Pikkujoulut – jokavuotinen riesa

Kuva: YLE, lähde: BananaStock Ltd

Sellaisia pikkujouluja ei ole keksittykään, ettei ainakin osa tonttuiluun osallistuneista kärsisi ikävistä jälkitiloista. Pelottaa mennä töihin ja päässä pyörii harhaisia ajatuksia myöhäisillan tapahtumista. Herkempi miettii jo työpaikan vaihtoa viimeisenä keinona. 

Tämänkaltaiset henkiset tuskat kuuluvat valitettavan väistämättömästi liialliseen glöginjuontiin. Hermot ovat huonossa jamassa aivokemian mentyä hetkeksi sijoiltaan. Lohtua voi hakea tiedosta, että samalla tavalla ne kärsivät muutkin iloisimmalla tuulella olleet.

Toisin kuin tunne-elämän häiriöitä, fyysisiä oireita voi onneksi ehkäistä etukäteen. Vanha ja hyväksi koettu keino on syödä tanakasti ennen lasin kallistelun aloittamista, sen aikana ja vielä viimeisillä voimillaankin ennen nukkumaanmenoa. Ja runsaasti vettä päälle. Ruoka saa mielellään olla rasvaista ja suolaista, nyt ei pidä miettiä ravintoympyrän lohkojakoa.

Mutta, mutta… Voitaisiinko tähän merkittävään probleemaan soveltaa uusia konsteja? Olisiko tiede jo tarpeeksi pitkällä vastatakseen krapulaisten huutoon?

 

 Tieteellinen lähestymistapa? 

Ainakin yksi yritys kirjallisuudesta löytyy: Frederick M. Beyerleinin Drink as Much as You Want And Live Longer – The Intelligent Person’s Guide to Healthy Drinking, suomeksi siis kutakuinkin “Ryyppää niin paljon kuin lystäät ja elä pidempään – fiksun ihmisen opas terveelliseen juopotteluun.” 

Ravintotutkija Beyerleinin teesien mukaan alkoholi ei ole pahasta, jos sen kanssa osaa toimia oikein. Moderni ja tiedostava ihminen kykenee hänen mielestään välttämään krapulan ja vielä vakavammat seuraukset oikeanlaisella ravinnolla antioksidantteineen ja rasvahappoineen. 

Tutkijamme esittelee oppejaan erilaisilla taulukoilla, joihin on listattu tarkkaan suositeltavat ja vältettävät ruoka-aineet ja niiden vaikutukset kehon kemiaan yhdessä alkoholin kanssa. 

Beyerleinin suositukset painottavat yleisestikin terveelliseksi ja kevyiksi tiedettyjen raaka-aineiden käyttöä. Melko hämmentäviä ovat kuitenkin väitteet, että alkoholia kannattaa juoda aina tyhjään vatsaan ja ettei jatkuvakaan kippailu ole haitaksi, kunhan vain noudattaa hänen ohjeitaan ja juomataulukoitaan. Beyerlein myös esittelee useita esimerkkitapauksia, joissa hänen neuvonsa ovat pelastaneet ihmisiä sortumasta lopullisesti ojaan tenttupullo kainalossa. 

Uskokoon ken tahtoo. Alkuinnostuksen jälkeen minä päätin hylätä teoksen opit hauskoina mutta liian alkoholimyönteisinä ja jopa vaarallisina. Positiivista kirjassa on joka tapauksessa kuitenkin se, että se herättää ajatuksia ihan ”normaalinkin” alkoholinkäytön terveysvaikutuksista. Kohta on meidänkin työpaikallamme taas pikkujoulut, ja jotenkin niistä olisi hengissä selvittävä.

Katso myös nämä:

Pikkujouluperinne elää ja kehittyy (YLE Uutiset)

Ravintolaväen pikkujoulut 1967 (Elävä arkisto)

Reinikaisen työkaveri krapulassa (Elävä arkisto)

Alkoholi ihmisruumiissa (Elävä arkisto)

Valistusfilmi Kunnian kukko (Elävä arkisto)

Pienet aivot ja alkoholi liittyvät toisiinsa (YLE Uutiset)

Halpa viina lisäsi suomalaisten kuolemia (YLE Uutiset)

 

kommentit

Ei tullut vieläkään ratkaisua tähän ikuisuusongelmaan, mutta viihdyttävä kirjoitus, kiitos!

Ti, 2008-12-02 13:18

En ole muuten koskaan kuullut kenenkään harmittelevan tai katuvan jälkikäteen sitä, että jonain vuonna EI tullut osallistuttua firman pikkujouluihin.

Pe, 2008-12-12 15:04

lisää kommentti

välipala

Välipala

Tunneasiaa ruoasta ja juomasta, tottumuksista ja sattumuksista sekä suun nautintojen seurauksista. Mikan Välipala on blogisarja vuosilta 2008-2009.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä