Elokuvan tarina
Julkaistu keskiviikkona 08.08.2012 25 kommenttia 295 suositusta
Elokuvan tarina (The Story of Film: An Odyssey, 2011) on maantieteellisesti, historiallisesti ja näkemyksellisesti huikean avara sarja elokuvataiteen kehityksestä 1800-luvun lopulta nykyhetkeen ja vähän ylikin. Palkitun dokumentaristin ja tunnetun elokuvatoimittajan Mark Cousinsin persoonallinen tutkimusmatka ulottuu 12 vuosikymmenelle ja kuudelle mantereelle sekä kattaa noin tuhat elokuvaa. Matkan varrella Cousins tapaa suuren joukon elokuvantekijöitä eri puolilla maailmaa.
15-osaisen sarjan näkökulma on uuden etsimisessä ja löytämisessä, elokuvan suurissa visionääreissä ja elokuvailmaisun harppauksissa eteenpäin. Sarjassa elokuvan tarinaa ei vie eteenpäin raha tai markkinointi vaan tekijöiden intohimo.
Spielbergin ja Chaplinin rinnalle nostetaan paitsi suuret eurooppalaiset auteurit myös Afrikan ja Aasian elokuvantekijät, unohdetut pioneerit ja suuret tähdet. Sarja etenee pääosin kronologisesti Mélièsistä Avatariin, mutta Cousins tekee kaiken aikaa pieniä aikamatkoja: Carl Th. Dreyerista edetään Lars von Trieriin, Cecil B. DeMillestä Tähtien sotaan.
Cousinsin omin sanoin: ”Tämä on maailmanlaajuinen road movie. Jäljitämme niitä ihmisiä, jotka antavat hengen subliimille, sanoin kuvaamattomalle taidemuodolle – elokuvalle.”
Britanniassa Elokuvan tarinaa on kutsuttu vuoden elokuvatapaukseksi. Sarja perustuu Pohjois-Irlannissa lapsuutensa viettäneen, nykyisin Skotlannissa asuvan Cousinsin samannimiseen kirjaan. Sarjaa tehtiin kuusi vuotta.
Elokuvan tarinan jaksot:
1/15. Uuden taidemuodon synty (1895-1918)
”Maailmaan ilmestyi 1800-luvun lopussa uusi taidemuoto. Se muistutti uniamme.” Näin alkaa eeppinen ja persoonallinen elokuvan tarina Mark Cousinsin kertomana. Avausjakso kattaa vuodet 1895-1918: elokuvan synnyn ja sen kielen kehittymisen, ensimmäiset trikit, lähikuvat ja leikkaukset sekä Hollywoodin ja elokuvapalatsien synnyn. Cousins jäljittää valon taidetta 1910-luvun Skandinaviasta ja nostaa esiin elokuvahistorian unohtamat ensimmäiset naisohjaajat. Käsittelyssä ovat mm. Lumiére-veljekset, George Méliès, G.A. Smith, Edwin S. Porter, Benjamin Christensen, Victor Sjöström, Cecil B. DeMille ja D.W. Griffith sekä ensimmäiset elokuvatähdet Florence Lawrence, Asta Nielsen ja Gloria Swanson.
2/15. Hollywoodin nousu (1918-1928)
Toisen jakson aiheena ovat elokuvan kehitysvuodet 1918-28: amerikkalaisen elokuvan voittokulku ja sen ensimmäiset kapinalliset. Cousins kuljettaa elokuvan tarinaa Douglas Fairbanksin romanttisesta, koristeellisesta Hollwood-fantasiasta Bagdadin varas tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin pelkistettyyn Jean D’Arcin kärsimykseen. Dreyerista puhuu hänen maanmiehensä ja ihailijansa Lars von Trier. Jaksossa ovat mukana mm. mykkäelokuvan suuret koomikot Keaton, Chaplin ja Lloyd, japanilainen Yasujiro Ozu, venäläinen Jevgeni Bauer ja dokumenttielokuvan luoja Robert Flaherty. Varhaisista mestariteoksista erityishuomiota saavat Erich von Stroheimin Ahneus ja King Vidorin The Crowd.
3/15. Elokuvan suuret kapinalliset (1918-1932)
Kolmas jakso kattaa vuodet 1918-31 – elokuvahistorian kenties hienoimman aikakauden, arvelee sarjan tekijä Mark Cousins. Jakso keskittyy elokuvan suuriin kapinallisiin Hollywoodin ulkopuolella: oman tiensä kulkijoihin ja elokuvan kielen kehittäjiin. Saksassa työskentelivät tuolloin mm. Ernst Lubitsch, Robert Wiene, Fritz Lang ja F.W. Murnau, Ranskassa Abel Gance ja Luis Buñuel, Neuvostoliitossa Sergei Eisenstein, Japanissa Kenji Mizoguchi ja Yasuhiro Ozu - ”kaikkien aikojen suurin ohjaaja”, sanoo Cousins Ozusta.
4/15. Äänielokuva (1930-luku)
Neljäs jakso käsittelee 1930-lukua ja elokuvan lajityyppien kehitystä. Erityisesti tarkastellaan kahta genre-elokuvien mestaria Howard Hawksia ja Alfred Hitchcockia sekä ranskalaista elokuvaa (Cocteau, Vigo, Carné, Renoir). Vuosikymmen alkoi äänielokuvan tulolla, mikä aluksi vei elokuvan kieltä rajusti taaksepäin. Kun ääneen oli totuttu, Hollywoodissa alkoi syntyä eri lajityyppien mestariteoksia: musikaaleja (Love Me Tonight), kauhuelokuvaa (Frankenstein), gangsterifilmejä (Yhteiskunnan vihollinen, Arpinaama), lännenelokuvia, komediaa ja animaatiota. 1930-luku oli paitsi Ranskan runollisen realismin ja Hitchcockin englantilaisen kauden myös Leni Riefenstahlin natsispektaakkelien kulta-aikaa. Tässäkin jaksossa Mark Cousins avaa polkuja ja ovia 1930-luvun Hollywoodista muualle maailmaan ja nykyaikaan, innostuu ja innostaa.
5/15. Sodan tuhot ja elokuvan uusi kieli (1939-1952)
Viides jakso kattaa vuodet 1939-52, sodan tuhot ja sodan jälkeen syntyneen uuden elokuvakielen. Sodan raunioittamassa Italiassa kukoisti neorealismi, Amerikassa film noir kuvasti maailmankuvan synkkenemistä. Jaksossa ovat mukana mm. elokuvan ihmelapsen Orson Wellesin esikoisohjaus Citizen Kane ja syvätarkka kuva, John Fordin Hyökkäys erämassa, Stanley Donenin ja Gene Kellyn Laulavat sadepisarat sekä brittielokuvan mestariteokset Kysymys elämästä ja kuolemasta, Listen to Britain ja Kolmas mies. Cousinsin assosiaatiot ulottuvat tässäkin jaksossa pitkälle: mukana ovat myös Bonnie & Clyde, Kuin raivo härkä, Blade Runner ja Tähtien sota.
6/15. Seksiä ja melodraamaa (1953-1957)
Dokumenttisarjan kuudes jakso on omistettu 1950-luvun melodraamalle ja elokuvatarinoille ympäri maailmaa. Elokuvat paisuivat ja pöhöttyivät, saumat alkoivat ratkeilla. Käsittelyssä ovat Hollywood-melodraaman mestarien Douglas Sirkin ja Nicholas Rayn lisäksi mm. egyptiläinen Youssef Chahine, japanilainen Akira Kurosawa, intialainen Satyajit Ray, amerikkalainen underground-ohjaaja Kenneth Anger sekä paljon muuta, Vertigosta Alastomaan satamaan.
7/15. Euroopan uusi aalto (1957-64)
Seitsemännen jakson aiheena ovat vuodet 1957-64 ja uuden elokuvan nousu Länsi-Euroopassa. Mukana ovat modernin eurooppalaisen elokuvan neljä suurta mestaria - Ingmar Bergman, Robert Bresson, Jacques Tati ja Federico Fellini - sekä elokuvailmaisun vapauttanut "la nouvelle vague". Elokuvahullujen tekijöiden aloittaman Ranskan uuden aallon laineet levisivät nopeasti Italiaan, Espanjaan ja Ruotsiin. Elokuvan tarinaa veivät eteenpäin Varda, Resnais, Truffaut, Godard, Pasolini, Leone, Visconti ja Antonioni. Elokuvan tarinaa kertovat tämän jakson haastatteluissa muun muassa Lars von Trier, Paul Schrader, Claudia Cardinale, Baz Luhrmann, Bernardo Bertolucci ja Bill Forsyth.
