Helsingin Suvilahdessa viikonloppuna toista kertaa järjestettävä Flow Festival kilpailee Turun Uuden Musiikin –festivaalin kanssa Suomen viileimpien ja trendikkäimpien kemujen tittelistä.
Viime vuonna viileys oli tosin kovin kaukana, kun yleisö lämpeni lähinnä järjestelyille, jotka takertelivat vähän joka puolella. Nyt oppirahat on maksettu, festivaalialueen muotoa muokattu, baareja ja saniteettitiloja lisätty ja se tärkein, eli musiikki on tänäkin vuonna mielenkiintoista ja tuoretta.
Osana Helsingin juhlaviikkoja toimiva Flow kiinnittää esiintyjänsä lähes päinvastaisella ajatusmaailmalla kuin muut suurehkot festivaalit.
Siinä missä esimerkiksi Provinssi ja Ruisrock ovat pakotettuja hankkimaan kalliita ulkomaalaisia nimiä ja Lauri Tähkän, Von Hertzen Brothersin ja Apulannan kaltaisia takuuvarmoja suomihittejä, Flow keskittyy uusiin kuumiin ulkomaalaisnimiin ja suomalaisiin marginaaliryhmiin.
Tänä vuonna Flow ilmoitti jo hyvissä ajoin napanneensa muun muassa kaikkien aikaansa seuraavien musiikkijulkaisujen lempilapset brasilialaisen indie-ryhmä Cansei de Ser Sexyn (CSS) sekä kanadalaisen elektrorymistelijä Crystal Castlesin.
Kun siihen vielä lisättiin heinäkuun alussa uusin kiinnitys, sunnuntaina esiintyvä Australian elektropoppis Cut // Copy, lensi latet viimeistään punavuorelaispoplareille.
Komeaa vierastyöläisten armadaa täydentävät perjantaina pohjoismaiden underground –suosikit, norjalainen folk –tyyliseen kitaranäppäilyyn erikoistunut Kings Of Convenience sekä islantilaiseen tyylin varsin kokeilunhaluinen elektro/ambient -ryhmä múm.
Päivän kolmas päälavan ulkomainen on Jamie Lidell, joka jatkaa kiitellysti Briteissä suuressa suosiossa olevaa mustan rytmimusiikin kierrätystä.
Suomalaista laatua avauspäivänä edustaa telttalavalla vaihtoehtorockin pioneeri 22-Pistepirkko, jolla olisi ainakin viimeisen levyn, (Well You Know) Stuff Is Like We Yeah! perusteella annettavaa vaikka päälavalle asti.
Lauantaina laadukasta suomiprogea
Loppuunmyydyn lauantain pääesiintyjä on itseoikeutetusti hip hop –dinosaurus The Roots, joka kymmenen levynsä promokiertueella pysähtyy viihdyttämään myös Helsingissä.
Päivän hienon suomalaisedustuksen mielenkiintoisin duo on kotimaan progressiivisen rockin jatkumoa ylläpitävät Kuusumun Profeetta ja Hidria Spacefolk.
Vuonna 1994 perustettu Kuusumun Profeetta on vakiinnuttanut asemansa niin fanien kuin kriitikoiden mielissä laadukkaana kultti-ilmiönä, jonka soundista on tullut täysin omanlaisensa.
Laulaja Mika Rätön persoonallinen ääni ja sanoitukset ovat pitäneet huolen siitä, että suorat vertaukset on jätetty tekemättä, vaikka jonkinlainen yhteys bändin ja esimerkiksi Love Recordsin 70-luvun tuotantoon voitaneen vetää.
Viime vuosituhannen lopulla Lohjalla perustettu Hidria Spacefolk pohjaa avaruussoundinsa kuusikymmentäluvun lopun psykedeelisen ja progressiivisen rockin kultakauteen.
Vertaukset Hawkwindin ja Ozric Tentaclesin kaltaisiin suuruuksiin antavat suuntaa yhtyeen tyylistä, mutta hieman ontuvat, niin omalaatuisesta ryhmästä kun on kyse.
Instrumentaalina esiintyvät ”Suomen äkäisimmät hipit” ovat erinomainen live –bändi ja sen esiintyminen tulee olemaan takuuvarmasti yksi festivaalien hengästyttävimmistä.
Päätöspäivänä rauhallisempaa
Sunnuntaina meininki Suvilahdessa hieman rauhoittuu, kun lavalle nousee big band –mies Señor Coconut ja Motown –soundin kuningatar Martha ReevesThe Vandellas orkesterinsa kera.
Päälavan pyhäpäivän tunnelmaa täydentää itseoikeutetusti groovaavan jazzin taitajana kansainvälisestikin tunnustettu kotimainen The Five Corners Quintet.
Oman mausteensa sunnuntaille antaa myös telttalavalla esiintyvä Plutonium 74.
Helsinkiläisryhmä julkaisi keväällä toisen, kiitellyn pitkäsoittonsa Peittoalueen ulkopuolella, joka yhdistelee saumattomasti ja ilmeikkäästi eri musiikkigenrejen aineksia. Elektronista, akustista, puhaltimia, slaavilaista melankoliaa, groovea, haitaria, viuluja – kaikki käy.
Peittoalueen ulkopuolella on jatkoa yhtyeen viisi vuotta aiemmin ilmestyneelle Pasilasta Kallioon –levylle.
Kesän keikkaraporteissa Plutonium 74 on saanut lähes poikkeuksetta positiivista palautetta. Se on oiva valinta laittamaan päätökseen 22-Pistepirkkojen perjantaina aloittaman tyylinäytteen suomalaisen musiikin tämänhetkisestä tasosta.