Keskustelua Suomen lipun ja Suomen vaakunan väreistä oli käyty jo 1800-luvun puolivälistä alkaen. Topelius oli vuonna 1854 esittänyt että lipun värit olisivat sininen ja valkoinen, mutta yleisesti kannatettiin joko punakeltaista tai sinikeltaista lippua. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen Suomessa punakeltaisesta Leijonalipusta tuli virallinen lippu, mutta yksityiset ihmiset liputtivat sekä sinivalkoraidallisin, että punakeltaisin lipuin.

Joel Lehtonen kuvaa "lippukaaosta" romaanissaan Punainen mies: "Kaupungilla liehuivat julkisissa rakennuksissa leijonaliput ja yksityisten katoille oli ilmestynyt uusia omia lippujamme: sini- ja valkeakaistaisia tai siniraitaisia kuin Kreikan lippu tai enimmät punakeltaisia, toiset keltajuovaisia kuin Espanjan; joukossa Ruotsin lippujakin […]".

Joulukuussa 1917 asetettiin ensimmäinen virallinen lippukomitea, jonka jäseninä olivat laivanvarustaja, kauppaneuvos Lars Krogius, arkkitehti Eliel Saarinen ja kansatieteilijä fil.tri U.T. Sirelius. Suomen valtiolipuksi komitea ehdotti leijonalippua. Eduskunnassa alettiin kuitenkin kiistellä lipun väreistä ja päätettiin järjestää Suomen taiteilijoille lippukilpailu.

Akseli Gallen-Kallela ja Eliel Saarinen kannattivat punakeltaista lippua voimakkaiden värien vuoksi. Sinivalkoisen ristilipun kannatus oli kuitenkin vahvempaa. Punaisen värin symbolinen lataus oli liian voimakas: punainen oli punakaartilaisten väri.

Lipun kuvioksi oli valittu itsestäänselvästi risti. Ristilipun katsottiin sitoutuvan pohjoismaiseen lippuperinteeseen. Siniristilippu piirrettiin nykyiseen asuunsa Gallen-Kallelan johtamassa kansalaissodan valkoisen armeijan yleisesikunnan piirustuskonttorissa. Lipun suunnitelussa ja toteutuksessa tuli lopulta kiire. Akseli Gallen-Kallelan ollessa matkoilla, lipun piirsivät ja sinisen värin määrittivät taiteilija Eero Snellman ja koristemaalari ja taideteollisuuskeskuskoulun opettaja Bruno Tuukkanen.

			Severi Parko kertoo Suomen lipun syntyvaiheista

Lähteet

Klinge Matti, 1988. Suomen sinivalkoiset värit. Otava, Helsinki.

Ars Suomen taide 5. Toim. Salme Sarajas-Korte. Otava, Helsinki.

Ateneum. Maskerad. Taideteollisuuden muotoja ja murroksia. Taideteollinen Korkeakoulu 130 vuotta. TAIK julkaisusarja B 62. Helsinki.