[Pirate Bay -oikeudenkäynti keräsi paljon "Piraattiliiton" kannattajia Tukholman oikestalolle maanantaina. Kuva. Brian Einarsen / Flickr. CC License]
Maanantaina alkoi Tukholman käräjäoikeudessa oikeudenkäynti The Pirate Bay -torrentpalvelun takana olevaa nelikkoa vastaan.
Fredrik Neij, Gottfrid Svartholm, Peter Sunde ja Carl Lundstroem ovat syytettyinä tekijänoikeusrikoksen avunantoon ja valmisteluun. Musiikki-, elokuva- ja peliteollisuuden eri yhtymät vaativat kvartetilta yhteensä 120 miljoonaa kruunua eli noin 11 miljoonaa euroa.
Syytteiden takana on iso joukko mediayhtiöitä, mm. Warner Bros, MGM, Colombia, 20th Century Fox, Sony BMG, Universal ja EMI.
The Pirate Bayn taustajoukot, niin kuin Helsingin sanomat heitä kutsuu, ovat kiistäneet kaikki syytökset.
”Meneillään on dinosaurusten surullinen ja säälittävä yritys pitää kiinni menneestä"
Vaikka syytteitä jaetaan virallisesti tekijänoikeusrikoksista, kyse saattaa olla paljon muustakin. Ainakin Carl Lundströmin toinen asianajaja Per E. Samuelsson kommentoi oikeudenkäynnin käsittelevän täysin jotain muuta kuin pelkkiä tekijänoikeuksista.
Samuelssonin mukaan kyse on siitä, että syyttäjä hyökkää verkon infrastruktuuria vastaan.
- Meneillään on dinosaurusten surullinen ja säälittävä yritys pitää kiinni menneestä, kommentoi Samuelsson.
Infrastruktuuria tai ei, kysymys on ainakin jossain määrin kahden sukupolven törmäämisestä. Ehkä voidaan puhua jopa jonkinlaisesta sukupolvikapinasta, jonka välineeksi on muodostunut digitaalinen, ”laiton”, tai paremmin tekijäoikeuksin suojattu, mediasisältö.
Tukholman Piraatit marssivat kaduilla
Todellisuudessa voi olla, että Tukholman oikeussalissa ratkaistaan koko piraattikysymys tai koko uudenlaisen tiedonjakamisen tulevaisuus. Miksei myös tämän kautta oikeudessa ratkeaisi uudet vallitsevat viihdeteollisuuden ansaintamallit. Ainakin Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Ruotsissa "piratismiin" suhtaudutaan täysin eri tavalla kuin Suomessa:
- Ruotsissa keskustelu tiedostojen lataamisesta on ollut hyvin erilaista kuin Suomessa. Suuretkin mediat kysyvät jo vakavissaan, olisiko piraattien vaatimuksissa jotain perää.
- Teknologian kanssa vaivatta toimivat nuoret pitävät tiedostojen jakamista itsestäänselvyytenä, kun taas vanhemmat puolustavat perinteistä tekijänoikeutta, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Lataaminen on todella vahva osa nuorten kulttuuria. Tämä tuntuisi olevan aika vallitseva ilmiö eripuolilla länsimaita, eikä sinänsä rajoitu pelkästään musiikkiin.
En millään voi koko ajan olla vertaamatta tapausta rockin ja punkin aikanaan ylläpitämään sukupolvi- ja yhteiskuntakapinaan. Punkkareita ei vaan aikanaan tietääkseni pantu maailman eteen oikeuteen ja heiltä ei vaadittu miljoonia, heitä hakattiin pampuilla ja ammuttiin vesitykeillä.
Ehkäpä tapaus kertoo jotain ajastamme ja yhteiskunnastamme
Nyt, kun on kyse puhtaasti rahasta, jonka osittain myös tämä punksukupolvi on uuden sukupolven nuorisolta jo moneen kertaan imenyt, niin helpostihan sitä uuden maailman valtiot, eli kansainväliset miljoonakorporaatiot, haastavat neljä vähän päälle parikymppistä ruotsalaismiestä oikeuteen.
Ja juuri tähän seikkaan ja tapaukseen kristallisoituu koko nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön täydellinen järjettömyys.
Piraattiliiton edustajat pyrkivät viemään tämän oikeudenkännin niin poliittiseksi kuin vain mahdollista, koska sillä saadaan sympatiat puolelle sekä sivuutetaan varsinaiset syytökset.
Oli oikeuden lopullinen päätös mikä tahansa, siitä todennäköisesti valitetaan korkeampiin oikeusasteisiin, joten oikeudenkäynti kestänee vielä useita vuosia.
Selvä tapaus: linnaa napsahtaa
On vaikea nähdä tilannetta, jossa The Pirate Bay -palvelun ylläpitoa ei tuomittaisi. Olivatpa syytökset sitten teknisesti kuinka hankalia todentaa tahansa, todellisuudessa toiminta rikkoo ainakin eettisellä ja moraalisella tasolla nykyisiä tekijänoikeuslakeja.
Toisaalta, siitä ei tässä tapauksessa taida enää olla edes kysymys.
Enemmänkin kysymys on siitä, että Tukholman oikeussaleissa ratkaistaan, onko nykyinen tekijänoikeuslaki enää millään tasolla käyttökelpoinen tässä ajassa, ja voidaanko sen rikkomisesta enää siis tuomita, kun teknologia tekee siitä niin järjettömän helppoa.
Mielestäni se, jos jokin, on myös eettinen ja moraalinen kysymys.