Tässä otteita viisituntisen seminaarin alustuksista ja keskusteluista.
Jonas Woost – Last.fm
Woostin mielestä musiikin omistaminen ei enää kohta ole ihmisille tärkeää. Lataaminen, säilyttäminen ja varmuuskopiointi ovat liian hankalaa. Spotifyn kaltaiset palvelut tulevat syrjäyttämään fyysisen omistamisen.
Woost peräänkuuluttaa artistien kommunikaatiota faniensa kanssa.
- Musiikin sosiaalinen aspekti pitää ottaa huomioon, aivan kuten livekeikoilla. Sosiaalisuudelle on musiikissa suuri tarve. Onneksi artistien on nykyään helppo kommunikoida fanien kanssa.
Woost sanoo levy-yhtiöiden menettäneen kontrollin musiikista. Nykypäivänä sitä tehdään, myydään ja levitetään levy-yhtiöistä huolimatta.
- Mutta se ei tarkoita ettei levy-yhtiöitä silti tarvittaisi. Markkinointi ja jakelu eivät hoidu itsestään. Ongelma on siinä, että levy-yhtiöt ovat taistelleet uusia teknikoita vastaan.
- Jos haluamme varmistaa että taiteilijat saavat palkkaa, niin pitää keksiä uusi tapa rahoittaa musiikin tekemistä. Ehkäpä jonkinlainen musiikkimaksu? Musiikkialan tulevaisuus on fantastinen! Pitää vaan varmistaa että ekosysteemi eli tuottajat ja muusikot pysyvät pystyssä.
Tomi Saarinen, musiikkipäällikkö YleX
Saarinen muistutti ettei internet tapa musiikkialaa. Paitsi jos piiloutuu puskiin eikä ole valmis muuttumaan toimintatapoja.
- Vaikka radio on massamedia, on sen silti pakko oppia kohdentamaan pienemmille yleisöille.
Saarinen ei allekirjoita väitteitä että radio olisi kuoleva media.
- Tuoreen brittitutkimuksen mukaan radiolla menee hyvin. Vahvimmillaan radion on uusien bändien esittelemisessä. Suurelle osalle musiikkifaneja radio on edelleen ykkönen kun haluaa löytää uusia bändejä.
Uusi tilanne on muuttanut radiota enemmän kuin muita medioita. YleX tarjoaa paljon videoita ja tilattavia podcasteja. Myös sosiaalisen median ulottuvuus on ollut pitkään osa kanavaa.
- Radio ei ole kuollut, se on muuttunut, summaa Saarinen. - Nopein oppija voittaa.
Musiikkipäällikkö Saarisen mielestä julkisella palvelun pitää ottaa vastuuta kulttuurista.
- Yleisradion pitää tarjota sitä mitä yleisö haluaa – ja vielä enemmän.
Paneelikeskustelu
Keskusteluun osallistuivat Alex Nieminen, (Laundry), Jonas Woost (Last.fm), Dominik Born (MxLab), Riku Vassinen (Diego), Mikko Sirén (Apocalyptica), Timo Kuoppamäki (EMI Finland), Andrew Dubber (newmusicstrategies.com), Vappu Verronen (TEOSTO), Satu Keto-Kantele (YleX) ja Ville Vilén (YLE Visio)
- Rakkaus musiikkiin ei ole kadonnut mihinkään, mutta musiikki on nykyään todella pirstaloitunutta. Myös passiivisilla musafaneilla pitää olla mahdollisuus löytää uutta musiikkia, muistutti Alex Nieminen.
- Minulle ystävät suosittelevat uutta musiikkia sosiaalisen median kautta, Riku Vassinen kommentoi.
- Netti voi olla hyvä kanava, mutta se voi olla myös ”distribution from hell”. Viiden vuoden päästä internet on aivan erilainen kuin nyt. Eikä sitä tiedä onko se enää edes maksuton silloin, varoitti Timo Kuoppamäki.
- Eihän mikään estä että spesialistit ja fanit voisivat tehdä läheisempää yhteistyötä. Pääasia on kuitenkin luottamus. Itse luotan kavereihini, jotka tunnen ja jotka tuntevat minut ja musiikkimakuni, kertoi Jonas Woost.
- Pitää muistaa ettei musiikki ja radio ole sama asia. Radiossa on myös paljon puhetta, keskustelua ja uutisaiheita, muistutti Ville Vilén.
- Täällä keskustelee nyt eliitti, muistakaa se. 5-10% musiikkifaneista on oikeasti aktiivisia. Myös passiivisille yleisölle on oltava mahdollisuus kuulla ja löytää musiikkia. Suuri massa unohtuu helposti näissä keskusteluissa, toppuutteli Alex Nieminen. - Tarvitsemme myös ammattimaisia makutuomareita.
- Vääristymiä syntyy, koska se 5-10% huutaa niin kovaa, että suuri yleisö voi unohtua, myönsi Dominik Born.
- Suosituin iPhonen aplikaatio on pieruääniä tuottava ohjelma, kertoi Riku Vassinen.
- Mistä löytyy julkisen palvelun tasapaino hittimusiikin ja vähemmän suositun musiikin esilletuomisessa, kysyi Vappu Verronen.
- Julkisen palvelun pitää soittaa myös niitä hittejä. Netti antaa kuitenkin uusia keinoja levittää tietoa, vastasi Vilén.
- Ei pitäisi enää puhua julkisen palvelun radiosta tai televisiosta, vaan julkisen palvelun mediasta, määritteli Andrew Dubber ja jatkoi: pirstaloitumista ei voi estää, ja se on radiolle mahdollisuus. Radiojuonnotkin voisi paketoida nettiin niin, että ne löytyisivät sieltä myöhemminkin asiasanoin.
- Julkisen palvelun ei tarvitse aina olla opettavainen tai sivistävä. Pitää olla myös munaa tehdä asioita toisella tavalla, kommentoi Dominik Born.
- Ehkä julkisen palvelun pitäisi antaa kaupallisten toimijoiden hoitaa suosittu hittikama ja keskittyä pienempiin ryhmiin, ehdotti Jonas Woost.
- Tarvitaan syvyyttä. Nettiin voi laittaa paljon musiikkia ja fiksuilla työkaluilla ne saadaan sieltä esillle. Yle voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi Last.fm:n kaltaisten palvelujen kanssa. Sitä kautta voisi löytää heikkoja signaaleja ja asioita, jotka voisi siirtää myös radioon, visioi Alex Nieminen.