Lupa käydä vieraissa!

Lupa käydä vieraissa! Kuva: stock.xcnhg

Itse olen parisuhteissani hyvin yksioikoinen: Kun rakastun kumppaniini, en halua muita. Toki joskus, kun tapaan oikein charmantin ja fiksun miehen, kiusaus käy mielessä. Mutta vakavissani en ole edes harkinnut ottavani vierasta miestä viereeni, jos olen parisuhteessa toisen kanssa.

Kaikille asia ei ole näin yksiselitteinen. Rakkaus yhteen ihmiseen ei välttämättä rajoita rakkautta muihin. Ja jos kyse on seksistä, miksi sitä pitäisi harrastaa vain yhden ihmisen kanssa parisuhteessakaan? Entä jos pelisäännöistä on sovittu etukäteen yhdessä? Tätä sietää miettiä, sillä yhä useampi kokee elämänsä aikana ainakin yhden avoimen suhteen.

Avoin suhde elämäntapana

Tuttu pariskunta kertoo, että heillä molemmat saavat käydä vapaasti harrastamassa seksiä muidenkin kanssa, kunhan yhden yön hoitoja ei sekoiteta yhteiseen arkeen tai ystäväpiiriin. Asiasta ei sen kummemmin kotona puhuta.

Micu, 31v., puolestaan on helsinkiläinen mies, jonka mielestä avoin suhde on hyvä suhde.

– Ihannekuvani suhteesta on sellainen, että en ole velvoitettu mihinkään, vaan saan tehdä asioita vapaasta tahdostani. Avoin suhde antaa täyden vapauden tutustua muihinkin ihmisiin täysillä ja vailla pelkoa siitä, että tyttöystävä tulee mustasukkaiseksi asioista, joita ei välttämättä edes tule tapahtumaan.

Miehen pitkät parisuhteet ovat olleet kuin mitkä tahansa perinteisemmät kahdenkeskiset liitot, joissa eletään, nukutaan ja jaetaan arki yhdessä. Vapaus on avainsana näiden suhteiden avoimuutta arvioidessa.

– Pitää olla vapaus tavata muita, jos kiinnostava ihminen sattuu vastaan. Vaikka vapautta ei käyttäisi, niin se pitää olla olemassa ainakin alkuun. Ehkä sitten myöhemmin, kun suhde on kunnolla vakiintunut, halu tavata muita saattaa hiipua, ja suhde voi lopulta muistuttaa perinteistä yksiavioista suhdetta.

Kysymykseen milloin suhde on tarpeeksi vakiintunut, Micu ei osaa vastata. Se riippuu suhteen luonteesta ja laadusta.

Miculla on ollut myös perinteisempi pitkä suhde, jossa molemmat olivat uskollisia vain toisilleen. Ajatukset uskollisuudesta liittyvät Miculla ennen kaikkea oikeaan, hitaasti kypsyvään rakkauteen.

– Rakkaus tulee ajan kanssa, ja se muuttaa kaiken. Jos alkuun osaa kärsivällisesti rakastaa muitakin, huomaa kyllä ketä rakastaa eniten ja kenen seurassa parhaiten viihtyy.

Lopulliseen yksiavioisuuden auvoon Micu ei kuitenkaan usko.

– Jos rakastaa aidosti ja toisen kanssa on pelisäännöt sovittu, en usko, että kovin moni muukaan mies kieltäytyisi vaihtelun mahdollisuudesta. Se on vähän sama kuin jos aina söisi vain omenoita. Vaikka ne on tosi hyviä, välillä on kiva maistaa myös appelsiiniä.

Mustat sukat ja muita paheita

Suurin osa Micun aikaisemmista suhteista on kaatunut tyttöystävien mustasukkaisuuteen. Naiset ovat halunneet seurustella, vaikka Micu on selvästi kertonut kannattavansa vain avointa suhdetta.

– Edelliset suhteet ovat kaatuneet toisen itsetunnon puutteen huipentamina mustasukkaisuuteen ja purkautuneet ikävinä kohtauksina, kun ensin ollaan eletty illuusiossa ja väitetty, että ”kyllä minä avoimeen suhteen kolaukset kestän". Tällainen suhde ei sovi ihmisille, joilla on heikko itsetunto.

Pettäjäksi Micu ei parisuhteessa suostu, sillä rehellisyys on hänelle tärkeää.

– Tilanteen pitää olla molemmille selvä. Avoimessa suhteessa kummallakaan ei ole velvoitetta kertoa joka jutusta, mutta minä en tee mitään tyttöystäväni selän takana ja totta kai kerron hänelle kaiken, minkä hän haluaa kuulla.

Micu ei penää oikeuksia vain itselleen, vaan avoimessa suhteessa Micu myöntää täyden vapauden myös tyttöystävälleen. Molemmilla on samat oikeudet, ja kumppanin päätöstä tutustua johonkuhun toiseen pitää Micun mielestä kunnioittaa.

– Parisuhteessa molemmat tietävät, jos heitä kohdellaan oikein eikä kummankaan tarvitse elää loukkaantumisen ja suhteen loppumisen pelossa. Jos vieraissa käymiset hoitaa turvallisesti ja hyvällä maulla ilman, että eksyy joka päivä uuden ihmisen seuraan, silloin toisen vapauden käydä vieraissa kestää. Minulle tyttöystäväni on ykköstyttö, ja hänen kanssaan jaan arjen. Kerran, pari vuodessa saatan tavata jonkun muun, johon haluan tutustua lähemmin.

Loppujen lopulta kysymys on Micun mukaan parisuhteen tasapainosta ja vaihtelusta.

– Ihminen tarvitsee yllätyksellisyyttä elämäänsä. Jos se pieni kaaoksen mahdollisuus puuttuu, elämä voi olla täydellistä mutta ennalta-arvattavaa. Halu tavata muita alkaa tyytymättömyydestä, vaihtelu virkistää paikallaan polkevaa tai ennaltasuunniteltua arkea, Micu kiteyttää ajatuksensa avoimesta suhteesta.

Rakkauden puutetta?

Perimmäinen kysymys on kuitenkin edelleen vastaamatta – toimiiko avoin suhde? Eräs ystävättäreni vannoi avoimien suhteiden nimeen, kunnes hän rakastui korviaan myöten, ja avoin parisuhde muuttui kuukaudessa täysin yksiavioiseksi. Pariskunta, joka salli toisilleen täyden vapauden, painii parhaillaan aviokriisin kourissa: Toinen puoliso otti ja rakastui seksikumppaniinsa.

Kysymykseni yllättää Micun, joka on jälleen pitkän parisuhteen jälkeen sinkku.

– En ole itse koskaan ollut pitkiä aikoja toimivassa avoimessa suhteessa... Mutta yritän parhaani puhua avoimen parisuhteen puolesta joka kerta. Kysymys ei ole rakkauden puutteesta, vaan sen jakamisesta, Micu selventää.Vapaa suhde. Kuva. Stock.xchng, GiniMiniGi

Micu tietää kokemuksesta, että arvomaailmojen on osuttava yhteen tässä asiassa. Avoin suhde ei toimi naisen kanssa, joka haluaa omistaa.

– Tyttöystäväni ovat saaneet enemmän huomiota kuin kukaan muu maailmassa, ja jos he silti loukkaantuvat rakkauden jakamisesta myös muille, on syytä harkita onko oikea ihminen kyseessä. Avointen suhteiden kautta löydän lopulta varmasti sen ihmisen, joka näkee maailman samalla tavalla kuin minä.

Ehkä toimivan avoimen suhteen arvoitus on siis lopulta vain terveessä itsetunnossa ja siinä, että voi rakastaa omistamatta.

kommentit

En ymmärrä: miksi pitää asua yhdessä jonkun kanssa parisuhteessa, jos samaan aikaan haluaa kilpailuttaa ihmisiä keskenään ja koeajaa jokaisen vastaantulevan hemaisevan heilan? Miksei voi sitten vain hypätä sängystä sänkyyn reilusti yksi kerrallaan? Aivan kuin se pysyvä kumppani olisikin pelkkä vararengas, jota käytetään paremman puutteessa.