8/15. Uusia ohjaajia, uusia muotoja (1965-69)
Elokuvan uusi aalto levisi 1960-luvun alussa Länsi-Euroopasta Itä-Europpaan ja kaikkialle maailmaan. Elokuvailmaisua uudistivat Puolassa Andrzej Wajda ja Roman Polanski, Tshekkoslovakiassa Jiří Trnka, Milos Forman ja Vera Chytilova sekä Unkarissa Miklós Jancsó. Neuvostoliitossa nousi esiin kaksi ainutlaatuista ohjaajaa, Andrei Tarkovski ja Sergei Paradžanov. Uutta elokuvaa syntyi myös Japanissa, Intiassa, Brasiliassa, Kuubassa, Iranissa ja Senegalissa. Britanniassa tehtiin Kes ja A Hard Day's Night, USA:ssa Easy Rider ja 2001: Avaruusseikkailu. Cousinsin kertomaan tarinaan mahtuu myös dokumentti- ja animaatioelokuvaa.
9/15. Uusi amerikkalainen elokuva (1970-luku)
Elokuvan tarinan kahdeksannessa jaksossa Mark Cousins perehtyy 1960-luvun lopun ja 1970-luvun uuteen amerikkalaiseen elokuvaan: satiirikkoihin, toisinajattelijoihin, uudistajiin ja sopeutujiin. Mukana mm. Mike Nichols, Dennis Hopper, Francis Coppola, Martin Scorsese, Woody Allen, Peter Bogdanovich, Sam Peckinpah, Terrence Malick, Bob Fosse, Roman Polanski ja mustan elokuvan pioneeri Charles Burnett. Käsittelyssä mm. elokuvat Catch 22, Miehuuskoe, Yksi lensi yli käenpesän, Viimeinen elokuva, McCabe ja Mrs. Miller, Sudenpesä, Taksikuski, Kuin raivo härkä, American Gigolo, Killer of Sheep, Annie Hall, Cabaret, Kummisetä, Chinatown ja Onnellisten aika. Haastateltavina Buck Henry, Paul Schrader, Haskell Wexler, Robert Towne ja Charles Burnett.
10/15. Radikaali elokuva (1969-79)
1970-luvun radikaalit ohjaajat mittaavat kansakunnan pulssin. Sarjan kymmenennessä jaksossa ovat käsittelyssä uuden saksalaisen elokuvan tekijät Wener Herzog, Wim Wenders, Margarethe von Trotta ja Rainer Werner Fassbinder sekä Pier Paolo Pasolini ja Bernardo Bertolucci Italiasta, Ken Russell ja Nicolas Roeg Britanniasta ja Martin Scorsese Amerikasta. Tässä jaksossa Mark Cousins tutkii ylipäätään radikaalien elokuvantekijöiden esittämiä suuria kysymyksiä identiteetistä ja seksuaalisuudesta.
11/15. Mainstream-elokuva (1970-luku)
Populaarin elokuvan maailmanlaajuiset innovaatiot 1970-luvulla: Hongkongin energinen elokuvateollisuus, Intian värikäs Bollywood, Muhammed, Manaaja ja Hollywoodin blockbusterit.
12/15. Protesti elokuvissa (1980-luku)
Vallan kyseenalaistajat 1980-luvun elokuvassa Kiinan "viidennestä sukupolvesta" ja glasnostin ajan neuvosto-ohjaajista Krzysztof Kieslowskin Puolaan, John Saylesin Amerikkaan, Leos Caraxin Ranskaan ja Pedro Almodóvarin Espanjaan. Elokuvan tarina etenee 1980-luvulla Afrikasta Wall Streetille, musiikkivideoista David Lynchin ja Spike Leen kuviin, Thatcherin Britanniaan sekä David Cronenbergin Videodromeen. Haastateltavina muun muassa John Sayles, Bill Forsyth ja Terence Davies.
13/15. Selluloidin viimeiset päivät (1990-1998)
1990-luvun monimutkaiset tarinat todellisuudesta ennen digitaalisen elokuvan ja fantasiatarinoiden tulvaa. Jaksossa mukana mm. tytär ja isä Samira ja Mohsen Makhmalbaf sekä Abbas Kiarostami Iranista, Wong Kar-wain hongkongilaiset tarinat ja japanilainen kauhuelokuva.
14/15. Digitaalinen vallankumous (1990-luku)
1990-luku. Digitaalisuuden ensiaskeleet. Todellisuus menettää todellisuutensa Amerikassa ja Australiassa.
15/15. Elokuvan tulevaisuus (2000-luku)
2000-luvulta eteenpäin: ympyrä sulkeutuu. Mark Cousinsin 15-osainen dokumenttisarja elokuvan kehityksestä päättyy. Millainen on elokuvan tulevaisuus?
(Sarjan esittelyn kirjoitti Kati Sinisalo, 2012.)
Mark Cousinsin Elokuvan tarina sai Suomen-ensi-iltansa Teemalla syyskaudella 2012. Cousinsin Prix Italia -palkittu dokumentti Ensimmäinen elokuva (The First Movie, 2009) sai ensi-iltansa Teemalauantaissa 22.12.2012.
Cousins on Elokuvan tarinan jälkeen tehnyt vielä lastenelokuvaa käsittelevän "jatko-osan" The Story of Children & Film. Sekin on tulossa Teeman ohjelmistoon syksyllä 2014.
Lisätietoa ohjelmasta
Elokuvan tarina 1-15 (The Story of Film: An Odyssey), Britannia 2011. Ohjaus Mark Cousins. Tuotanto Hopscotch Films.
Lähetä linkki
Katso myös...
Ensimmäinen elokuva
Elokuvan tarina -sarjasta tutun Mark Cousinsin palkittu dokumenttielokuva kertoo pienen irakilaisen kurdikylän lapsista, jotka näkevät ja tekevät elokuvia ensi kerran elämässään.
Side by Side - elokuvan tulevaisuus
Christopher Keneallyn kiehtova dokumentti elokuvanteon siirtymisestä täysdigitaaliseen aikaan. Haastateltavina mm. James Cameron, David Lynch, Richard Linklater, Martin Scorsese, Wachowskin sisarukset, Christopher Nolan, Steven Soderbergh, David Fincher ja George Lucas. Haastattelijana Keanu Reeves.
Kommentit
Kuulostaa hyvältä. Kai Yle nyt sitten myös joskus lähettää näitä historiallisia mykkäklassikoita, muitakin kuin tutuimpia Chaplineita?
EI taida tämä Cousins olla Hollywood-leffojen varsinainen ystävä.
Onko mahdollista ostaa sarjaa DVD:nä? Eka jakso oli niin hyvä, että tämän haluaisi hyllyyn pysyvästi...
Huippu tylsä, pitkäveteinen juttu ja tätä piisaa sitten viisitoista osaa.
Kiinnostavalta vaikuttava sarja. Ja kuten tässä ketjussa jo aiemmin mainittiin, eikö Yle voisi todellakin näyttää myös mykkäelokuvia? Tuskin noiden oikeudet ihan älyttömiä maksavat...
Onhan niitä mykkiä tullut pistoina silloin tällöin, mutta ihan sarja olisi kyllä paikallaan. Ääni tälle ajatukselle!
Niin, onhan edellisestä sarjasta aikaa jo yli viisi vuotta...
Kiinnostavaa nähdä onko Aki Kaurismäki edustettuna tässä sarjassa.
Toivottavasti tämä ei ole spoileri, mutta Aki Kaurismäkeä ei sarjassa nähdä. Näin Cousins vastasi Tv-maailman toimittajalle, joka kysyi, miksei Suomi näy sarjassa:
"Olen pahoillani! Aki Kaurismäki ja Teuvo Tulio olivat läsnä toiseksi viimeiseen leikkausversioon asti. Rakastan heidän elokuviaan."
(...)
Sarjan dvd-boksi on Britanniassa myynnissä. Suomeksi tekstitettynä sarjaa ei ole dvd:llä saatavana.
(...)
Mykkäelokuvatoiveenne otetaan vakavasti!
Kolmas osa oli erittäin hyvä, olin hieman pettynyt kahteen ensimmäiseen. Toivottavasti taso säilyy.
Miksi oi miksi Elokuvan historian ohjelman lukijalla on niin kurja ja omituinen tapa lausua ja lukea englantia. Omituista kiekumista ja korostusta, tulee pahaolo.
Jakso jaksolta tanakkaa tavaraa, erinomaista luotausta elokuvan historiasta. Pitäisi olla pakollista katsottavaa kelle tahansa.
Lienee tekemistä sen kanssa, että erillistä lukijaa ei ole palkattu. Äänessä on dokumentintekijä itse, ja hän on irlantilainen.
