Notkeaa soulia kekseliäillä kitarakoukuilla höystettynä: McAlmont & Butler osuvat maaliin toisella levyllään.
Vaikka musiikin tai kirjat lataisikin verkosta, pitäisi tekijöiden ja kustantajien saada siitä kohtuullinen korvaus. Painokulut ovat vain pieni osa musiikin ja kirjojen tekemiseen kuluneesta rahasta ja vaivasta.
Koska jokaisen kakka voi olla vähintäänkin lannoitetta jonkun toisen ruusuille, tiedän että ei ole olemassa absoluuttisen huonoja pelejä.
Livenä akustisesti esiintyvät Happoradio ja Phoenix Effect. Kaiken komeuden voit nähdä suorana netissä YleX TV:ssä klo 18-20
Tänä vuonna on jälleen ilmestynyt kiitettävästi rokkikirjoja, mutta niiden joukosta löytyy valittavan vähän yleisesityksiä.
Kaikista vuoden 2008 suurista innovaatioista huolimatta, halusin vain todeta, että olen edelleen sitä mieltä, että levyteollisuuden tulevaisuus on eri asia kuin musiikin tulevaisuus.
Dungen on mahtava esimerkki yhtiön ennakkoluulottomuudesta, vaikea uskoa että ruotsiksi laulavalla progressiivisella psykedeliabändillä olisi markkinarakoa Yhdysvalloissa.
Eagles Of Death Metal-yhtyeen kolmas albumi ei ole merkittävin ja koskettavin vuonna 2008 kuulemani rock-levy, mutta se saattaa hyvinkin olla hauskin ja viihdyttävin.
YleX:n X-Ryhmä listaili kasaan vuoden 2008 merkittävimmät musiikkiteokset.
Egotrippi osaa tulla konstailematta lähelle yleisöään. Se on tärkeä taito. Tällaisena iltana on palkitsevaa laittaa keikkaa purkkiin.
Viikon luontoääni: Jos on pakottava tarve kuunnella klo 11:55 räkättivarpusen laulantaa niin voi kai hankkia tehostelevyn. Sitä saa kuunnella myös muina aikoina.
Lehdessä luki, että finaalivaiheessa koko kilpailu on enää mauste näyttävän estradiviihteen keskellä. Näinhän se on, mutta tämä tarkoittaa sitä, että voittajalla ei ihan oikeasti ole juurikaan merkitystä
"Ehdottoman basaarimainen fiilis lavalla, johon oli tuotu myös sirkuselementtejä. Tämä loi hämärää ja psykedeelistä tunnelmaa."
"Jengi aina valittaa siitä, että pelit eivät ole tarpeeksi omaperäisiä, ja sitten kun firmat laittaa uudenlaisia konsepteja kehiin, kukaan ei osta niitä. Mitä siinä pitäisi sitten tehdä?"
Musiikki & Media tapahtuma on alkanut julkaista hulppeaa laatulehteä, joka raportoi seminaarien sisällöistä ja muista alan asioista
Nuorempana, kivikauden loppupuolella, nauratti, kun papat ja taatat känisi kuinka nykyisin ei tehdä enää edes hyvää rokkia
"Kahden vuoden sisällä cd-levyjä ei enää valmisteta, siksi halusimme tehdä tämän nyt. Vuonna 2009 tupla-cd:tä ei oltaisi enää alettu tekemään."
”(RED) on osoittautunut toimivaksi välineeksi vaikuttaa ja mukana on erittäin kiinnostava ryhmä artisteja!”, kommentoi laulaja John Legend lanseerausta USA Today -lehdelle.
Musiikkia kuunnellaan niin monenlaisella eri laitteella ja monenlaisessa ympäristössä, että kappaleet on äänenvoimakkuudeltaan pakko masteroida ”neutraaleiksi”.
Viime viikolla kotimainen digitaalinen musiikkikauppa The Ground ilmoitti panevansa pillit pussiin. Sittemmin kaupan perustaja Antti Peisa tuli toisiin ajatuksiin. Digitaalista puolta päätettiin vielä jatkaa.