Avoin suhde tuntuu olevan sellaisten itsekkäiden ihmisten vaatimus, jotka haluavat kaiken itselleen, siis sekä pari- että irtosuhteiden hyvät puolet. Kuvitellaan että minulla on oikeus ottaa tässä elämässä rusinat pullasta, ja vastoinkäymiset parisuhteessa kierrän jättämällä ne sikseen ja vaihtamalla sänkykumppania. Aika eläimellistä menoa, ei kerro kummoisesta sitkeydestä, halusta voittaa vaikeuksia tai kasvaa ihmisenä. Enpä koskaan perustaisi perhettä sellaisen luuserin kanssa, jolla on tuollainen historia.

Tunnettu esimerkki avoimesta suhteesta olivat Jean-Paul Sartre ja Simone de Beauvoir. Noinkin älykkäille ihmisille se otti koville. Paha mieli puski pintaan molemmilla, joten kuinka me taviksetkaan pystyisimme siihen sen paremmin? Ja miksi pitäisi? Miksei seksihaluja voi tyydyttää joskus vain vetämällä käteen, miksi pitää aina saada uusi ruumis käyttöönsä?

Ei uskollisuus parisuhteessa ole mitään omistamista vaan toisen kunnioittamista ja tunteiden huomioon ottamista. Kykyä ajatella muitakin kuin vain itseään, kykyä luopua omista etuoikeuksista ja mahdollisuus saada tilalle jotakin (paljon seksiä suurempaa) mitä luottamuksellisesta parisuhteesta voi saada.

>Kentauri To, 2012-04-05 18:57

Tuollaisia Micu-tyyppejä on 12 tusinassa, ikävä kyllä. Sitoutumiskammoisia, vastuuta pakenevia, kiviriippoja, joitten mukana raahaamisesta ei nainen iloa saa. Lipevät selittelyt ja törpöt puheet "vapaudesta" eivät vakuuta, kun suhde ei pääse syvemmälle tasolle. Rakkaus on seksikästä, viettien perässä kuolaaminen kaikkea muuta. Hellyyteen ja syvempien tunteitten nyansseihin ei ole oikotietä. Se on kaikki, tai ei mitään.
Kiertopalkintojen kanssa eläminen on, kuin kulkutaudin hyväksymistä osaksi elämää, ei kiitos. Miksi pönkittää tuollaista tolvanaa, josta ei kovan paikan tullen ole, kuin harmia ? Nämä iltapäivälehtien vähäpukeisia pimuja toljottavat, vanhenevia naisia arvostelevasti katsovat ja mummoja haukkuvat naistenvihaajat, eivät armoa ansaitse. Naiset älkää tuhlatko nuoruuttanne, itselleen rajoja asettamaan kykenemättömiin, ihmisiä kertakäyttöesineinä pitäviin elämysmatkailijoihin, joiden käsitys nautinnosta on lyhytnäköistä haparointia. Arvostakaa itseänne niin paljon, että jaatte elämänne tyypin kanssa, jonka kanssa voi rakentaa pysyvämpää, arvokkaampaa suhdetta, oppia ja opetella, löytää ihmisyyden kaikki puolet, jotka meissä kaikissa ovat. Valinnanvapaus on, kannattaa valita tarkasti.

>Harmonia Su, 2012-04-08 14:33

Jännä, miten tuo Micu sanoi jakavansa arjen tyttöystävänsä kanssa ja antavansa kaiken huomion hänelle. Ensinnäkin heittäisin mäkeen miehen, joka haluaa minut arjen koettelemuksiin, mutta ei uusiin kokemuksiin tai miettimään mitä sitten tekisi tylsyyden hetkinä. Toisekseen ristiriitaista: tyyppi antaa kaiken huomion tyttöystävälleen, olet ykkönen, oikein todella vakuuttaa, että sinä olet kaikista ensimmäinen ja viimeinen ja sitten tarvitsen kuitenkin muita pitämään itseni viihdyttyneenä.

Jutusta tulee mieleen se, että eri ihmisillä (naisilla?) on eri tehtävät: toinen on tässä arjessa ja toisten kanssa sitten viihdytän itseäni. Tuossa ajattelussa keskiössä on minä itse ja tarpeeni. Toista ihmistä ei päästetäkään niin lähelle, että tajuttaisiin mitä on olla parisuhteessa. Ilmeisesti parisuhteet eivät ole kaatuneet siihen, että tyttöystävät skitsoilee, vaan siihen, ettei tyyppi ole ajatellut, mikä on tyttöystävän asema tällaisessa: hän sanoikin, että toinen oli vakuuttanut olevansa ok asian kanssa, mutta sen ei pitäisi olla tarpeeksi, että toinen on ok, ehkäpä toisenkin alkuajatus pitäisi olla toisten kanssa paneskelu. Silloin molemmat voisivat ainakin periaatteessa olla tyytyväisiä ja lähtötilanne olisi edes tasapuolinen. Itseäni tällainen asetelma kyllä hirvittää ja en näe miten tuollaisessa tilanteessa voisi kehittää hyvää parisuhdetta. Kahdenkin ihmisen asetelmassa on sen verran tekemistä, että miksi tuoda kuvioon lisää satunnaisia muuttujia?

