Miltä maistui hävikkiruuasta tehty illallinen?

Hävikkiruokaillallinen. Kuva: Viivi Lehtonen

Idea hävikkiruokaillallisille syntyi tapahtuman järjestäjä Arto Sivosen mukaan tarpeesta.

- Sain idean, koska nyt puhutaan paljon asiasta, mutta julkisuudessa on ollut vain vähän tietoa. Tarvitaan nopeita toimenpiteitä!

Sivonen otti yhteyttä Garamiin ja tuttuihin kauppiaisiin, Anton & Antoniin ja Eat & Joy Maatilatoriin. Syntyi idea illallisista, jossa kaikki safkat tehtäisiin parasta ennen -päivämäärän ylittäneistä raaka-aineista. Ravintola Grotesk antoi tapahtumalle tilat.

Illallisen seisova pöytä on katettu. Ruoasta ei ikinä voisi arvata, että se on tehty "roskaruuasta". Ruokalajien maut ovat herkullisia ja täyteläisiä, illastajat kehuvat ruokaa kilpaa.

Jämäruokaillallinen. Kuva: Viivi Lehtonen

Garam ei kokenut aterian loihtimista hankalaksi. Hänellä oli kaksi tuntia aikaa kokkailla, ja menu syntyi fiiliksellä. Garam kertoo loihtineensa vähän nahkeista kasviksista ja juureksista patoja ja tomaatti-vihanneskeiton, pakastetusta lohesta on tehty juusto-lohisalaatti, pepperonitapakset on maustettu hillolla ja piparkakkujälkiruoka on saanut makua mandariineista. Kaikissa ruokalajeissa on runsaasti tuoreyrttejä ja ihania makuja. Mukaan kotiin viemisiksi saa vielä ottaa käyttämättä jääneitä raaka-aineita.

Jämäruokaillallinen. Kuva: Viivi Lehtonen

Ruuan lisäksi illallisella tarjotaan tuhti annos infoa syömäkelpoisesta hävikkiruuasta sekä hävikin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Anton & Antonin Niina Hietalahti kertoo itse aloittaneensa kauppiaana neljä vuotta sitten. Hävikin määrä tuli hänelle silloin isona yllätyksenä.

- Leipähävikin määrä oli shokeeraava. Alkuun emme saaneet sitä edes hyväntekeväisyyteen eteenpäin.

Nykyään Anton & Anton antaa leipää Pelastusarmeijalle ja muille tahoille. Leivän lisäksi suuri hävikki tulee hedelmistä ja vihanneksista. Niitä Hietalahti on tuonut jämäruokaillallisella 15 kiloa.

Hietalahden mielestä ruuan arvostus paranee, kun kuluttaja tietää mistä tuote tulee. Illallisella keskustellaankin miksi ihmiset eivät arvosta hävikkiale-ruokaa samalla tavalla kuin muita tarjous- tai ale-tuotteita. Garamin mukaan -30%-tuotteista löytyy huipputuotteita. Vielä kun kaupat laittaisivat nämä tuotteet houkuttelevammin ja arvokkaammin esille. Ei ole häpeä, vaan hyvä teko ostaa hävikkiä. Asennemuutosta siis tarvitaan.

Jämäruokaillallinen. Kuva: Viivi Lehtonen

Sivonen myös herättelee illastajia miettimään syömistottumuksia ja kokkailutapoja. Ihmiset voisivat arvostaa ruokaa enemmän myös käyttämällä sen loppuun ja säilyttämällä sen oikein.

- Emme osaa enää kokata samalla tavalla kun mummomme, meillä ei ole kylmäkellareita juuresten säilytykseen, emmekä jaksa säilöä. Vaadimme aina vain priimoja raaka-aineita: kurkku ei saa olla käyrä, paprikassa ei saa olla ryppyjä, eikä mandariinin kuori saa olla kova. Maksakaan ei enää kelpaa kuin maksalaatikkoon.

Sivosen mukaan lukemattomat sertifikaatit sekä tietoa ja tuotteita pursuvat marketit aiheuttavat ihmisille ähkyä, ostopäätöksistä tulee vaikeita ja ruokaa ostetaan yleensä liikaa ylitarjonnan keskellä. Tapahtuman järjestäjät ovat pienten kauppojen ja irtotiskien kannalla. Hävikkisyyllisiksi osoitellaan isoja ruokaketjuja, joissa tavoitellaan suuria voittoja. Marketeissa mikään tuote ei saa ikinä olla loppu. Viime pääsiäisen kanamunakatokin oli hullua.

- Pienissä kaupoissa ei tarvitse arpoa valintoja. Pienelle kauppiaalle tuotteen loppuminen on voitto, ei häviö, jatkaa Sivonen.

- Eikö ole hyvä, että joskus joku tuote syödään loppuun ilman hävikkiä, painottaa Garam, joka on iloinen, jos hänen lounasravintolassaan ruoka syödään kattilan pohjia myöten.


Hävikki lukuina

Juha-Matti Katajajuuri MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on tutkinut ruokahävikkiä Foodspill-hankkeen myötä. Hänen mielestään suuri syy hävikille on, että kuluttajat eivät tunne Parasta ennen ja Viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen eroa. Tuote on vielä syömäkelpoinen kun se myydään alennuksessa, ennen viimeistä käyttöpäivää. Se on siis priimaa vielä parasta ennen -päivän jälkeen. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen on syytä käyttää maku- ja hajuaistia.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan hävikkitilanne on hälytyttävä:

Tuoreen arvion mukaan kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa vajaat 400 miljoonaa kiloa. Aikaisemmat tulokset ovat täydentyneet elintarviketeollisuuden hävikillä, joka on keskimäärin noin 100 miljoonaa kiloa. Eniten ruokaa tuhlaavat kotitaloudet, joissa ruokahävikkiä syntyy lähes 130 miljoonaa kiloa.

- Ravintola-aterioista viidesosa päätyy jätteeksi. Ja kotitalouksilta roskiin menee jopa viisi prosenttia ostetusta ruoasta, eli noin 23 kiloa vuodessa, jokaista suomalaista kohti. Suurimmat hävikit ovat sinkkutalouksilla, kertoo Katajajuuri.

- Kauppojen ruokahävikin arvioidaan olevan jopa yli 10 kiloa vuodessa jokaista suomalaista kohti.

Joka kymmenes kauppakassillinen menee roskiin, Katajajuuri arvelee. Hän on kuitenkin tyytyväinen, että vihdoinkin EU-tasolla on meneillään hanke, jolla ruokahävikkiä pyritään vähentämään. Tavoitteena on puolittaa se. Myös Evira on jakanut kaupoille hyväntekeväisyysohjeen, jolla kehotetaan antamaan hävikki hyväntekeväisyyteen eikä heittämään roskiin.

Ruoka on suuri ympäristön kuormittaja ja ruokahävikki on tyhmää eurojen pois heittoa, korostaa Katajajuuri.

Suomessa on herätty hävikkiongelmaan hitaasti. Se on surullista, etenkin kun myös Suomessa on ihmisiä, joilla on ruuasta pula. Katajajuuri toivookin Suomeen hävikki- ja ruoan turvallisuuskampanjoita. Ja lainsäädännön pitäisi muuttua, vielä ei kukaan ravintoloitsija Garamin mukaan uskaltaisi perustaa hävikkikahvilaa tai -ravintolaa, sillä terveystarkastajia pelätään.

Välttääksesi hävikkiä kotona - tee näin:

  • Vähän nahkeista juureksista ja vihanneksista saa freessejä pannulla tai uunissa.
  • Vihersalaatti kannattaa säilyttää kylmässä vedessä.
  • Kuivan leivän voi paistaa vaikka crutongeiksi tai kostuttaa öljyllä. Vain home on pilaantuneen tuotteen merkki.
  • Pakastaminen ei pilaa, vaan säilöö.
  • Päiväystä tärkeämpi mittari on haju- ja makuaisti.

 

kommentit

Hyvä juttu!
Aika hassu tuo lopputoteamus, että kukaan ei vielä uskalla perustaa hävikkiravintolaa, koska terveystarkastajia pelätään. Siitähän se on kiinni. Itse voisin vallan mainiosti elellä hävikkiruualla ja kun menen kauppaan, katson ensimmäisenä, löytyykö punaisia lappuja ja jos niitä löytyy hyllystä, kyllä ne päätyvät minun koriini. Olen samaa mieltä jutun kanssa siitä, että hävikkiruuat voisi myydä houkuttelevammin, ne voisivat olla kaupassa koottuna yhteen paikkaan, josta ne heti huomaa. Lisää tästä aiheesta, kiitos!

>Perheenäiti Su, 2012-04-22 16:25

Elintarvikepakkauksia kehitetään ja elintarvikkeiden säilyvyys pakkauksissa aina vaan paranee, mutta silti ruoka päätyy loulta roskiin? Luulisi, että elintarvikepakkausten kyky säilyttää elintarvike aina vain pidempään ja parempana johtaisi lopulta siihen, että elintarvike tulee syödyksi ajan mittaan. Onko siis elintarvikepakkausten kehittäminen lopulta täysin hyödyntä kuluttajien käyttäytymisen rinnalla?? Lisäksi huippuunsa kehitetyt pakkausmateriaalit ovat teknisesti täysin mahdottomia kierrättää! Eli tästähän voisi vetää sen johtopäätöksen, että ruoan joutuminen roskiin yhdessä kierrätyskelvottomien elintarvikepakkausten kanssa onkin ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä.

