Onhan järjenvastaista olla syömättä päivätolkulla, jos ruokaa on tarjolla, eikä joku terveydellinen syy sitä estä. Silti joku epämääräinen valaistumisen idea ajoi minutkin viime vuosikymmenen loppupuolella puhdistautumaan oikein perusteellisesti.
Paremman tiedon puutteessa turvauduin luontaistuotekaupasta ostettuihin valmiisiin paastopaketteihin, joka sisälsivät maukkaita hedelmämehuja, kuvottavia vihannesmehuja (punajuuri-porkkana-selleri-peruna-retikkamehua – miettikää sitä), suolattomia kasvisliemikuutioita, heratiivistettä, yrttiteetä, glaubersuolaa ja suolihuuhteluvehkeet.
Paasto potkaistiin käyntiin rajuin ottein, elimistö piti saada tyhjäksi. Puoli litraa merivettä muistuttavaa glaubersuolalitkua naamariin ja sitten muutamaksi tunniksi vessaan viihtymään. Illalla meinasin tulla hulluksi nälästä.
Letku hanurissa yllätti iloisesti
Pahimmat tuskat kuitenkin hiipuivat parin päivän kärvistelyn jälkeen. Yrttiteen ja mehujen lipittelystä sai juuri ja juuri sen verran energiaa, että kevyt istumatyö oli mahdollista. Uni oli kyllä levollista ja herääminen aamuisin helppoa. Suolihuuhtelut olivat oudolla tavalla päivän tähtihetkiä.
Noin viiden päivän kuluttua olo oli kuin itämaisella gurulla. Tuntemuksista piti kertoa jokaiselle tutulle ja puolitutulle. Luonteenlujuuttani ihmeteltiin laajasti. Hymyilin kehujilleni vaatimattomasti, mutta annoin silti ymmärtää, ettei tähän joka jätkä pystykään. Olin muita hieman ylemmällä tasolla, oivalsin asiat selkeämmin ja laajemmissa yhteyksissään. Todellisuudessa elimistöni kamppaili nälkiintymistä vastaan, aineenvaihduntani oli mullin mallin ja hourin.
En ollutkaan poikkeusihminen
Viikon kuluttua ikeneni alkoivat turvota ja huimasi. Näin unta perunalastuista, jotka eivät kuulu normaaliin ruokavaliooni. Koko elo pyöri syömättömyyden ympärillä, vaikka ei varsinaisesti nälkä ollutkaan. Kukaan ei enää jaksanut kuunnella tuntemuksistani, kehuista nyt puhumattakaan. Muut antoivat ymmärtää, että sitä saa mitä tilaa.
Oli siis tullut aika palata normaaliin järjestykseen, ja se vasta mutkikasta olikin. Syömistä piti opetella hissukseen omenanlohko kerrallaan. Ahmia ei saanut ollenkaan tai muuten olisi pahimmassa tapauksessa edessä sairaalareissu. Kaikki maistui tolkuttoman hyvältä. Samaan aikaan mielen sopukoissa kaihersi kuitenkin jonkinlainen pettymys ja erikoinen häpeän tunne. Sain tuolloin varmaankin kalpean aavistuksen siitä, mitä syömishäiriöistä kärsivien päässä liikkuu.
Että siitä vaan kaikki paastoamaan, jää siitä ainakin väkevät muistot.
Linkkejä:
Moni miettii paaston kokeilemista
Nooran mielestä suolihuuhtelu + juuresmehut = valaistuminen
Paastoaminen saattaa olla terveellistä
Nälkä muuttaa elimistön kellokoneiston asetukset
Muutamat paastot on tullut nähtyä ja koettua. Pisin paastoni taisi olla kymmenen päivää. Ilon aihe oli, kun kiloja lähti mukavasti, mutta paluu arkeen ei tosiaan ollut kovin auvoisaa. Eikähän ne kilot tietenkään poissa pysyneet.
Nyt vanhempana en lähtisi enää tuohon leikkiin, mutta oli ihan mielenkiintoista huomata, että ihminen pystyy oikeasti olemaan syömättä niin halutessaan.
Euforiaa en muistaaksseni tuntenut kertaakaan, vaikka sitä kovasti paaston yhteydessä mainostetaankin.
Hei,
minusta paastot tulisi lailla kieltää! Ihmiset leikkivät terveydellään, varsinkin monet nuoret naiset. Paastorääkistä voi seurata vielä paljon pahempaa kuin mitä Mika blogissaan kertoi.
Nimimerkki kokemusta on!
Aloitin juuri aamulla syömistä 8 pv:n mehupaaston jälkeen. Hoidin sillä alkavan flunssan pois parissa päivässä. Minä olen paastonnut kerran vodessa viikon. Sen kummemmin paaston aloitus kuin sen pitäminenkään ei aiheuta minulle mitään päänsärkyjä tai muita ongelmia. Nälän tunnetta ei ole, mutta tottakai psyykkinen nälän tunne eli halu syödä on ajoittain.
Minulle paasto on vuosittainen siivous, vähintä mitä voi tehdä elimistönsä jaksamisen edistämiseksi.
Ja paaston järjenvastaisuudesta olen eri mieltä. Se on nimenomaan järkevää. Kyllähän useimmat meistä asuntonsakin siivoavat ainakin kerran vuodessa.
Paasto on myös henkinen kokemus. Huomaat ihmeeksesi selviäväsi viikon-kaksi pelkällä mehulla ja elät silti normaalia elämää, tietysti voimakasta fyysistä rasitusta valttäen.
Paastoan vuosittain, pisin niistä on ollut kaksi viikkoa. Teen sen yleensä hoitaakseni flunssan kerralla pois ja puhdistaakseni samalla elimistöni. Toimii takuulla. Mitään ongelmia ei paastotessa mulle tule.
Minusta paasto kasvattaa myös henkisesti. Kieltäytymään opettelu olisi hyväksi useimmille. Ei ne kansan ylipaino-ongelmat muuten ratkea.
Ymmärtääkseni elimistöömme on luotu paaston vaatimat refleksit. Tuhansia vuosia sitten ei ihmisen ruokailu ollut varmaankaan yhtä säännöllistä kuin nykyään. Kun hirvi saatiin kaadettua, syötiin mahan täydeltä. Jos ei saatu viikkokausiin saalista, silloin paastottiin. Ja siihen on elimistö sopeutunut.
Nykyihmisellä on aivan outo käsitys siitä, että jos on päivän syömättä niin on henki vaarassa. Olette sitkeämpiä kuin luulettekaan.
E1wFbi hnsvsnbnsjsg, [url=http://eeejnplyzjub.com/]eeejnplyzjub[/url], [link=http://lbcbhsyholfi.com/]lbcbhsyholfi[/link], http://smkqqwlsnxok.com/