Kaikkiaan se vain on niin, että osalle yleisöstä sopii yksinkertaisesti paremmin teollisuusviihde ja formaattituuba. ;P
Tämä on tiedollisesti hyvää elokuvatarinaa. Hyvä YLE Teema, vaihteeksi kunnon tavaraa! On niitä muutamia muitakin hyviä kulttuurisarjoja, hevietnograafikon seikkailutkin on ihan ok, kevyempi juttu. Vielä enemmän näitä vastaavia saisi olla.
Lienee tekemistä sen kanssa, että erillistä lukijaa ei ole palkattu. Äänessä on dokumentintekijä itse, ja hän on irlantilainen.
Höpsön pöpsön! Irlantilaisen ohjaajan ääni on ligi maaginen: alkusanat saavat aina kiksit aikaan: "At the end of the 1800s, a new art form flickered into life, looking like our dreams."
Radikaali elokuva -jakso näkemättä, joten toivon, että edes siinä käsitellään uutta amerikkalaista kauhuelokuvaa (Night of the Living Dead, The Texas Chain Saw Massacre yms.), vai näinköhän se sivuutetaan täysin? Odottelin sitä jo aiempaan jaksoon...
Kyllä toi b-kauhuelokuvakin on epäilyttävän poikkeavaa kamaa, parempi olisi pitäytyä vain selkeästi esim. actionissa. Lukijaääneksi voisi ottaa sen saman, joka on Dressmannin mainoksissakin, normaali miehekäs ääni.
Huipputylsät kaksi edellistä jaksoa. Voin olla amerikkalaisen habatuksen pilaama katsoja, mutta 45 minuuttia jaksosta honkkarileffoille ja käytännössä yhdelle intialaiselle, niin hohhoijaa. Ja kaikki mikä tulee Ameriikasta on automaattisesti ilmeisesti huonoa, ainakin Cousinsin mielestä.
Kyllähän Hollywoodin huippujakin on ollut aika näkyvästi esillä alusta asti. Elokuvaa ei kuitenkaan myöskään luulla lähinnä vain sikäläiseksi taidemuodoksi.
Eipä itseänikään niin suuresti kiinnosta kuin lähinnä eurooppalaiset ja amerikkalaiset elokuvat, mutta mielenkiinnolla tätä silti seurailee. Voihan niitä "tylsempiä" kohtia hyppiä vaikka yli, jos niin tahtoo.
"Ja kaikki mikä tulee Ameriikasta on automaattisesti ilmeisesti huonoa, ainakin Cousinsin mielestä."
Höpöhöpö. Cousinshan näyttää rakastavan monia Hollywoodin mainstream-elokuvia yhtä kiihkeästi kuin meille tuntemattomia kolmannen maailman ohjaajien töitä. Se juuri on hauskaa!
Jakso 13 ainakin oli tympeää Petterivonpah tyylistä digitaalisuuden halveksuntaa. Virheellisiä yleistyksiä ja propagandaa.
Itselleni digitaalisuuden ensimmäiset merkittävät hyödyt olivat se että näin suomen eduskunnan typerän sensuurin kouriin joutuneita elokuvia vihdoin DVD:llä todella kattavasti. Myöhemmin itselleni tärkeäksi muodostui stereoskooppinen 3D joka on digitaalisuuden ansiosta jokaisen saatavilla. Kuka tahansa voi tehdä oman "Avatarinsa" tai olla mukana tuotannossa. Pienellä budjetilla vaikka. Enää on turha haukkua Hollywoodia kun on omasta laiskuudesta kiinni jos ei tee itse. Paremmin. Jos muka osaa.
Upea sarja, toivottavasti uusitaan joskus. Todella hienoa oli nähdä analyysia elokuvista joita ei ole koskaan suomessa edes esitetty. Suomen elokuvakulttuuri kaipaa tätä tietoa. Tällä hetkellä lehdissä rummutetaan vain Finnkinon levityksessä olevia elokuvia ja se tappaa elokuvakulttuurin.
Onkohan mitään toivoa, että sarja voisi tulla vielä suomeksi tekstitettyä markkinoille?
Vähän haikea olo, kun äsken näin sarjan viimeisen jakson. Elokuvan tarina oli niin hyvä. Kiitos Mark Cousins ja kiitos Yle Teema tästä sarjasta.
DVD suomiteksteillä ehdottomasti pitäisi saada. Ostaisin varmasti.
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
SUNNUNTAINA 2.9.2012