Takaisin lasiin, metalliin ja käärepaperiin. Ostettaisiin vähemmän kerrallaan, koska pilaantuisikin nopeammin. Ruoka kiertää nopeammin. Toisaalta kaupatkin pitävät hyllyjä täynnä koko ajan. Eli kyllä sitä kaupan tarjontakin löytyy yllin kyllin hävikkiä synnyttämään.

Itse ostan alennetun tavaran -30% aina kun mahdollista. ehän säästää kukkaroa. Ja kun tuntee elintarvikket, tietää milloin se on pilalla. Eipä ole vielä kertaakaan -30% elintarvikkeet jääneet syömättä pilaantumisen takia, koska ne ovat alennushinnasta huolimatta täysin kunnossa.

Eipä muuta.

>Pakkausten osuus? Su, 2012-04-22 17:03

Vielä viimevuosisadan alussa oli ruokamyrkytys yksi yleisempiä kuolinsyitä. Jääkaapin yleistymisen ja tiukan elintarvikevalvonnan vuoksi ruokamyrkytyskuolleisuus laski radikaalista.

Vain länsimaalaisilla ihmisillä on varaa keikuttaa venettä ja kehottaa ihmisiä syömään pilaantunutta ruokaa. Iloisena uutisena voin myös kertoa sen, että elintarvikevalvonnan taso on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana kuin lehmän häntä. Joten ei hätää, että terveystarkastaja häiritsisi kauppiaita.

>maria Su, 2012-04-22 18:13

Hienoa kuulla, että -30%aletuotteet - eli hävikkialetuotteet kelpaavat. Teette hyvän teon kaupassa joka päivä.

Olin itse myös vähän pettynyt, että ainakaan kukaan hävikkiruokaillallisilla ei rohjennut innostumaan kokeilemaan ja tutkimaan olisiko vaikka hävikkikahvila mahdollinen. Garam kuitenkin kertoi noudattavansa tarkkaa linjaa lounasravintolassaan ja laittavansa edellisen päivän laatikot aina tarjolle myös seuraavana päivänä. Tämä ravintoloitsija myös sanoi, että heillä hävikkiä ei tule paljoakaan, koska ruoka on hyvää ja se syödään loppuun.

Ongelmana on, että hävikin maine on vaan huono - asenteiden, lainsäädännön ja terveystarkastajalinjan tässä pitäisi muuttua. Toivotaan uusia tuulia.

Totta on, että säilyvyyttä parantavilla lisäaineilla ja muovipakkauksilla ruoka saadaan säilymään. Ja totta on myös, että tämä on länsimaisten ongelma - mutta siksi se tuntuukin pahalta, että meillä on varaa ostaa ruokaa, joka päätyy roskiin. Jos osaisimme kuluttaa ja säilyttää ruuan oikein vähenisi hävikki ja turhan ruuan tuottamisen tarve. Ajatuksia herättävä aihe, kiitos kommenteista.

>vlehtonen Ma, 2012-04-23 07:08

Tähän on pakko suositella tulevaa dokumenttia:

Mitä me oikein syömme? (Food Inc.) Amerikkalainen elokuvantekijä Robert Kenner paljastaa mitä seurauksia ruoan tehotuotannosta on kuluttajien terveyden, maanviljelijöiden toimeentulon, työturvallisuuden ja ympäristön kannalta. YLE TV1 ma 7.5. klo 21.30.
TRAILERI: http://www.youtube.com/watch?v=5eKYyD14d_0

>vlehtonen Ma, 2012-04-23 09:05

Jotain tietoa tuosta välistä varmaan puuttuu...

"Kauppojen ruokahävikin arvioidaan olevan jopa yli 10 kiloa vuodessa. Joka kymmenes kauppakassillinen menee roskiin."

>Raimo Makel Ma, 2012-04-23 09:58

Kiitos huomiosta. MTT: Kauppojen ruokahävikki yli kymmenen kiloa suomalaista kohti vuodessa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2...

>vlehtonen Ma, 2012-04-23 19:11

lisää kommentti

linkit

Ruokabloggaajien Hävikistä herkuksi -tempaus näyttää, miten tähteistä ja jääkaapin nurkkaan unohtuneista aineksista saa kehitettyä herkullista ruokaa. Kukin blogeista tarttuu asiaan omasta näkökulmastaan. Kaikki aiheeseen liittyvät postaukset kootaan tempauksen Facebook-sivuille.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä