaa paikkaa ja vieläpä riittävän kauas.

Pienessä paikassa voi kokeilla myös paperista tehtyjä kauluksia, jotka estävät kärpästen munimisen kasvin tyvelle.

”Annaliisa” kysyi, miten rohtoraunioyrtistä tehdään lannoitetta ja miten se säilytetään?

Harvalla on rohtoraunioyrttiä niin paljon, että siitä riittäisi lannoitteeksi. Kannattaa mieluummin tehdä arvokkaista yrteistä lääkesalvaa.

Jos kuitenkin haluaa tehdä niistä lannoitetta, se on helppoa: kasvit vain liotetaan veteen. Liuosta käytetään suhteessa 1/10, sillä se on vahva typpilannoite. Yleisesti ottaen lannoiteliuoksia kannattaa tehdä vain sen verran, minkä käyttää, ei säilytettäväksi.

”Mökkiläinen” halusi tietää, miten virtsaa käytetään lannoitteena?

Virtsa on voimakas typpilannoite. Se on periaatteessa streiiliä, joten jos sitä saa puhtaana, sitä voi käyttää veden kanssa hyvin laimeana liuoksena.
Sekatavara eli makkilanta sisältää mikrobeja, joten sitä käytetään aina vain hyvin kompostoituna kuivikkeen kanssa.
Varminta on käyttää kompostoitu makkilanta koristekasveille.

”Mansikka” kysyy, miten mansikkaa lannoitetaan?

Marjat, kuten mansikka, on suurelta osin vettä, joten ravinteita tarvitaan vähän. Jonkin verran kanankakkarakeita voisi muokata maahan mansikkamaata perustettaessa.

Mansikan englantilainen nimi "strawberry" tarkoittaa olkimarjaa. Se onkin hyvä nimi, koska olkikate on oikeastaan hyvä lannoitustapa. Olkikatteen alla nimittäin viihtyvät kastemadot, jotka pitävät kasvualustan kuohkeana.

”Sipulin ystävä” haluaisi säilyttää hyvän valkosipulikantansa. Kannattaako se ja miten se onnistuu?

Ilman muuta kanta kannattaa säilyttää! Kovat valkosipuliharrastajat tietävät, että kun valitsee aina isoimmat kynnet istutettavaksi, sato kasvaa kokoa vuosi vuodelta. Näin voi harjoittaa pienimuotoista kasvinjalostusta.

Luonnonmukaisesti hoidetussa Kumpulan lastenkasvitarhassa kukkia kasvaa siellä täällä. Kaikki eivät taida olla istutettuja?

Pitää paikkansa, monipuolisessa puutarhassa sallitaan kasvien yhteisteloa ja jopa tarkoituksella yhdistellään kukkia ja vihanneksia. Kun puutarhaan tulee monipuolinen flora ja fauna, se edistää kasvien terveyttä. Samettikukkarivi pellon pientareella toimii tuholaisten karkottimena.

Härmän luonnonmukaisesta torjunnasta kysytään jatkuvasti. Lopuksi Mikko Rahtola näytti, miten valmistetaan helppo torjuntaneste keittiökaapin aineksista.

- Härmää tulee, kun lannoitetaan turhan voimakkaasti, Mikko Rahtola moitti ja näytti, miltä härmä näyttää. Valkoharmaa jauhemainen peitto verhosi mukana olleen hernepensaan oksan lehdistöä lähes kokonaan.

Puolen litran sumutinpulloon laitettiin pari ruokalusikallista (25 ml) mäntysuopanestettä ja vajaa ruokalusikallinen ruokaöljyä. Öljyä Mikko varoitti laittamasta liikaa, sillä vaikka aine ole myrkyllistä, se voi tukkia lehdistön solut ja aiheuttaa niiden varisemisen.

Lopuksi nesteeseen lisätään puoli teelusikallista ruokasoodaa, täytetään pullo vedellä ja sekoitetaan. Kun seoksella ruiskutetaan lehdistö märäksi, niin kyllä härmä lähtee!
 

Teksti Paula Ritanen-Närhi