Voisiko kukaan supertähti enää olla sympaattisempi ja rennompi seisoessaan 12 tuhannen katsojan edessä läpikuultava paita yllään kuin Lily?
Arvokasta, viimeisteltyä ja lumoavaa. Grace Jones veti sanattomaksi. Shown jokainen liike oli mietitty kuten näytelmässä, jossa katsoja unohtaa paikan ja ajan.
TV on the Radio pehmensi Ankkarockin raskasta palettia kiehtovalla yhdistelmällään indierockia, jazzia ja triphopia.
Viipale ajatonta historiaa ja alkuvoimaista sykettä, honey.
Kohtaaminen täydellisen bilebändin kanssa johtaa hikiseen lopputulokseen.
Glasvegas ensiesiintymisellä Suomessa: Ruisrockin Paviljonkilavalla suuria tunteita ja haikeutta kuin partioleirin viimeisellä iltanuotiolla.
Eppu Normaalin tutut laulut yllyttivät Ruisrockin vieraat hurmioon lauantai-iltapäivällä.
Vaihtoehtorockin kummisetä, musiikkirajojen rikkomisen edelläkävijä Faith No More -yhtye tuli takaisin! Ja niin yleisökin.
"Viisaat sanasi ikuisia ovat. Mikseivät ole viiksesi myös?"
Miehet rautaa, taivas tulta. Manowar paukutti Törnävän yli helvetillisin elkein.
Ihana Brian Molko, ihana Placebo ja ihana teinimelankolia?
Vuonna 2007 perustettu Songkick on aikaisemmin keskittynyt keikkoja suosittelevan palvelun rakentamiseen.
Mustaa nahkaa ja kipeitä niskoja. Ja luonnollisesti muutamat yleisöstä vilahtaneet rinnatkin. Tampereella soi viikonloppuna jokin muu kuin indiepop.
"You can tell Brian if he calls, that I was so touched by all of those rock and roll songs." Eikä se ole vale. The Gaslight Anthem osaa tehdä iskeviä kappaleita.
Deerhunterin keikasta muutaman biisin karsimalla olisi saanut sykähdyttävämmän. Tai ainakin vartin pituisen välitarinoinnin olisi voinut koittaa tiivistää.
Artturi astuu valokeilaan, olisi voinut olla Rubikin lauantaisen keikan virallinen otsikko.
"Muusikkona kuvittelisin, että minua häiritsisi stemmojen epävireys, mutta oikeastaan se vain piristi. Laulaminen on herkkää puuhaa ja jos lavalla monitoroinnissa on ongelmaa, on myös laulajalla ongelma."
"Helsinki on cool muun maailman vikistessä taloudesta ja flunssasta.", heitti Vic Ruggiero yhtyeensä iskiessä ska-biittiä lattiaa tömistelevälle yleisölle, jonka Capital Beat oli loistavasti lämmittänyt.
Minä tulen nyt kaapista ja toivon muiden tekevän samaa.
Varsinais-Suomen fiftari-edustuksen hoitaa Rebound sekä Big Daddy Rockin´ Combo.
Keikkasää on Meteli.netin kanssa yhteistyössä puuhailtu hyödyke, mistä löytyvät nyt ainakin näin aluksi Suomen rock, hevi ja urbaani sää.
No nytkö niiltä on rahat loppu… Pakko oli sopia vanhat riidat edes hetkeksi, että mahtuvat samalle lavalle. Jos nyt sattuvat sellasille festareille, joissa ite oon, niin vois kai niitä käydä vilkaisee.
Olihan heitä jo odotettukin. Kiertuepuutumuksesta huolimatta, fanien kannustuksen ansiosta saatiin kokea hyvä ilta.
Brucen keikkaliput riistettiin käsistä saman tien, vaikka mies on aiemminkin esiintynyt Suomessa ja myynyt Olympiastadioneita loppuun. Odotettavissa on siis taas sama show.
Astatke on eräs Afrikan mantereen merkittävimmistä jazz-muusikoista kautta aikain.
Olen kevyt, olen vapaa,
löysin portin kadonneen
Rock-konserttien ja festareiden ekologinen- ja hiilijalanjälki on valtava. Yhtyeet joko lentävät tai tulevat kymmenien rekkojen kanssa keikkapaikalle. Sitten yleisö ajaa sinne autoillaan ja alkaa roskata.
Sweden Rock on kuuluisa siitä, että lavalle nousee vuosittain sellaisia orkkia, joiden paluusta ei hard rock -piireissä ole uskallettu edes haaveilla.
YLE taltioi konsertin ja se kannattaa katsoa kuvan kanssa Tapaninpäivänä, toimii paremmin kuin pelkkänä audiona.
Dungen on mahtava esimerkki yhtiön ennakkoluulottomuudesta, vaikea uskoa että ruotsiksi laulavalla progressiivisella psykedeliabändillä olisi markkinarakoa Yhdysvalloissa.
"Ehdottoman basaarimainen fiilis lavalla, johon oli tuotu myös sirkuselementtejä. Tämä loi hämärää ja psykedeelistä tunnelmaa."
Sielukkaan mahtipontista musiikkia tanskalaisen indiepop-yhtyeen Efterklang esittämänä Tavastialla.
"Mä tahdon pois tästä synkkyydestä!"
Ja kuin toivomuksesta tuli rytmi ja lämpö, tuli Festival Balacubaco, brasilialaisen musiikin juhla Helsingissä.
Halloween-jatkobileet vai marraskuinen Zombiewalk? Pimeyttä, rintaan koskevia bassoniskuja ja kahjomaista eläytymistä lauluihin. Näillä eväin IAMX, eli Chris Corner, hypnotisoi goottiyleisönsä.
