TV-arkisto: Suomen euroviisukarsinta 1975

1970-luvulla Euroviisut olivat vielä laulukilpailu, jossa etsittiin Euroopan parasta sävelmää ja rakennettiin siltoja kulttuurien välille. Vuonna 1974 ruotsalaisyhtye Abba oli voittanut Euroviisut esityksellä, jota monet pitivät mauttomana pelleilynä ja yleisön halpahintaisena kosiskeluna: showmeininki ei tuolloin vielä itsestäänselvyytenä kuulunut Euroviisujen estradille.

Euroviisut on Euroopan yleisradioyhtiöiden järjestämä laulukilpailu, jonka periaatteisiin nähtiin kuuluvaksi epäkaupallisten kansallisten kulttuurien esittely. Abban esittämän diskomusiikin katsottiin edustavan läpeensä kaupallisia arvoja, ja käyttävän yleisradioyhtiöitä vain markkinointikanavana. Siksi Abban voitto poikin pienoisia protesteja eri puolilla: Tukholmassa järjestettiin jopa protestitempaus Alternativfestivalen vuonna 1975.

Tässä henkisessä ilmapiirissä järjestettiin Suomen karsinta edustussävelmän etsimiseksi vuonna 1975. Kilpailuun kutsuttiin 16 säveltäjää, joista 9 sai jatkaa kilpailua vielä loppukarsinnassa. Moni sävelmistä on keskivertopoppia hiukan vaikeaselkoisempaa laulumusiikkia, onhan säveltäjien joukossa melkoisia jazz-konkareitakin.

Alueraatien huomiosta kilpailevat seuraavat yhdeksän sävelmää: Pihasoittajat: Viulu-ukko (säv. Kim Kuusi); Marjatta Leppänen: Naisen vuosi (säv. Jaakko Salo), Agit Prop: On jokin mikä yhdistää (säv. Henrik Otto Donner), Maarit: Mätämakee (säv. Seppo Paroni Paakkunainen); Dans: Hei, lähde maailmaan (säv. Esko Linnavalli); Vesa-Matti Loiri: Laulu (säv. Eero Koivistoinen); Danny: Seikkailija (säv. Kari Kuuva); Pepe Willberg: Ovi elämään (säv. Markku Johansson); Kirka & Islanders: Oh, New York rakkain (säv. Carita Holmström). Kilpailun juontaa Apeli Halinen.

Kovinkaan moni kilpailusävelmistä ei sisällä ns. hittipotentiaalia, eikä kaikkia edes levytetty. Voittajasuosikki oli Dannyn Seikkailija, joka jäi niukasti kakkoseksi. Toinen kestäväksi iskelmäsuosikiksi osoittautunut sävelmä, Tapani Kansan Luonnollisuus (säv. Rauno Lehtinen) karsiutui jo alkuerissä.
Eniten keskustelua herätti poliittisen laululiikkeen johtotähdeksi nousseen Agit Propin taistelulaulu, jonka tuomaristo nosti loppukilpailuun jo pudonneitten joukosta.