YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu / Osa 9 - Elämän näyttämöitä 1958-1966 / Suomalaisen iskelmän alkuruutu
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Jazz-havaiji orkesteri 1925 Teematarinat
Suomalaisen iskelmän alkuruutu

Iskelmän synty oli yksinkertainen yhtälö.
Vuonna 1926 amerikansuomalainen Andania-laiva parkkeerasi Helsinkiin, ja laivalla soittaneet muusikot esiintyivät usean viikon ajan jättäen lähtemättömän jäljen kokonaiseen suomalaisten muusikoiden ikäpolveen, Malmsténin veljeksistä - Georg ja Eugen - lähtien. Kun aiemmin maassa oli kuultu vain jenkkaa, polkkaa, valssia ja saksalaistyyppistä hiukan laahaavasti rytmitettyä soitantoa, nyt anglosaksinen vaikutus oli tullut jäädäkseen. Alettiin puhua suomijatsista, ja vaikkei sillä aina ollutkaan paljon tekemistä oikean jazzin kanssa, viritys ja inspiraatio olivat hyvin todellisia

Kuva: Otava
S/S Andana 1926

Gramofonikuume

Yksi käännekohta oli eittämättömästi vuosi 1929, joka on jäänyt kevyen musiikin historiaan 'gramofonikuumeen' vuotena: maassa myytiin yli miljoona äänilevyä, joista isoimmat hitit olivat oopperalaulaja Ture Aran Emma ja vain täpärästi oopperalaulajan uran väistäneen George Malmsténin Särkynyt onni. Aiempien torvisoittokuntien, työväenorkestereiden ja kevyttä klassista soittaneiden kokoonpanojen jäsenistä alkoi hämmästyttävän nopeasti muotoutua modernia rytmimusiikkia mestarillisesti hallitsevia orkestereita, joiden tunnetuin nimi oli Dallapé, legenda hyvin pian.

Kuva: Otava
Olavi Virta ja Dallapé - orkesteri 1938

Big band -aika

Dallapé ei kuitenkaan ollut koko osuus asiasta, sillä jo pääkaupunkiseudulla vaikutti useita yhtä hyviksi mainittuja, ja löytyi niitä muualtakin. Syntyi hämmästyttävä tilanne, jonka alkuvaiheita vielä viritti taloudellisesti suotuisalla tavalla maassa vallitseva kieltolaki (useissa ravintoloissa sai tiskin alta ns. kovaa teetä) ja jossa Helsingissä vaikutti samanaikaisesti monia ravintoloissa soittavia ensimmäisen luokan big band -muodostelmia.

Levytykset eivät niiden luonteesta anna kovin tarkkaa kuvaa, koska levylle tunnutaan tallentaneen lähinnä tangoja ja perinteisiä lajeja; itse esitystilanteessa orkesterit kuitenkin soittivat myös jazzin sukuista rytmimusiikkia aina kun pienikin tilaisuus tuli. Sellaiset solistit kuin laulaja-trumpetisti Eugen Malmstén tai saksofonisti Tommy Tuomikoski ovat kuuluisia, samaten orkesterinjohtajat Klaus Salmi, amerikansuomalainen Bruno Laakko ja -jälleen - Eugen Malmstén.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Ravintola Musta Karhu Helsingissä 1935.

Levytyksien todistus

1930-luvun parhaita levytyksiä on yhä saatavilla cd-painoksina ja ennen kaikkea hienon Unohtumattomia-levysarjan ansiosta. Suosituin nimi oli ilman muuta 'Sörkan Sibelius" Georg 'Molli-Jori' Malmstén, mutta myös kupletisti Matti Jurva, lauluyhtye Harmony Sisters (joka edusti korkeinta kansainvälistä tasoa), hanuritaiteilija Vili Vesterinen (joka oli moninkertainen Pohjoismaiden mestari) tai talvisodassa kaatunut laulaja Arvi Tikkala olivat merkitseviä.

Kuin vertauskuvallisena jälkikuvana siitä, miten korkealle 30-luvun olosuhteissa jo kurotettiin, voi mainita kaksi vuoteen 1939 liittyvää tapahtumaa tai tapahtumasarjaa.

Nuori Olavi Virta levytti ensimmäisen kerran juuri tuona vuonna, eikä vain kerran, vaan kymmeniä levypuolia. Nuori säveltäjä Toivo Kärki voitti kansainvälisen sävellyskilpailun jazzsävellyksellään, ja hänelle olisi avautunut kansainvälinen ura elleivät sodat olisi tulleet väliin.

Kuva: Yle
Eugen Malmsten

Kuva: Yle
Harmony sisters.

Sotien aika ja sen jälkeen

Viihde oli sotien aikana ainutlaatuisen tärkeää, ja suuri osa tulevista merkittävistä persoonallisuuksista hankki silloin esiintymiskokemuksensa: oloissa, joissa elämän ja kuoleman draama on silmien edessä, viihteentekemisen pohjimmainen vakavuus tarttuu pysyväksi tiedoksi. Tästäkin syystä 1950-luvun suuret, Toivo Kärki, Tapio Rautavaara, Reino Helismaa, Esa Pakarinen tai Olavi Virta, ovat melko lailla ylittämätön viihteen sukupolvi, jonka merkitys vielä turvallisuutta etsivän ajan identiteetin ja onnenkuvien muodostamisessa on ollut tavaton. Heitä seuraava murros tuli sijoittumaan vuoden 1960 tuntumiin, jolloin rautalankamusiikki, ulkomaisten vaikutteiden ylivoimainen vaikutus sekä kaupungistumisen ja kansainvälistymisen huuman vaikutus yleisön makuun muuttivat painotuksia. "Klassikot" eivät kadonneet, mutta heidän suhteellinen vaikutuksensa väheni tuntuvasti; ja sitä voimakkaammin juuri he ovat olleet neljä vuosikymmentä myöhäisemmän nostalgia-aallon kaihottuja päähenkilöitä.

Kuva: Kokoelma Yle / Nikulainen
Olavi Virta Korven radion studiossa jatkosodan aikana.

Peter von Bagh

» Alkuun

Suomalaisen iskelmän alkuruutu

Kotimaisen iskelmän suuri käännekohta

Suomalainen tango
Kehystarinat
Sivun sisältö

» Gramofonikuume
» Big band -aika
» Levytyksien todistus
» Sotien aika ja sen jälkeen
Teematarinat

Suomalaisen iskelmän alkuruutu
» Musiikin avantgarde 1960-luvulla
Pikkutarinat

» Purkuskandaalit
» Merkkipaaluja suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa






| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema