3 x kohtalona karppaaminen

Kutistus kahdessa kuukaudessa

Janna, 32, päätti aloittaa karppaamisen muutama kuukausi ennen häitään, koska häämekko oli aavistuksen kireä. Kaksi kuukautta myöhemmin Jannan äiti otti mekkoa saumoista rutkasti sisään – Janna oli kutistunut.

– Hiilareiden määrää viilaamalla voi periaatteessa painaa juuri niin paljon kuin haluaa. Toisaalta kroppa tietää aika hyvin  paljonko sen kuuluu painaa. Esimerkiksi minulla ei ole paino pudonnut grammaakaan, mutta vaatekoko on pienentynyt.

Karppaamisessa on Jannan mielestä monia etuja: ruokavaliota on alkutotuttelun jälkeen helppo seurata, ja insuliinitasoaan hallitsemalla Janna uskoo vähentävänsä riskiä sairastua esimerkiksi diabetekseen. Ruokavalion hyvät puolet näkyvät myös arkipäivässä.

– Karppaamalla energiatasot pysyvät vakaana koko päivän. Minulle ei tule samanlaisia ähkyjä, väsymyksiä tai välipalanhimoa kuin korkeahiilarisella dieetillä. Eikä tarvitse kituttaa nälissään, kun joka aterialla saa syödä itsensä täyteen. Sen lisäksi tiedän, mitä syön. Ruoka on terveellistä ja puhdasta eikä tarvitse mitettiä tuoteselostetta lukiessa, että mitäköhän tuokin aine mahtaa sisältää.

Epätoivosta uusiin uomiin

Johanna, 44, on löytänyt karppaamisesta elämäntavan. Vielä puoli vuotta sitten Johanna painoi reilusti enemmän kuin painoindeksi salli, verenpaine oli korkea ja olo surkea. Johanna oli epätoivoinen useiden epäonnistuneiden laihdutuskokeilujen jälkeen, kun hän päätti viimeisenä oljenkortenaan kokeilla terveydelle vaarallisena pitämäänsä karppaamista.

Johannan edelliset dieetit ovat kaatuneet siihen, että muutaman kilon nälkäkuureilla laihdutettuaan hän pikkuhiljaa lihoi kaiken laihduttamansa takaisin ja yleensä vielä muutaman extrakilon päälle. Karppaamisen parhaana puolena Johanna pitää sitä, ettei koko ajan tarvitse olla nälissään.

– Enää en tunne mitään tarvetta kiukutella tai saada nälkäraivareita. Ruoka on täyttävää, puhdasta ja maittavaa, ja siitä tulee kylläinen olo. Silti paino tippuu kuin huomaamatta, vaikka en ole lisännyt edes liikuntaa.

Toukokuun jälkeen Johanna on pudottanut painoa yli 18 kiloa. Johannan miesytävältä kiloja on karissut karppaamalla kaksikymmentä.

Karppaamisen terveysvaikutuksista Johannalla on selvä mielipide: päänsäryt ovat historiaa eikä ruokailujen jälkeen enää väsytä, koska insuliinitaso pysyy vähäisen hiilihydraattimäärän vuoksi tasapainossa. Myös kohonnut verenpaine on laskenut normaalilukemiin.

Kolesterolinsa Johanna aikoo mittauttaa helmikuussa. Monet Johannan tutuista karppareista ovat kertoneet hyvän kolesterolin nousseen suhteessa huonoon karppaamisen aloittamisen jälkeen, mutta Johanna aikoo odottaa omia tuloksiaan ennen johtopäätösten tekemistä.

Sahaamista ees taas

Jarkko, 33, oli muutamia vuosia sitten työmatkalla Miamissa. Lounailla varsin hoikka kollega söi kerta toisensa perään pihviä ja salaattia ja kertoi laihtuneensa Atkinsin opeilla kymmeniä kiloja. Hotellissa Jarkko katsoi peiliin "syvän inhon vallassa" ja päätti kokeilla karppaamista itsekin.

– Tiputin hiilihydraattimäärän 20 grammaan päivässä, ja muutaman päivän jälkeen paino alkoi pudota. Neljässä kuukaudessa katosi yli 20 kiloa.

Jarkko pääsi äkkiä karppaamisesta jyvälle ja hiilihydraattien laskeminen automatisoitui jo parin viikon jälkeen. Sen jälkeen hän söi lounailla pääasiassa lihaa ja salaattia, illalla kotona esimerkiksi salaattia, juustoa ja makkaraa.

– Karppauksen aikana ei koskaan vaivaa nälkä eikä silloin ole myöskään tarvetta napostella. Ainoat todella vaikeat hetket olivat ne, kun haistoin tuoreen leivän tai join kovaan janoon esimerkiksi desin verran tuoremehua. Juomista oli lähes mahdotonta lopettaa, kun keho käski kiskomaan koko purkillisen sokerilientä.

Jarkko lopetti karppauksen päästyään tavoitepainoonsa noin viisi kuukautta ruokavalion muuttamisesta. Vuotta myöhemmin puolet painosta oli tullut takaisin.

– Karppauksen haittapuoli on se, että lopettamisen jälkeen painoa alkaa tulla todella helposti takaisin. Olen kolmesti pudottanut painoa, ja joka kerta se on alkanut puskea takaisin. Tämä on tällaista sahaamista edestakaisin. Elämäntapojen muutos ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella.

Uuden vuoden jälkeen Jarkko suunnittelee aloittavansa karppaamisen uudestaan.

Rakkaus ruokaan ja rasva

Johanna ja Jarkko ovat niin kutsuttuja keto-karppeja eli he syövät vain noin 20 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Keho on tällöin ketoositilassa eli keho kuluttaa rasvaa kudoksista. Jannan linja on  maltillisempi, sillä liian alhainen hiilihydraattien määrä vie häneltä yöunet. Janna syö noin 30 - 60 grammaa hiilihydraatteja päivässä.

Karppaajan ruokavalio perustuu siihen, että keho saa rasvoja, mutta ei liikaa hiilihydraatteja. Esimerkiksi luonnonrasvoja, vihreitä vihanneksia, kalaa, lihaa, kanaa ja kananmunaa karppaaja saa syödä vapaasti. Johannan perusaamiainen sisältää kananmunaa ja pekonia voissa paistettuna. Johannan mielestä karppaamisessa on tärkeää nimenomaan se, että kehon pääenergia tulee rasvasta, vaikka karppaamisen aloitettuaan Johanna on rakastunut myös salaatteihin ja kaaliin. Pastat, perunat, hedelmät, karkit ja sipsit Johanna on poistanut ruokalistalta kokonaan. Uusi ruokavalio on opiskelijalle halpa, kun leipään tai herkkuihin ei kulu entisen lailla rahaa.

Jarkolle ruoka on aina ollut tärkeä asia. Vaikka hiilihydraateista luopuminen teki tiukkaa, Jarkko sai samalla vapauden lisätä aterioihin esimerkiksi juustoja ja muita rasvaisia ruoka-aineita.

– Jos ruoka on kovin tärkeä, kuten minulle, pitää muistaa, että hiilareista luopumalla saa tilalle valita rasvaisia ruokia. Ei kuitenkaan kannata huijataa itseään ja kuvitella, että laihduttuasi voisit palata takaisin entisiin tottumuksiin.

Karppaaminen on herättänyt paljon tieteellistä keskustelua siitä, onko se terveellistä vai ei. Johannan ystävän mielestä syöminen vain pari kertaa päivässä ei ole tervettä. Jannan tuttavat puolestaan pelottelevat sydän- ja verisuonitaudeilla.

– Saan kyllä usein kuulla kommentteja siitä, kuinka rasvan määrä kuulemma vielä tappaa minut, ja joissakin paikoissa joudun tappelemaan valitsemani ruokavalion puolesta. Itse uskon, että räjähtäneet paino-ongelmat, diabetes, syövät ja sydänsairaudet liittyvät liikoihin hiilareihin ja liian vähiin rasvoihin, jotka ovat tärkeitä aineita esimerkiksi sydämelle ja aivoille. Ja tutkimuksetkin antavat viitettä tähän suuntaan.

Vieras on hyvä ja maistaa vähän!

Kyläileminen on Jannan mielestä joskus hankalaa, sillä ainakin Suomessa pitopöytä on karppaajan painajainen. Pullat, pasteijat ja piirakat on mahdollista valmistaa myös karppaajien omilla ohjeilla, mutta harva isäntä on huomannut ottaa tällasta vaihtoehtoa huomioon.

- Itseäni ei haittaisi olla kylässä syömättä mitään, mutta se on kova paikka isäntäväelle, jos ei vieras ota sitä, mitä annetaan. Yleensä syön kohteliaisuudesta ainakin vähän, mutta esimerkiksi kotona kieltäydyn jättämästä ruokavaliotani, ja vanhempani stressaantuvat siitä.

Janna ei usko itse palavaansa enää runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ruokavalioon.

- Kertaakaan en ole katunut ruokavalioni muutosta. Mutta nyt jo mietityttää, että miten käy tulevaisuudessa, jos saamme mieheni kanssa karppilapsia. Miten vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen onnistuu päivähoidossa ja koulussa, jos niin sanottu virallinen terveellinen linja on näin tiukka kuin nykyään? Itse kun en usko halvan, runsashiilihydraattisen ruokavalion olevan lapsille lainkaan hyväksi. Onneksi tuo kysymys ei ole vielä ajankohtainen.