nappituntuma
Joulupuurokuusi
Sunnuntainen aamupuuron valmistus meinasi jäädä puolitiehen kun hoksasin puuroriisin kartonkirasian jäävän tyhjilleen. Kartonkiset pakkaukset ovat mitä parhaimpia askartelumateriaaleja. Pohjustan painetun puolen gessolla ja pinnalle voi vaikka maalata tai piirtää.
Kun riisipuuro oli saatu parempiin suihin kokosin askarteluvälineet keittiön pöydälle. Leikkasin, liimasin, piirsin. Skannasin, tulostin ja taas leikkasin ja liimasin.
Pikku hiljaa ajatus alkoi muotoutua ideaksi ja idea konkretiaksi. Tuuhea joulukuusi, oksillaan tulevan joulunajan jokainen päivä.
Joulukalenterissani ei ole suklaayllätysta tai pehmotarroja; ei itse asiassa edes aukeavia luukkujakaan. Yhden sunnuntaipäivän sain kuitenkin kulumaan havupuuni parissa. Taas kerran itse tekeminen taisikin olla palkitsevinta!
Pimpuloita ja pampuloita
Polvista puhki hiutunut potkupuku ja pari venähtänyttä trikootoppia, t-paitoja. Jos kutoisin mattoja, leikkelisin tarpeettomat vaatekappaleet matonkuteiksi. Mattoa en nyt ole kuitenkaan tekemässä, vaikka leikkelin vaatteet pitkiksi soiroiksi ja pyörittelin nätisti kerille. Lankakerissä on jotain mahdottoman sympaattista. Sellaisia voisi vaikka laittaa kirjahyllyyn ihan koristeeksi.
Ajattelin jotain paljon nopeampaa kuin matot ja ehkäpä hieman jouluistakin, nimittäin koristepalloja. Näitä palloja ei kuitenkaan vuodenaika sido, voisin kuvitella samat pallerot roikkumassa kesällä vaikka pergolan katosta väreinään keltaista, valkoista ja ruohon vihreäää. Nauhaksi vanhaa pitsiä, silkkinauhaa tai vaikka juuttinarua. Itse palloakin voi koristella niin paljon kuin haluaa, laittaa rusetteja, paljetteja - tai vaikkapa nuppineuloilla nappeja.
Virkatun pallon sisään laitoin massapallon, vanukin varmsti käy. Aika pienenkin pallon päälle virkkaaminen onnistuu, kuteen täytyy vain olla hieman ohuempaa. Aloitin viiden silmukan ketjulla jonka yhdistin. Sen jälkeen lisäilin joka kierroksella silmukoita, välillä mallasin virkkausta pallon päälle. Paksusta kuteesta on mukava ja helppo virkata eikä aikaakaan näihin pampuloihin kulunut yhtä iltaa enempää.
Sade tulee marraskuussa
Kun huhtikuussa kirpputorilla tulee vastaan hienoja piparkakkumuotteja viidellä sentillä kappale, kannattaa ostaa. Näin minäkin tein.
Kuitenkin kotona kaapin päällä odottelee jo iso purkillinen muotteja sopivia piparinleivontakelejä. Harakkamaiseen tapaani mietin, kuinka saisin ihanasti patinoituneet läkkipeltiset muotit esille, itseäni ilahduttamaan.
Yksi vanha pilvimuotti erottui ylitse muiden. Hieman jo taipunut muodostaan ja monet kakkuset varmasti leivottuna. Ajatukset kääntyivätkin poispäin joulusta. Sadepilvihän sopisi koristamaan enemmänkin marraskuista miljöötä.
Marraskuun sumuiset sadeaamutkin tarvitsevat oman viimeistelynsä. Niinpä vasaralla ja terävällä ruuvinpäällä paukutin piparkakkumuottiin reiät, pujotin korupiikit reikiin ja viimeistelin sadepilveni kimaltavilla kristalleilla.
- 1
- 2
- seuraava ›
kirjoittajasta
Graafikko Kati Tavilampi näkee ympärillään koko ajan kaikkea äärettömän innoittavaa. Pieniä ja suuria asioita, jotka konkretisoituvat kotona, jalostuvat uusiksi ideoiksi tai ilahduttavat pelkällä olemassaolollaan. Inspiraation hetki lyö!
kommentoiduimmat