Ennakko-odotuksia ehkä vähän perinteisempikin keikka mutta kun on karismaa niin sehän toimii.
Rokumentti alkoi pienimuotoisena klubitoimintana vuonna 2005, mutta on tähän päivään tultaessa laajentunut koko Joensuuta koskevaksi tapahtumaksi.
Wu-Tang Clanin perustajajäsen, räppäri GZA esitti Helsingin keikalla Liquid Swords -klassikkonsa kokonaisuudessaan.
Ikämiessarjalaiset Briteistä tarjosivat tuulahduksen vakuuttavaa rockia.
Kuluttajaa voi kusettaa vain kerran. Tai noh, Sex Pistolsin tapauksessa ehkä useammankin kerran.
Populaarikulttuuria kulutetaan nykyään laajemmalla maksuskaalalla mutta ei kulttuuriskaalalla. Suomi on edelleen sisällöllisesti suppea populaarikulttuurimaa.
Riehakasta trendirokkia tanskalaisen Dúnén vetämänä. Ainakin kovasti yrittivät.
Joan As Policewoman näyttää vähän kantribändiltä ja kuulostaa tärkeän kulttiklubin Juuri Siltä Bändiltä. Loppuunmyyty, rento keikka marraskuisessa Suomessa.
Rock 'n roll -konkareiden Michael Monroen ja Andy McCoyn Hanoi Rocks esitti vaisuhkon keikan Tampereen Pakkahuoneen täydelle salille. Liekö miesten mielissä jo tulevat kuviot?
Dog's Home, Lost in Music, Tampere: Kiki Pau tarjoili pakettinsa mallikkaasti. Rockabilly-höystöt toimivat myös livenä.
Dog's Home, Lost in Music, Tampere: Joensuu 1685 piti hienosti maanisessa otteessaan. Risto, Mikko ja Markus Joensuun trio toimi loistavasti ja se on ehdottomasti yksi kiinnostavimmista nousevista bändeistä.
Aina kun on vallankumous käynnissä, se on pelottavaa monille, koska sen myötä syntyy paljon uusia mahdollisuuksia.
Luovuuteen sisältyy huomattava määrä kliseitä. Luovuus terminä pitäisi musiikkibisneksessä kieltää.
Mielenkiintoisia toimittajia, bändejä ja twisted-näkökulmia. Rajapinnan ylitystä ja alitusta.
YleX TV:ssä nähdään Tampereen Lost in Music -tapahtumasta kolme keikkaa suorana perjantaina klo 20.15 alkaen.
Telttalavalla heti Five Corners Quintetin jälkeen esiintynyt Plutonium 74 on vankistanut mainettaan erinomaisena live-bändinä tämänkesäisten keikkojen perusteella.
Suomalaisittain päivän mielenkiintoisimmat aktit ovat päälavalla 16.30 esiintyvä Five Corners Quintet ja telttalavalle tuntia myöhemmin nouseva Plutonium 74.
Jos Flowta pitäisi miljöön, ilmapiirin ja tarjonnan mukaan kuvailla yhdellä sanalla, Berliini ei olisi yhtään hassumpi vaihtoehto.
Instrumentaalina esiintyvät ”Suomen äkäisimmät hipit” ovat erinomainen live-bändi ja sen esiintyminen tulee olemaan takuuvarmasti yksi festivaalien hengästyttävimmistä.
Aivan kuin esiintyjien liioitellusti viimeistellyn pinnan alla olisi kulkenut moninkertainen sähköjännite heidän fender pro preverbeihin verrattuna.
Kaikille keikoille riitti reilusti yleisöä, mutta innokkaimmat kannattajat eturivissä tuntuivat olevan The Ark'n ja Hanoi Rocksin yleisössä.
Ruisrockin avauspäivä oli kuin ratakiskojen vieressä vietetty yö. Näistä metallinraskaista tunnelmista odotukset siirtyvät laajempiskaalaisiin tunnelmiin, joita lauantai ja sunnuntai tuonevat tullessaan.
Kuten Foo Fightersin keulamies Dave Grohl lupasi, kovalla rahalla maksetuille festarilipuille tuli kansan saatua reilusti rockvastinetta.
Lauantaista muodostui kaiken kaikkiaan upean värikkääksi musiikin herkkupöydäksi, josta jäänee vielä nautittavaksi vähintäänkin yhtä reilu annos herkuteltavaksi sunnuntaille.
Juhlat käynnistyivät nousujohteisesti kuin esileikki, joka sai odotukset viikonloppua kohti korkealle.
Virkeänoloinen Neil Young esitti torstaina täpötäydelle Areenalle laajan otoksen tuotannostaan.
"Kunpa minulla olisi hiuksia, sillä tämä on kylmin keikkamme ja päätäni paleltaa!"
"Ottakaa paidat pois ja hypätkää lavalle!" kehottaa laulaja Pedro D'Eyrot lattialla tanssivalle yleisölle.
Bruce Dickinson hyppii poikamaisella innolla ympäri lavaa ja johtaa stadionintäyteistä fanijoukkoa aggressiivisin kädenheituksin sekä "Scream for me Helsinki" -huudoin.
Millaisia asioita kulttuuritoimittaja, joka ei osaa soittaa sointuakaan, ajattelee rock-konsertissa?
Maanantai-iltana Tavastialle oli kerääntynyt utelias joukko ajan hermolla tasapainoilevia musiikkidiggareita nähdäkseen yhden tämän hetken kuumimmista uusista bändeistä.
Haluavatko ihmiset tulevaisuudessa vastaavanlaisista palveluista maksaa, verkosta kun löytyy ilmaista tarjontaa ihan riittämiin.