Metalli on tietyn sukupolven tangoa, joka oletettavasti myös teini-ikäisillä kuuluu tiettyyn kasvuvaiheeseen. Gootirock on monella tapaa monipuolisempaa ja jotain ihan muuta.
"AC/DC:n tyypit alkaa olemaan jo niin vanhoja, että tyypit on jotain satavuotiaita kun seuraava levy on julkaistu."
Suuri ja arvaamaton kysymysmerkki on kuluttajakäyttäytyminen. Tarvitseeko rokkia kuluttava yleisö tynkä-Gunnareita? Löytyykö levylle aitoa kysyntää?
Kun on viettänyt ensimmäisen irtioton kodistaan tanhumatkalla, on varmaan aika looginen polku Hehkumon faniksi.
Rokumentti ei halua sitoa itseään kirkkojen polttamiseen tai väkivaltaan, vaan tarkoituksena on korjata ihmisten vääriä mielipiteitä ja näkemyksiä kyseenalaisista asioita.
Joe Biden on joutunut nettiaktivistien hampaisiin. Kovan linjan nörttien mielestä Biden on netin vapaudesta viis veisaava suurten mediayhtiöiden sylikoira.
Rockdokumentti tuntuisi olevan tiukasti marginaalissa, ja ihan hyvä, siellä kai sen kuuluukin olla. Erilaiset tapahtumat ja festivaalit antavat musiikkidokumenteille virtaa.
Joka oppitunnilla istuu varmaan 25-30 oppilasta, joista jokainen tietää että hyvät jatko-opiskelupaikat menee sivu suun, jos ei keskity.
Helsinkiläinen The Fogo Posto julkaisi keskiviikkona 12. marraskuuta Sacrificio De La Primavera -debyyttialbuminsa Helsingin Dante's Highlight -ravintolassa.
Equal Sharen avulla fanit voivat sijoittaa artisteihin rahaa ja tällä summalla sitten tuotetaan levy ja kaikki muu asiaan kuuluva lisämateriaali ja toiminta.
Kaukaisen maan vanhalle Euroviisuvoittajalla ei löydy oikotietä. Suosio pitää lunastaa jälleen uudelleen. Perinteinen reitti on vakuuttaa ensin media asiasta.
Pelien myynti ylitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa musiikin ja elokuvat Iso-Britannian viihdemarkkinoilla.
Johanna kustannuksen uusista julkaisuista löysin oivan yhdistelmän. Suomen Indietoivo Vuk, koveroi Maj Karmaa. Ensireaktioni oli innostunut. Tämähän on enemmän kuin mielenkiintoista!
En ainakaan löydä helposti artisteja tai genrejä, joihin tätä musiikkia voisi verrata. Tämä nyt vaan on jotakin kiehtovaa meksikolais-yleismaailmallista latinopoppia.
Lopella vuonna 1991 perustetun Hybrid Childrenin, eli Hybäreitten tuore video, Dancing on Roses, ensiesityksessä yksinoikeudella Yle.fi/Pop-palvelussa.
Joan As Policewoman näyttää vähän kantribändiltä ja kuulostaa tärkeän kulttiklubin Juuri Siltä Bändiltä. Loppuunmyyty, rento keikka marraskuisessa Suomessa.
Tänä vuonna voiton nappasi turkulainen Aka, hopealle sijoittui Kosola ja pronssiin sai tänä vuonna tyytyä Kajo.
Keskiviikkona ilmestyi sekä yhtyeen neljäs pitkäsoitto Deadache että kolmas sarjakuva-albumi Verensininen.
Kaikki tuntuu niin sovinnaiselta ja mukavalta, kaikilla on yhteinen päämäärä; tehdä vitusti rahaa. Missä kapina? Missä välissä se tulee? Minkälainen se on?
Kyseessä on kostotarina, jossa mainostoimistosta potkut saanut kaveri alkaa kostaa pomolle ja systeemille.
Eilen järjestetyissä Kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 61,2 eli yli puolitoista miljoonaa suomalaista jätti äänestämättä.
YleX TV:ssä nähdään Tampereen Lost in Music -tapahtumasta kolme keikkaa suorana perjantaina klo 20.15 alkaen.
Minä en käytä iPodia koska tahdon kuunnella ihmisten keskusteluja metroissa ja busseissa. iPodia käyttävät ihmiset eivät tiedä mitä tälle yhteiskunnalle kuuluu koska he eivät kuuntele mitä ympärillä tapahtuu.
Mustavalkean imagon ja upeasti tuotetun levyn jälkeen pettyy katsellessaan 24-vuotiasta pikkutyttöä tepsuttamassa legginsseissään livenä Roskildessa.
Klassikobiisien vähemmän tunnetut alkuperäisversiot pääsevät parrasvaloihin.
Telttalavalla heti Five Corners Quintetin jälkeen esiintynyt Plutonium 74 on vankistanut mainettaan erinomaisena live-bändinä tämänkesäisten keikkojen perusteella.
Suomalaisittain päivän mielenkiintoisimmat aktit ovat päälavalla 16.30 esiintyvä Five Corners Quintet ja telttalavalle tuntia myöhemmin nouseva Plutonium 74.
Jos Flowta pitäisi miljöön, ilmapiirin ja tarjonnan mukaan kuvailla yhdellä sanalla, Berliini ei olisi yhtään hassumpi vaihtoehto.
Instrumentaalina esiintyvät ”Suomen äkäisimmät hipit” ovat erinomainen live-bändi ja sen esiintyminen tulee olemaan takuuvarmasti yksi festivaalien hengästyttävimmistä.
Aivan kuin esiintyjien liioitellusti viimeistellyn pinnan alla olisi kulkenut moninkertainen sähköjännite heidän fender pro preverbeihin verrattuna.
Kaikille keikoille riitti reilusti yleisöä, mutta innokkaimmat kannattajat eturivissä tuntuivat olevan The Ark'n ja Hanoi Rocksin yleisössä.
Ruisrockin avauspäivä oli kuin ratakiskojen vieressä vietetty yö. Näistä metallinraskaista tunnelmista odotukset siirtyvät laajempiskaalaisiin tunnelmiin, joita lauantai ja sunnuntai tuonevat tullessaan.
Kuten Foo Fightersin keulamies Dave Grohl lupasi, kovalla rahalla maksetuille festarilipuille tuli kansan saatua reilusti rockvastinetta.
Lauantaista muodostui kaiken kaikkiaan upean värikkääksi musiikin herkkupöydäksi, josta jäänee vielä nautittavaksi vähintäänkin yhtä reilu annos herkuteltavaksi sunnuntaille.
Juhlat käynnistyivät nousujohteisesti kuin esileikki, joka sai odotukset viikonloppua kohti korkealle.
Maanantai-iltana Tavastialle oli kerääntynyt utelias joukko ajan hermolla tasapainoilevia musiikkidiggareita nähdäkseen yhden tämän hetken kuumimmista uusista bändeistä.
Death Magneticilla bändi lainaa omasta kunniakkaasta menneisyydestään välillä maukkaasti. Tämä varmaan riittääkin urheilustadioneilla pirunsarvia heiluttavalla metallikansalle. Hyvä meininki.
Ja mä kuuntelen kuinka mun rinnassa lyö / kun minulla on aikaa / niin on kaunis ja huutavan hiljainen yö / kun minulla on aikaa.
Yleensä musikaalien roolihahmot jäävät teennäisen etäisiksi hahmotelmiksi ja on mahdotonta samaistua heidän tunnetiloihinsa vaikka he pateettisista lauluista päätellen pursuilevat toinen toistaan suurempia fiiliksiä.
Osa artisteista oli tiettävästi helppo saada mukaan. Osa ei kuitenkaan uskaltautunut, kunnioitus mestaria ja hänen vanhoja tulkintojaan kohtaan oli liian suuri.
Friedin esikoisalbumi on häkellyttävän hyvä levy. Biisimateriaali on ensiluokkaista, tuotanto täynnä hienoja yksityiskohtia ja – ennen kaikkea – Jonte Shortin sielukas lauluääni saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä.
Mitä sillä on väliä, mistä aiemmasta popmusiikin tyylilajista minkäkin bändin vaikutteet on ammennettu. Kuten muusikot sanovat: ”Musa on musaa.”