Ja mielestäni parisuhteessa kyse ei ole omistamisesta, vaan uskollisuudesta.

>helinä La, 2012-04-07 10:51

Ainakin oma parisuhteeni on piristynyt, kun on ollut välillä lupa käydä vieraissa. Nainen ei ole samaa vaatinut itselleen, mutta ei halunnut onneksi minusta luopuakaan. Teimme sopimuksen, joka oli hänelle ok, koska minullekin suhteemme oli kaikki kaikessa.
Tämä vaan on eräänlainen tapa, ja se on meidän kohdalla todellakin tepsinyt!
Nyt suhde toimii loistavasti, oikeastaan paremmin kuin koskaan ennen. Myös makuuhuoneen puolella! :)
Nyt olemme jo alkaneet miettiä toisen parin ottamista mukaan kuvioihin :)

>Jyks00 La, 2012-04-07 13:37

Uskottomus on henkistä pahoinpitelyä. Jos joku sanoo voivansa kestää tuollaista, kyse on siitä, että pelkää menettävänsä toisen. Oikeasti ei kukaan voi olla onnellinen tuolla tavalla.

Rakkaus muuttuu aina kaveruudeksi ajan myötä. Uskollisuuden ja luottamuksen on silti oltava saumattomat.

YLE tekee vääryyttä, kun julkaisee keskustelua tällaisesta aiheesta. Mitään "avointa suhdetta" ei ole olemassakaan. On vain petettyjä, järkyttyneitä puolisoita.

Häpeällistä ja surullista.

>usko La, 2012-04-07 22:47

Mielestäni parisuhteessa on niin, että kun antaa itsestään 100% voi odottaa 100% toiselta. Kuulostaa ihan sairaalta eli jossakin on jotakin vialla. Yleensäkin sitoutuminen on hukassa yhteiskunnassamme. Eikä asiaa muuta se, että on rehellinen. Musta ei muutu valkoiseksi sanomalla mustaa mustaksi. BULL SHIT!

>JuhaM La, 2012-04-07 14:29

Kyllä se näin pelaa Juha!
Ihan outoa juttua tuo.
Onkohan tuossa edes totuuden siementä, vai onko koko Micu Lindan fantasioiden keksimää???
Minä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan niin.
Ei tää voi toimia. Ihminen ei pysy ehjänä. Jos diesel koneeseen lykätään bensaa? Jos veren tilalle laitetaan vettä?
Ei pelitä!

>Heikki La, 2012-04-07 16:09

Tuskinpa tuollainen avoin suhde koskaan toimii kunnolla. Kyse lienee jonkinasteisesta persoonallisuushäiriöstä, jos sitoutuminen on noin vaikeaa. Tai sitten kumppani ei ole oikea. Jos todella rakastaa toista, niin ei ole mitään halua pelehtiä muiden kanssa. Oma kokemukseni ainakin on se, että kunnon seksiin tarvitaan vahvoja tunteita kumppania kohtaan. Pelkkä mekaaninen suoritus yhdentekevän henkilön kanssa ei sytytä ainakaan tätä naista. Ja jos minun rakkaani ilmoittaisi haluavansa harrastaa seksiä muiden kanssa, en voisi jatkaa suhdettamme enää hetkeäkään. Huh sentään.

>Lidia La, 2012-04-07 17:43

Tuskinpa tuollainen avoin suhde koskaan toimii kunnolla. Kyse lienee jonkinasteisesta persoonallisuushäiriöstä, jos sitoutuminen on noin vaikeaa. Tai sitten kumppani ei ole oikea. Jos todella rakastaa toista, niin ei ole mitään halua pelehtiä muiden kanssa. Oma kokemukseni ainakin on se, että kunnon seksiin tarvitaan vahvoja tunteita kumppania kohtaan. Pelkkä mekaaninen suoritus yhdentekevän henkilön kanssa ei sytytä ainakaan tätä naista. Ja jos minun rakkaani ilmoittaisi haluavansa harrastaa seksiä muiden kanssa, en voisi jatkaa suhdettamme enää hetkeäkään. Huh sentään.

>Lidia La, 2012-04-07 17:44

Säälittävää. Saa nähdä onko "Micu" samaa mieltä täytettyään viisikymmentä. Voipi olla että pelehtiminen naisten kanssa rupeaa jossain vaihteessa puuduttamaan, siihen mennessä pitäisi löytää jotakin muutakin. Säälittävää jokeltelua toi puhe "ihmisten tapaamisesta". Lukisi mieluummin vaikka kirjan. Sekin on mielestäni luonnollista että uusiin ihmisiin tutustuminen rupeaa kyrsiin. On tullut huomattua, että ystävyyssuhteetkin edellyttää aikaa syventyäkseen ja on mukavaa kun on yhteisiä kokemuksia. Micu tekee ihmisistä kulutustavaraa vaikka kääriikin asian "kauniisti" ihmisten tapaamiseksi.Omanaikamme hedelmä. Kannattaisi kaverin jo aikuistua. Tosimiesten kaveriksi "Micusta" ei ole.

>Selkärankaa La, 2012-04-07 20:10

Kun oikea rakkaus etsii sitä, mikä on toisen parasta, niin eikö tässä ole (taas) yritys kääntää koko käsite aivan päälaelleen? Jos "rakkautta" on vain se kuinka hyvin minä saan kahmittua hurmiota toisesta, niin kuinka se eroaa lapsen halusta syödä vain karkkia ? Ihminen ei voi kasvaa ihmisenä pelkällä halujen tyydytyksen maksimoinnilla, vaan elämään kuuluvat väistämättä myös pettymykset ja vastoinkäymiset. Jos niihin ei halua sitoutua parisuhteessaan, ei koko suhdetta ole tosiasiassa edes vielä syntynytkään. On vain toinen toisensa hyväksikäyttämisen suhde.

>fabio La, 2012-04-07 22:44

Rakkaus ei ole omistamista, vaan halua sitoutua ja olla uskollinen. Jos haluaa saada kicksejä arkeen sivusuhteiden muodossa, kannattaa katsoa peiliin ja miettiä mitä ei nykyisestä suhteesta saa. Yleensä arjen tylsyyteen auttaa, kun keksii niitä spesiaaleja hetkiä puolison kanssa vieraisiin pöytiin kuikuilemisen sijaan.

Sivusuhteiden tuntuminen pahalta ei ole itsetunnon puutetta, vaan normaali reaktio. Kun toinen rakastaa ja toinen ilmiselvästi ei, tottakai se tuntuu pahalta. Ns. polyamorinen liitto on miesten fantasia, mutta naiselle ei. Jos haluaa naiskennella ympäriinsä, miksi ylipäätään olla parisuhteessa?

>vaimo ja äiti La, 2012-04-07 23:10

Tuo Micu selvästikki kaipaa ymmärtävää äitihahmoa, eikä kenenkää naisen pitäisi joutua hoivailemaan epäaikuista miestä. Kun mies ja nainen ovat löytäneet toisistaan sielunkumppanin ja aidon rakkauden, ei tuollaisia asioita tarvitse edes miettiä!

>Iita Su, 2012-04-08 08:32

Halu käydä vieraissa kertoo, ettei rakasta tai osaa rakastaa toisiaan. Rakastan miestäni, enkä ikinä haluaisi sotkea suhdettamme muilla miehillä/naisilla, eikä hänkään halua ketään muuta välillemme. Suhde ei siitä piristy, etäisyys vain kasvaa, eikä todellista läheisyyttä ja rakkautta voi olla, koska kuviossa on vieraita ihmisiä. Seksuaalisuuskin on sitä tyydyttävämpää, mitä suurempi läheisyys, luottamus, antautuminen ja sitoutuminen on toinen toisiinsa. Siksi seksi vain paranee suhteen ja sitoutumisen syvetessä.

>Tanja Su, 2012-04-08 09:54

Niin, ensin media markkinoi homosuhteita, kun niistä tuli suhteellisen hyväksyttyjä, siirrytään eteenpäin - tämä nyt lienee on seuraava vaihe.
Mihin tämä kaikki päättyy, onko kohta yhtään ihmistä jota ei olisi henkisesti raadeltu rikki?

>Rakkaus puuttuu Su, 2012-04-08 10:07
Rakkaus puuttuu kirjoitti:

Niin, ensin media markkinoi homosuhteita, kun niistä tuli suhteellisen hyväksyttyjä, siirrytään eteenpäin - tämä nyt lienee on seuraava vaihe.
Mihin tämä kaikki päättyy, onko kohta yhtään ihmistä jota ei olisi henkisesti raadeltu rikki?

Homosuhteissa ei ole mitään väärää. Miksi olisi? Epäluonnollistako? Miksi niin sanot, koska eivät voi saada lapsia? Ei kaikki parit saa/halua lapsia muutenkaan, onko se sitten epäluonnollista, eikö heidän rakkaus ole aitoa? Raamattu sanoo ettei homous ole hyvä? Älä käytä väärin uskontoasi, perustelemaan omia mielipiteitäsi. Eikä media homosuhteita ole markkinoinut, vaan tavalliset rakkauteen uskovat ihmiset.

Samaa näissä keskusteluissa kuitenkin on se, että keskustellaan rakkaudesta ja sen normatiivisuudesta: mitä on rakkaus, ketkä saavat rakastaa, kuinka montaa yhtäaikaa, voiko harrastaa seksiä muiden kanssa jos on parisuhteessa, onko parisuhteessa silloin aitoa rakkautta...

eikä tämä ole mitään jatkumo erilaisia moraalitasoja (ensin homot on ok ja sitten voi tehdä jo mitä vain), vaan kyse on erillisistä asioista. Mielestäni on hyvä että tällaisesta keskustellaan (ja ihan hyvä, että Yle teki tällaisenkin jutun, ei mitenkään kovin hyvän kyllä, Micu vaikuttaa aika itsekeskeiseltä, tiedä johtuuko se jutusta vai itse tyypistä), mitä enemmän ihmiset saavat vapaasti rakastaa toisiaan, ilman että joku kyylää ja moralisoi, sen parempi.

Mielestäni toisten kanssa seksin harrastaminen vaan ei sovi siihen ajatukseen, että rakastaa toista... seksi ja rakkaus kietoutuu aina yhteen ja rakkaudessa tehdään aina myös kompromisseja. Siksi en pidä ajatuksesta avoimesta suhteesta. Mutta tehköön sitä ne jotka haluavat, mutta olisi kiva nähdä yksi tällainen toimiva parisuhde. (ehkä itsekin tässä sorrun moralisoimaan...!) :D

>helinä Su, 2012-04-08 10:57

Onko tämä Micu jonkinlainen satuhahmo? Selvästikään ukolla ei ole lapsia. Eikä ihme, sillä lasten elämä perustuu rutiineihin ja ennalta-arvattavuuteen ja suunnittelun, varsinkin vaippaiässä, jolloin ruokaakin pitäisi tankata mukulaan tunnin välein.
Tämä Micu tuntuu pääsee "karkkikauppaan" ja nyt sillä sitten kehuskellaan "avoimena suhteena". Joopa joo. Että toisellekin sama vapaus. Taitaa Miculla mennä naama pitkäksi, jos tyttökaveri kehuskelisi saaneensa elämänsä kyydit eilisehtoona.
Eli summa summarum. Micu, fyysinen ikä 31 v, henkinen 13 v. Ei äijä ole se, joka panee paljon vaan äijä on se, että joka kantaa vastuunsa ja velvollisuutensa itseään ja läheisiään kohtaan.

>Just joo Su, 2012-04-08 12:29

Avopuolisoni ja toivottavasti tuleva aviopuolisoni on kyllä paras kaverini ja ystäväni. Suhde perustuu just avoimuuteen, rehellisyyteen, luotettavuuteen. Hänen kanssa jaan elämäni tärkeimmät asiat, luottamuksella. Ja asutaan yhdessä, meillä on siis yhteiselämä. On toki muutakin, omat kaverit ja harrastukset jne. eli ei olla siamilaiset.

Jos tässä juostaisi väliin muissa lakanoissa niin varmasti jompi kumpi ennemmin tai myöhemmin rakastuisi/sitoutuisi johonkin toiseen. Seksissä väkisinkin käy niin kun omaa normaalit tunteet. Se joka ei, on vain seksiaddikti eikä muuta, taikka ei muita suhteita saa.

Kyllä noita Micun kaltaisiakin miehiä valitettavasti on. Ne sanoo etteivät halua sitoutua. Kuitenkin kyhnäävät kyljessä ja kun nainen vähän avautuu ja antaa itsestään, ne loikkaa jonkun toisen naisen matkaan väittäen, että tästähän oli puhetta. Sellasen micun jäljiltä avokkini olikin pitkään epäluuloinen minun tarkoitusperien suhteen. Onneksi luottamus on saavutettu.

Ei tämä tarkoita että jos suhde kaikesta huolimatta ajautuu umpikujaan, etteikö viime ratkaisuna olisi ero. Helpolla en siihen suostuisi mitä pidempään suhde on kestänyt, mutta on ymmärrettävä myös luovuttaa jos mikään ei auta. Eli ei parisuhde mikään vankila ole.

>Parisuhteessa on vain kaksi Su, 2012-04-08 17:43

Paljon on tänään moralisteja liikkeellä. Toisaalta ymmärrän että tämän kaltainen juttu provosoi juuri hieman ahtaamman tyyppisen maailmankatsomuksen omaavia henkilöitä kommentoimaan artikkelia. Miettimisen arvoista on että miksi muiden ihmisten yksityiselämään kuuluvat petipuuhat herättävät tämänkin verran keskustelua? Itse olen vakuuttunut ettei ko. ilmiö ole mitenkään uusi vaan aina on esiintynyt parisuhteiden ulkopuolisia suhteita, parinvaihtoa, ryhmäseksiä jne. jne. Ko. ilmiöt ovat aina olleet kuitenkin marginaali-ilmiöitä ja niin ne ovat nykyäänkin. Nykyisin tiedonvaihto vain toimii aiempaa paremmin joten voi herkästi syntyä illuusio että kyseessä olisi jotenkin uusi ilmiö tai nouseva trendi. Parempi on keskittyä omaan tekemiseensä ja antaa muiden puuhata asiansa miten parhaaksi näkevät. Turha moralisointi kannattaa unohtaa koska sillä pilaa lähinnä oman päivänsä.

>Keijo Su, 2012-04-08 15:43

Mistään ahdasmmielisyydestä ei ole alkuunkaan kyse, niillä jotka kommentoivat luonnotonta ns avointa suhdetta vastaan.
Selkeää pässin lihaa: Kaksi narsistia, lue; luonnehäiriöistä, voivat elää tällaisessa Damokleenmiekka-suhteessa.
Kumpi sitten katkaisee miekan siiman, jolloin giljotiini putoaa inhimillisemmän narsun niskaan ja sisin särkyy lopullisesti.

Ihmisen perustarve on tulla rakastetuksi, yksin ja ainoastaan rakkautta jok'ikinen hakee. Nopeasti vaihtuvat ihmissuhteet ja seksikontaktit eivät ole millään muotoa rakkautta, vasta ihastumista ja syvimmilläänkin rakastumista.

Rakkaus sitoutuu, rakkaus on epäitsekäs; se lataa kaiken sitoutumisen tuomiin rasitteisiin ja haasteisiin saadakseen tarjota rakkauden kohteelle onnellisen, syvän ja molempia rakentavan ihmissuhteen.

Tämä tavoite harvoin toteutuu yhden kanssa, se on totta. Kuitenkaan syyt liittojen kariutumiseen eivät pohjaudu tarpeeseen vaihtaa ihmistä kuin paitaa vaan heikkoon minäkuvaan, heikkoon itsetuntoon ja menneisyyden traumoihin, jotka saavat ihmisen takertumaan ensimmäiseen oljenkorteen unohtaakseen menneet sisäiset kivut.

Kysyisin artikkelin kirojoittajalta,mitä hän oikein ajattelee lasten asemasta, kun perhesivustolla tällaista suitsuttaa jopa kokeilun arvoisena? Ilman tällaistakin lasten asema on kuin Danten helvetistä rikkoontuneiden perheiden ja tappeluiden keskellä.

>Ritva Su, 2012-04-08 17:49

Outoa, että seksi sekoitetaan rakkauteen ja rakkauden jakamiseen. Onkohan Miculta mennyt puurot ja vellit sekaisin? Normaali ihminen kaipaa rakkautta, arvostusta ja kunnioitusta. Avoin seksisuhde ei sitä tarjoa, se on vaan omien himojen ja halujen tyydytystä ja tässä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä.
Mitä rikkinäisempi ihmisen sielu on sitä enemmän henkilö haluaa satuttaa itseään ja toisia. Nykyisin ei vaan ymmärrätä ihmisten rikkinäisyyttä, mutta miksi masennuslääkkeitä syö kohta miljoona suomalaista tai perhesurmat ovat parissa vuodessa lisääntyneet jne? Hylkäämiskokemukset lapsena ja myöhemmin elämässä aiheuttavat häpeää ja syyllisyyttä sekä rakkaudennälkään eli läheisyyden ja hyväksytyksi tulemiseen annetaan tehdä itselleen mitä tahansa tai käydään vieraissa etsimässä sisäiseen tyhjyyteen täytettä, jota ei ikävä kyllä kukaan ihminen tai teko pysty täyttämään.

>Ihmisarvostustako Su, 2012-04-08 20:15

Tietenkään toinen ihminen ei voi omistaa toista ihmistä, mutta jostakin yleisestä älyllisen puolen vajaudesta kertoo, ettei yhteyksiä niinkään muodostu henkisellä tasolla, vaan fyysisissä yhteyksissä jotka kuitenkin menettävät merkityksensä heti kun se uutuudenviehätys katoaa, ja niin sitä sitten taas aletaan etsimään uutta seksin kohdetta. Ainoastaan seksin varaan muodostuvat yhteydet kuitenkin ovat vain jotakin yhtä tyhjän kanssa, olemalla jokseenkin kaukana oikeista, henkisen tason
lähimmäisyhteyksistä; ihmisenä ihmiselle eikä minään eläimellisellä tasolla olevana oliona.

>Anjika To, 2012-04-12 12:06

Aina ollut itsellä sellainen ajatus, että toista ihmistä ei voi omistaa. ja rakkautta on monenlaista. Minä rakastan ystäviänikin, mutta erilailla kuin vaikka vanhempiani. Ne, jotka aikuisten omia päätöksiä moralisoivat ovat yleinsä niitä, jotka eivät kuuna päivänä uskaltaisi itse jättäytyä avoimeksi toisen ihmisen mielessä. Ei siis "tyttö tai poikaystäväksi vaan toistaiseksi avoimeksi olevaksi. Moralisoijia pelottaa myös objektina oleminen, vaikka se olotila on hyvin luonnollinen mielestäni ja antaa paljon sekä "objektille" itselleen, että tämän kumppanille. Arvostus ja kinnioitus tulevat vain ajan myötä, kun oppii tuntemaan toista.

>Mimosa77 Ke, 2012-08-22 13:46

Avoin suhde? Parisuhde? Mitä nekin ovat? Aivan kuin kaikilla olisi jokin yhteismitallinen käsitys siitä a) mitä käsite tarkoittaa ja mitä ei sekä b) onko kyseinen tilanne normatiivisesti oikein.

Jotkut täällä tuntuvat ajattelevan että ihmissuhteissa asiat ovat sovittavissa, siis jotenkin sopimuksenvaraisia tilanteita. Toiset taas tuntuvat ajattelevan että elämänkokemus ei tue ihmissuhteiden "luonnollisten" pelisääntöjen sopimuksenvaraisuutta.

En osaa sanoa mitä etuja eri näkemysten kannattamisessa tai vastustamisessa on. Ei se minulle kuulu, tai kenellekään, miten eri tavoin ihmiset halauavat tehdä elämänsä itselleen tarpeettoman vaikeaksi. Eri suhdetyyppien kuten pari-, avoin, -hyötykäyttösuhde kannattajat ansaitsevat ehkä toisensa. Se on kiintoisa ajatus. Oletan että saman suhdetyypin kannattajat löytävät toisensa helpommin.

>leija To, 2014-03-06 16:31

lisää kommentti

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä