Kävi nykyisten TVkaistan ja Maxisatin kuinka tahansa, näyttää liikkuva kuva silti siirtyvän nettiin. Tällä hetkellä suurin osa tv-kanavista tarjoaa vain satunnaisia ohjelmia omilla nettisivuillaan. Ennen kuin iptv voi nousta kansan suosioon, sisällön on löydyttävä keskitetysti yhdestä paikasta. Perustelkkarin käyttöliittymää ei voiteta sillisalaatilla. Lopullisesti peli kuitenkin ratkeaa vasta, kun ulkomaiset yritykset alkavat tarjota iptv-kanavapakettia maailmanlaajuisesti.
Taistelu tuulimyllyjä vastaan
Ihan vielä ei netitse toimitettava televisiotarjonta kuitenkaan teppo taviksen ruudulla välkehdi. Perinteiset tv-kanavat ovat kaivautuneet poteroihinsa puolustamaan nykyistä tapaa. Mainosrahoitteiset jakelukanavat eivät ole vielä täysin ymmärtäneet verkon suomia mahdollisuuksia. Uhkakuvana on, että muutos vie tehokkaat tavat mainostaa.
Mutta tallentavan digiboksin yleistyessä katsojat oppivat nopeasti skippaamaan mainokset tallennetuista ohjelmista. Verkossa mainostamisen voisi järjestää teknisesti eri tavalla, jolloin kaupalliset kanavat eivät jäisi ilman tuloja. Päinvastoin. Sijoitusyhtiö VSS on arvioinut että verkosta tulee vuonna 2011 tärkein mainosväline. Osasyynä netin suosion kasvuun on mahdollisuus kohdentaa kampanjoita tarkemmin sekä tulosten tarkempi mittaaminen.
Vanhassa ei ole vara parempi. Mediatalojen pitää joka tapauksessa muuttua katselutapojen muuttuessa.
Katselutottumukset muuttuvat vauhdilla!
Samaan aikaan kun mediatalot pitävät kynsin ja hampain kiinni vanhasta, avaa Paavi oman YouTube-kanavan ja pikkulasten vanhemmat suosittelevat toisilleen hyviä YouTuben lastenohjelmia. YouTube satsaa jo teräväpiirtovideoihin, joita voi katsoa vaivattomasti myös PS3:n ja Wiin kautta.
Telkkarituijottajille muutos on varmasti tervetullut, mutta miksi ihmeessa TVkaistan ja Maxivision kaltaiset palvelut eivät ole vielä saavuttaneet suurempaa suosiota? Kuluttajille yksi este on raha. Verkkotelkkaripalveluiden hinta on suhteellisen kova, Maxivision kustantaa jo alkusijoituksena 300 euroa, ja kuukausimaksut pyörivät molemmissa palveluissa kympeissä.
Myös käytettävyys on kivinen polku. Tarvitaan toimivia päätelaitteita, joilla ohjelmia katsoa. Harva haluaa katsoa telkkariohjelmia tietokoneen ruudulta. Läppärin virittäminen telkkariin tuntuu edelleen olevan liian hankalaa. Periaatteessa piuha kiinni ja televisio auki, mutta todellisuudessa äänikorttien, monitoriasetusten ja näytönsäästäjien sun muiden kanssa pelleily ei ainakaan lisää tv-nautintoa.
Kaiken lisäksi palvelutarjoajien, tv-kanavien ja tekijänoikeusjärjestöjen pelisäännöt ovat levällään.
Hyvä vai huono juttu?
Televisiosarjojen, dokumenttien ja elokuvien soisi jatkossakin pysyvän koossa tavalla tai toisella. Oli kyseessä sitten tv-kanava, tuotantoyhtiö tai globaali nettikanava. Harva haluaa etsiä sisältöä telkkariinsa erinäisillä hakukoneilla.
Kansainvälinen levitys olisi mielenkiintoinen tapa, mutta se vaatisi koko ajattelutavan notkeuttamista nykyisestä kansallisten tv-kanavien kautta järjestetystä globaalimpaan suuntaan. Mainosrahaa luulisi olevan tarjolla joka tapauksessa.
Populaarikulttuuri elää niin nopeaa vauhtia, että harva enää haluaa vapaaehtoisesti odottaa uuden tv-sarjan näyttämistä oldskool-telkkarissa jos sen voi katsoa netissä vuotta tai kahta aiemmin.
Myös mediamaailmassa nopeat syövät hitaat.