Rakkain astiani: punaiset 60-luvun emaliastiat valloittavat keittiön

Rakkain astiani: punaiset 60-luvun Kehrä-emaliastiat. Kuva: Ulla Vuorela

- On näitä kymmenkunta ainakin. Sitten on vielä nuo liedensuojukset, osoittaa Anu Teristö keittiössään.

Helsinkiläinen asumisohjaaja ja toimintaterapeutti rakastaa joulunpunaisia, vanhoja emaliastioitaan, joista joka ikinen on käytössä.

- En voisi kuvitellakaan, että nämä olisivat vain koristeita. Kaikki ovat ehjiä ja käyttökelpoisia. Astiat on tehty käyttöä varten, olivatpa ne vanhoja tai uusia.

Yhdessä emalipannussa Anu keitteli monta vuotta pannukahvinsa, kunnes pannun koko ei enää riittänyt kahdelle hengelle. Toisessa pannussa keitetään vain vettä, yhdessä haudutetaan teetä tai glögiä.

- Ensimmäisen kannun ostin itse heti lukion jälkeen. Kaverin äidiltä, heidän mökiltään, on tullut monta. Lisäksi emaliastioita on lahjoitettu minulle, ja osan olen itse ostanut kirppiksiltä.Rakkain astiani: punaiset 60-luvun Kehrä-emaliastiat. Kuva: Ulla Vuorela


Hidasta, täyttä elämää ilman sähkövempaimia

Anun kotona pienen kaksikerroksisen kivitalon yläkerrassa henkii rauha ja tyyneys -  kaikki täällä kielii hitaasta elämäntavasta. Mitä enemmän Anua jututan, sitä selvemmäksi käy, että hänellä on ruokaan rakkaussuhde.

Keittiössä ei hötkyillä: mikroaaltouunia ei ole, ja käytössä ovat käsikäyttöiset, pienet teräksiset myllyt, joilla hienonnetaan yrttejä ja raastetaan juustoja. Vatkauskin sujuu parhaiten vanhanajan käsikäyttöisellä veivattavalla vispilällä.

- Vispilä on kaverini isoisän vanha ja tosi rakas. Mikroa en halua enkä tarvitse, lämmitän ruokaa tarvittaessa vesihauteessa paistinpannussa tai emalikipossa. Näin myös sulatan voin.

Rakkain astiani: punaiset emalikattilat ja -pannut ovat koko ajan käytössä

Anu leipoo paljon – ennen kaikkea karjalanpiirakoita ja suolaisia leivonnaisia. Keittiön pikkuhylly on täynnä keittokirjoja, joista yksi on kirkkaasti ylitse muiden.

- Tämä oli mukana jopa auto-telttaretkellä Ruotsissa joku vuosi sitten. Jos reissussa ei ole keittokirjaa mukana, sitä on ihan tyhjän päällä ja sortuu ihmeellisiin valmisostoksiin. Kauppavaiheessa on aina jo kova nälkä. Kirja on pelastanut monta hetkeä, sanoo Anu.

Lempikeittokirja on Sanna Töringen Kesäruokaa. Kirjasta sivut avautuvat itsestään gratinoidun polentan kohdalta, toinen Anun suosikki on papu-fetasalaatti.

- Rahka-voitaikinaan tehty kesäkurpitsa-feta-pinaattipiirakka kermalla on oikeastaan kuitenkin se bravuurini - sitä teen usein.

Anu asuu kivenheiton päässä lapsuudenkodistaan, Tapaninkylässä Helsingissä.

- Isä opetti minut laittamaan ruokaa. Parasta lapsena oli ehdottomasti pyttipannu. Tiedäthän – se paras paistokuori joka syntyy kun ruoka paistetaan valurautapannussa! muistelee Anu.

Anu ja hänen miehensä tekevät ruokaa mielellään siksi, että sitä otetaan evääksi töihin. Kotona ruokaillaan mutkattomasti, kaiken muun ohessa.

- Meillä syödään useimmiten telkkarin äärellä ja olkkarissa – keittiössä ei syödä koskaan.

Juuri joulun alla Anun kotona tuoksuvat piparkakut – hieman rouvimmat sellaiset: Anu on leiponut voimakkaan mausteisia ruispipareita. Piparkakut tuntuvat kaupunkilaisesta lähes käsittämättömän arvokkailta: niissä on omalta pellolta käsin korjattua, itse riihessä kuivattua ja puitua ruista Elimäeltä, Anun miehen kotikulmilta.

Joulunpunaiset emaliastiat ovat Anulla ahkerassa keittokäytössä niin kauan kuin ne ovat ehjiä. Sen jälkeen ne jatkavat elämäänsä kukkapurkkina tai vaikkapa karkki- tai pipariastiana keittiön kulmilla.

 

Mikä tekee jostain astiasta rakkaimman ja erityisen? Olotilan Rakkain astiani –jutuissa kuullaan tarinoita arkisten käyttöastioiden takaa.Rakkain astiani: punaiset emalikattilat ja -pannut ovat koko ajan käytössä. Kuva: Ulla Vuorela

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

linkit

Finelin emalia - Kehrä

  • Anu Teristön punaiset emaliastiat ovat Finelin Kehrää. Kehrän koristeet on suunnitellut joko Raija Uosikkinen tai Esteri Tomula - tyyliltään Kehrä sopisi molempien suunnittelijoiden käsialaan, sanotaan Arabian museolta.
  • Järvenpään Emali valmisti Finel-tuotemerkin alla kymmeniä astiamalleja. 1960-luvun punaisten ja vaaleansinisten pannujen rinnalle tulivat 1970-luvulla keltaiset, ruskeat, sinapinväriset, sammalenvihreät, turkoosit ja tummansiniset astiat.  
  • Finel-astioita suunnittelivat muun muassa Seppo Mallat, Tuula Pöyhö ja Leif Eriksson. Emaliastioiden koristeiden suunnittelijat ovat kuitenkin heitä tunnetumpia nimiä - esimerkiksi juuri Arabian taitelijat Raija Uosikkinen ja Esteri Tomula.
  • Astioiden kuviomalleja ovat muun muassa Kehrä, Ritari, Domino, Sini- ja Punahilkka.
  • Emaliastiat on perinteisesti valmistettu kestämään sukupolvelta toiselle.
  • Emali on läpinäkymätöntä lasia. Emalointia on käytetty satoja vuosia metallien koristuksena ennen kaikkea sen kirkkaiden värien ja kovuuden vuoksi.
  • Emaloitavat esineet kastetaan emalijauheseokseen ja poltetaan. Emalijauhe sulaa lasipinnoitteeksi eli emaliksi.

 

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä