Eikö rakkautta saa näyttää?

Eikö rakkautta saa näyttää? Kuva: Tero Kyllönen, Yle

Uusperheen vanhemmat istuivat koulun kevätjuhlassa käsi kädessä – koko juhlan ajan. Sitten supistiin: "Näittekö? Sillä tavalla istuivat, aikuiset ihmiset! Kyllä tuo tuosta pian muuttuu. Kohta ei enää pidetä kädestä kiinni."

Mistä lähtien käsi kädessä olemisesta on tullut aihe kyräilyyn? Mistä alkaen rakkautta ei ole saanut näyttää julkisesti? Kenen silmiin rakkaus ei saa näkyä?

Voiko joku olla kateellinen toisten onnesta ja rakkaudesta? Ehkä arvostelija kaipaa itse toisen kättä omaansa. Ehkä hän kaipaa sitä tunnetta, kun omassa elämässä teki vielä mieli tarttua oman rakkaan käteen ihmisvilinässä, liukuportaissa tai kesäisillä toriostoksilla. Mitä jos hän ei enää vuosien jälkeen osaa tarttua toisen käteen? Ehkä hänellä ei ole rakasta, jonka käteen tarttua.

Rakkaus ei ole aina uutta, huumaavaa ja intohimoista. Aina ei tunnu siltä, että vierellä kulkeva kumppani on niin ihana, että sen haluaa kuuluttaa koko kansalle. Joka kauppareissua ja lasten kevätjuhlaa ei vuosien yhdessä olon jälkeen tehdä käsi kädessä. Mutta aina, kun siltä tuntuu, aina kun siihen on mahdollisuus, rakkaus pitää saada näyttää.

Kadulla käsi kädessä kulkeva vanha pariskunta saa sydämeni heittämään kuperkeikkaa. Minäkin haluan vanhana kulkea noin – rakastaa ja välittää näkyvästi vielä vuosien jälkeen. Olipa kädestä kiinni pitäminen toiseen tukeutumista tai tunteiden osoittamista, olipa käsi kädessä kulkeva pariskunta nuori tai vanha, uusperheen äiti ja isä, mies- tai naispari, pitää rakkauden saada näkyä.

Ei ole kauaa siitä, kun moni lapsi ei nähnyt vanhempiensa halaavan tai pussaavan – koskaan. Lapset eivät nähneet kosketusta tai edes pientä hipaisua, eivät kuulleet isän kutsuvan äitiä rakkaakseen tai nähneet äidin käpertyvän isän kainaloon iltaisin. Kauaa ei ole siitä, kun lapset eivät itse saaneet kokea vanhempiensa rakkautta sanoin tai kosketuksin.

Nuo lapset ovat nykyään jo omat lapsensa kasvattaneita, monet lapsenlapsiaan hoivaavia mummoja ja pappoja. He ovat lapsia, joiden vanhempien hellyyspuuskat jäivät sodan jalkoihin. Kun monen sota-ajan vanhemman traumat vaikuttivat heidän tapaansa käsitellä ja osoittaa tunteitaan, siirtyivät sota-arvet monessa perheessä jälleen yhden sukupolven eteenpäin. Jos korjausliikettä ei tapahdu missään välissä, voivat tavat periytyä jälleen seuraavalle sukupolvelle.

Annetaan rakkauden näkyä. Puhutaan ja pussataan, kotona ja kaupungilla. Annetaan hyvän kiertää. Otetaan toista kädestä kiinni, näytetään miten tärkeä hän on. Ollaan esimerkkeinä lapsille, että he vielä aikuisenakin osaavat tarttua toisen käteen. Ollaan esimerkkeinä niille, joille rakkauden osoittaminen julkisesti tuntuu väärältä, oudolta tai häpeälliseltä.

Rakkauden näyttäminen tekee hyvää – antajalle ja saajalle. Ja mitä saavat ulkopuoliset? Hyvän syyn olla onnellisia toisten puolesta.

Rakkauden saa näyttää! Hyvän maun rajoissa. Ja missä kulkee hyvän maun raja, on jo toinen juttu.

Eikö rakkautta saa näyttää? Kuva: Tero Kyllönen, Yle.

Olotila: Kerro meille rakkaustarinasi

Kesäkino 2013 Yle Teemalla - suomalainen rakkaus

kommentit

Se on tämä sivistynyt uusi Peruskoulu maailma.
Kaikki hakemaan uusia suhteita, entiselle miehelle kenkää.
Lapsen etu on etusiassa ei enää oikeita aitoja vanhempia.
Samalla perheen tulot suurenevat, kun oikea isä elättää vielä
Uusperheenkin.

>wat Ti, 2013-06-04 06:51

Kell onni on, se onnen kätkeköön.

>Kisu Ti, 2013-06-04 08:29

lisää kommentti

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä