Hehku: Mitä eroa on laihtumisella ja laihduttamisella?

Kun yrittää pudottaa painoaan, alkaa automaattisesti tarkkailla itseään ja yrittää tietoisesti muuttaa tapojaan. Tämä johtaa usein jatkuvaan ruoan ajatteluun, sallimiseen ja kieltämiseen.

Hehkun Minna von Reiche kysyi Varpu Tavilta, kuinka elää laihtuvaa elämää ilman jatkuvaa ruoan ajattelua.  Varpu Tavi on kirjoittanut useita kirjoja ravinnosta, laihtumisesta ja liikunnasta. Varpu puhuu esimerkiksi laihtuvasta elämäntavasta ja siitä, ettei kaikille ihmisille sovi sama tapa syödä (tai laihtua).

Näin Varpu vastasi Minnalle:

”Mielestäni se ratkaiseva ajatustenkäännös tapahtuu, kun tykkänään lopettaa sellaisen ajattelutavan, että mitä mahdollisimman vähäkalorista söisin tänään mahdollisimman vähän. Sen sijaan kannattaa iloita ajatuksesta, mitä herkullista ja ravitsevaa söisin tänään, mikä lisää kauneutta ja terveyttä ja energisyyttä. Sen jälkeen täytyy sitten pitää huoli, että syö kaunista ja värikästä ruokaa, joka ilahduttaa kaikkia aisteja.

Laihtumisruokavalion pitää olla sellainen, että siitä tulee iloinen mieli. Se onnistuu kun syö omilla ehdoillaan, ja lisää ruokaan aina jotain sellaista pientä, joka ilahduttaa ja lisää kylläisyyttä juuri sinulla. Jos riisikakut maistuvat pahvilta, ei niitä pidä syödä!

Tietysti laihtujan on syytä pohtia myös, miksi hän lataa syömiseen niin paljon tunteita, odotuksia ja ajatuksia?

On iso ero hyvästä ruuasta nauttimisessa ja ruuan ja syömisen lähes pakkomielteisessä miettimisessä. Otetaan rinnastus liikuntaan: yleensä me liikumme, urheilemme, treenaamme niin, että keskitymme treeniin ja nautimme sen jälkeen hyvästä mielestä ja olosta. Emme me koko ajan mieti, että mitä sitten treenaisin ja voinko sitä ja voinko tätä.

Syömiseen pitäisi onnistua rakentamaan samanlainen suhde. Pitää syödä säännöllisesti jotta jaksaa, mutta se on vain yksi osa elämää. Syömistä on tarkoitus toteuttaa aika ajoin, ja siitä tulee energinen olo ja hyvä mieli.

Ei sen enempää eikä vähempää.

Olen Teholaihtuminen-kirjassa käyttänyt termiä “dieettimentaliteetti” kuvaamaan sitä jatkuvaa pään sisäisestä puhetta, joka liittyy laihduttamiseen ja syömiseen. Sille puheelle pitää saada stoppi. Paras keino sisäisen höpinän katkaisemiseen on meditointi.

Aterian ulkopuolinen ruuan ajatteleminen vähenee myös erilaisin tietoisen ajattelun ja tietoisen syömisen tekniikoin. Hyvin yksinkertainen keino on päättää, että käyttää aina syömiseen vähintään kaksikymmentä minuuttia, keskittyy vain syömiseen, maistelee ja tunnustelee ruuan suuntuntumaa ja nauttii kaikin aistein.

Kun ruokailu on ohi, siitä pitäisi jäädä kylläinen olo paitsi fyysisesti myös henkisesti.”

Lisää Varpu Tavin ajatuksia Hehkussa torstaina 4.huhtikuuta TV2 klo 19.30

Hehkun viimeisin jakso: