Jouluilmiöitä Suomesta

Millaista on joululaulujen säveltäminen 30 asteen helteessä? Entä millaisia joulumuistoja on kertynyt, kun jouluja on eletty jo 94?

• Jouluvaloja ei voi olla liikaa, ne eivät voi vilkkua liikaa eikä niissä voi olla liikaa värejä. Hattulalaisen Päivi Lindstedtin perheen taloa tullaan jopa erikseen katsomaan, ja se on Päivin mielestä hienoa. Päivin tavoitteena on ilahduttaa ihmisiä, "vaikka yhden naapurin ikkunaverhot ovatkin suurimman osan ajasta kiinni." Valojuttu Hämeestä, lue lisää: Jouluvalot kuin Aku Ankasta.

• Itäisen tanssin aluekeskuksen perinteinen Tanssiva joulukalenteri tarjoaa liikelahjoja, jotka eivät jää nurkkiin pölyttymään. Lahja on myös helppo vaihtaa uuteen heti seuraavana päivänä, jos se ei ollut mieleen. Lue lisää: Kuopiolainen kadunkulkija pääsee katsomaan tanssivaa joulukalenteria.
  

• Joululaulujen sovittaminen 30 asteen kesähelteellä on mielikuvitusta ja keskittymistä vaativa homma. Se on myös palkitsevaa työtä siitä päätellen, että Olli Ahvenlahti on käyttänyt jo toisen kesän peräkkäin joululaulujen tekemiseen. Lue lisää: Olli Ahvenlahti teki joululauluja kesähelteessä.

• Onko joulua ilman torttua? Mitä tähän vastaa valtakunnan torttumestari Marja Tyrni? Entä miten suhtautuu joululaulelemiseeen miimikko Motoriikka-Miikka? Päiväntasaajan jouluilmiö etsii joulukuussa joka arkipäivä jouluilmiöitä ja ja kuuntelee niitä kantilta jos toiseltakin. Kati Turtola tapaa lapastentekijämestari Aune Forsvikin ja muistelee omia lapasmuistojaan. Onko joulu mitään ilman Jouluilmiöitä Uudeltamaalta? Kuuntele Jouluilmiö: Lapaset

• Himmelit ovat olleet osa suomalaista jouluperinnettä kauemmin kuin joulukuusi, mutta yhä harvempi osaa niitä nykyisin valmistaa. Yksinkertainen himmeli luonnistuu kuitenkin vasta-alkajaltakin, kunhan malttia riittää - väittää Etelä-Karjalan toimitus. Kuuntele: Himmeli pakottaa rauhoittumaan

• Parikkalalainen Toini Hinkkanen on elämänsä aikana viettänyt jo 94 joulua. Hyvän muistinsa avulla hän voi palata menneisiin aikoihin ja kertoa joulun valmisteluista ja vietosta itsenäisen Suomen ensivuosina. Lue Toinin tarinoita Etelä-Karjalasta: 1920-luvun joulu oli harras ja vaatimaton

• Joulukuussa leluja myydään kymmenkertainen määrä muihin kuukausiin verrattuna. Joulun alla lelut valtaavat tilaa muilta tuotteilta ja leikkikaluille varattu hyllytila kasvatetaan moninkertaiseksi. Etelä-Karjalan leluhyllyille tullaan myös rajan takaa. Lue lisää: Puolet kaikista leluista myydään jouluna

• Joulu tuo mukanaan kaikki ihanat tuoksuvat ja herkut. Monessa kodissa asuu kuitenkin niitäkin, joille jouluntienoo ja uusi vuosi ovat varsinaista painajaista. Kyse on lemmikeistä, joille herkut ja muut tunnelmanluojat voivat olla pahimmillaan hengenvaarallisia. YLE Helsinki eläinlääkärin pakeilla. Kuuntele: Jouluherkku on lemmikille myrkky

• Moni on jo tuskaantuneena valittanut lumen määrästä. Varsinkin autoilijat ovat helisemässä autojen putsauksen ja parkkeeraamisen kanssa. Huonossa kunnossa olevat tiet ovat herättäneet tyytymättömyyttä, myös jalankulkijoiden keskuudessa. Mutta löytyy runsaasta lumesta myös ilon aiheita. Kuuntele juttu Porvoosta: Lumesta on myös iloa

• Lähes 200 lasta vastasi YLE Turun kyselyyn, joka vahvisti, etteivät lasten omat lahjatoiveet, markkinat ja vanhempien luulot aina kohtaa. "Äidille herkkuja ja isälle veitsi." Lue lisää: Näitä joululahjoja lapset antaisivat itselleen ja vanhemmilleen.

• Vanhan ajan hämäläiseen jouluun valmistautuminen alkoi jo loppukesällä. Koko perhe oli tehnyt pitkän rupeaman ennen kuin pääsi kokoontumaan jouluaterialle, aikaan jolloin kaikki piti valmistaa itse eikä ostotavaraa juuri ollut. Lue lisää: Vanhaan hämäläisjouluun kuuluivat sahti, leikit ja veisuu.