Ruokasesonkien noudattaminen on valikointia ja mukavaa odottelua

Kohta niitä taas saa! Nimittäin meheviä ja herkullisia kotimaisia tomaatteja. Itse asiassa tomaattien myyminen talvikuukausina pitäisi kieltää lailla; niin surullisen makuisia ja kalliita nämä hailakanväriset, tomaattia etäisesti muistuttavat epäekologiset katastrofituotteet ovat. Sama pätee myös marjoihin ja kurkkuihin.

Meillä Suomessa on hyvin selkeät neljä vuodenaikaa, ja useimmat meistä osaavat pukeutua sesonkien mukaisesti ilman sen suurempia ihmettelyitä. Valitettavasti emme ole aivan yhtä selvillä sesongeista, kun puhutaan ruoasta. Olemme tottuneet siihen, että ruokakaupat tarjoavat koko ajan samoja raaka-aineita, vuodenajasta riippumatta. Vaikka lähes kaikkia vihanneksia ja hedelmiä saa ympäri vuoden, se ei suinkaan tarkoita sitä, että niitä kannattaisi ympäri vuoden syödä.

Kausituotteiden suosimista puoltaa moni asia. Kausituotteiden maku ja ravintoainesisältö ovat parhaimmillaan, ne ovat huokeita ja vähemmän luontoa kuormittavia. Kausituotteet kärrätään tuoreeltaan tarjolle, joten niitä ei ole tarvinnut varastoida pitkään tietyissä lämpötiloissa tai kasvattaa oloissa, joihin kuluu luvattoman paljon energiaa (esim. nuo surulliset kasvihuonetomaatit). Kun huomioi vuodenajat kasviksia valitessaan, ei makuihin pääse kyllästymään. Kuinka uskomattomalta maistuvatkaan kevään ensimmäiset parsat tai kesän ensimmäiset varhaisperunat. Mansikoista puhumattakaan!

Kotoinen kasvukautemme on toki suhteellisen lyhyt, mutta talvikuukausina voimme herkutella riistalihojen, kalojen ja juuresten lisäksi eri tavoin säilötyillä kasvisherkuilla. Esimerkiksi hapatettujen tuotteiden ja pikkelssien näkisi mielellään tekevän paluun useampaan kotikeittiöön. Talvikuukausina voi toisaalta keskittyä tyhjentämään pakastintaan sinne kesän aikana ilmestyneistä herkuista. Marjoja ja sieniä kelpaa mutustella hymy huulilla pimeän talven keskellä.

Sesonkien noudattaminen ei tarkoita sitä, että syömämme ruoka muuttuisi vähemmän monipuoliseksi, tai että meidän pitäisi alkaa syödä ainoastaan kotimaisia tuotteita. Pikemminkin päinvastoin. Tulemme taatusti syöneeksi monipuolisemmin, kun maltamme nautiskella luonnon herkkuja juuri silloin, kun ne ovat parhaimmillaan.

Talvikuukausina, kun Suomen luonto on lepotilassa, ovat monet tuontituotteet ja etenkin monet hedelmät parhaimmillaan. Erityisesti appelsiinit ja mandariinit piristävät kirpeinä pakkaspäivinä.

Yksi helpoimmista tavoista siirtyä syömään sesongin mukaisesti on tutustua kauppahallien ja torien tarjontaan. Ne tarjoavat upeiden tuotteiden lisäksi unohtumattomia kokemuksia ja hersyviä keskusteluita. Myös omalla palstalla ja parvekkeella pystyy kasvattamaan herkkuja. Suomen luonto on pullollaan marjoja, sieniä, yrttejä ja muita kasveja, joita hyödyntää. Suoraan luonnosta hankittu ruoka on herkullista, puhdasta, terveyttä edistävää ja ilmaista.

Juuri nyt hekumoin villiyrteistä, raparperista, vihreästä parsasta ja korvasienistä. Aivan tuota pikaa aion liioitella marjojen ja varhaisperunan herkuttelussa. Ja jossain vaiheessa kesällä ruokapöytääni pääsevät syvänpunaiset, uskomattoman herkulliset tomaatit.

Herkuttelen niillä muutaman kuukauden yllin kyllin, kunnes jään taas odottamaan uutta sesonkia!

Sesonkikalenterista apua ruokasuunnitteluun

Kausiruokaa pöytään. Raaka-ainelista helpottaa asiointia kaupassa. 

KEVÄT

-viljellyt sienet
-raparperi
-parsa
-idut ja versot
-varhaisperunat
-koivunmahla
-keväällä kutevat kalat kuten hauki, ahven ja silakka

KESÄ

-nippujuurekset, kuten nauris, retiisi ja porkkana
-nippusipulit, ruohosipuli
-sokeriherneet
-avomaan salaatit ja yrtit
-kukkakaali, parsakaali, varhaiskaali
-mansikat, vadelmat, herukat, mustikat
-kuha, ahven 

SYKSY

-kukkakaali, parsakaali, kiinankaali, ruusukaali
-punajuuri, nauris ja koko juuressato
-avomaankurkku
-maissi
-omena
-marjat ja sienet
-silakka, ravut, muikku, siika, hauki
-hirvi, sorsa

TALVI

-valko-, puna- ja savoijinkaali
-porkkana, lanttu, palsternakka, punajuuri, juuriselleri
-kuivattu ja pakastettu herne, pavut
-kuha, made, muikku
-jänis, riekko

Lähde: Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma

Näkyvätkö kausiraaka-aineet sinun mielestäsi kaupassa tarpeeksi selkeästi?