Viro - Tuulten pieksämä maa

vaan lukioon. Tallinnassa ei ollut tuohon aikaan yliopistoa, toisin kuin Tartossa.

Ja Tarton yliopistokin perustettiin uudelleen joulukuussa 1919, jonka jälkeen viroa puhuvat virolaisetkin saivat siellä vasta opiskella.

Kustaa Aadolfin perustama Tarton YO oli välillä toimimattakin satakunta vuotta eli se hävisi, loppui ja uusi toimi toimi väliin Tallinnassa ja Pärnussakin. YO:n perinteet kuolivat ihmisten mukana. Joten Tarton YO:n perustamisen juhliminen Kustaan ajoista on loppujen lopuksi vain myytti...

Sarjan kannalta on ehkä olellisempaa se, että Toomas ja Indrek olivat vuonna 1917 lukiolaisia eli 15 - 16-vuotiaita.

Väga hea sari on see soovitan!

Miksei tässäkään virolaistuotannossa ole mitään omaa osuutta ns.suomipoikien apuun Viron itsenäistymisessä, suomalaisten vapaaehtoisten apu oli yksi tärkeimpiä tekijöitä että Viron onnistui vapautua Venäjän imperiumista!

Suomen pojat olit olivat Suomen puolella jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen-pojat

Kuinka niin tässäkään? Esimerkiksi elokuvassa Nimet marmoritaulussa -elokuvassa on ihan selkeä osuus suomalaisten avulla.
Mutta missä huomioidaan saksalaisten apu Suomen sisällisodassa? Ja jos vastaat, että oltaisiin voitettu muutenkin, niin olet juuri vienyt sanat virolaisten suusta.

Viron Vapaussotaan osallistui lähes 3500 suomalaista vapaaehtoista nk. "Pohjan-poikaa"! Tuolta ajalta on säilynyt eräs merkittävä monumentti, nimittäin jäänmurtaja SUUR TÖLL, joka alunperin Tsarin Baltian laivastolle Saksassa rakennettuna nimellä Tsar Mihail Fjodorovits oli Suomen sisallisodan alkaessa Helsingissä ja jäi suomalaisten sotasaaliiksi sekä kastettiin "j/m VÄINÄMÖISEKSI". Tällä Väinämöisellä kuljetettiin suomalaisia vapaaehtoisia Viron vapaissotaan ja mm kaatuneita suomalisia takaisin kotimaahan. Alus luovutettiin Tarton auhansopimuksen mukaan itsenäiselle Virolle ja se sai nimen Suur TÖll. Laiva ehdittiin Viron Merimuseon toimesta pelastaa romuutukselta ja hinattiin Pietarista kotisatamaansa 1990. Nykyisin se on entisöitynä nähtävissä Merimuseon rannassa lähellä Paterein vankilaa.

Merkillepantavaa on että Suomen talvi- ja jatkosotaan osallistui puolestaan lähes vastaava määrä- n 3500 virolaista vapaaehtoista, "Suomen-poikaa". (www. suomenpojat.fi)

Tõesti on hea, ise kavatsen ka veel korra vaadata, kuigi olen juba näinud

On hyvä, olen nähnyt sen, mutta katson uudestaan.

Hyvä sarja, kannattaa katsoa

Kiinnostava musiikkivalinta. Suomessa ei ole totuttu heviin historiallisissa sarjoissa - olkoonkin, että se taitaa olla heviversio 1960-luvun klassikosta. Vähän sama kuin Suomessa laitettaisiin Akselin ja Elinan häävalssi heviksi. Mutta täytyy sanoa, että Metsatöllin versio on varsin hyvä.

TUOHON AIKAAN OLI 6.LUOKKA PROGÛMNAASIUM JA SEN JÂLKEEN (10-12 luokka)GÛMNAASIUM (LUKIO) JA TARTUN YLIOPISTOSSA SAIVAT OPISKELLA MYÔS VIROLAISETKI. MUN MUMMIN VELJEt OPISKELIVAT TARTU YO-ssa 1912-1914.

Upea ohjelma, kiitos tästä!

Sorry vaan, Nimet Marmortaulussa on reali historian elokuva. Se on Ihan otetu suoraan VIRON Historiasta,Mutta Tuulten pieksämä maa on taas kaunokirjalisuuuta, Missä on historian vaikutuksia, EI MITÄÄÄN MUUUTA!!

Mutta Hyvä Sarja siltikin! =)))

Tällä sarjalla on hieno idea höystettynä aidolla näyttelemisellä. Tieto Viron historiasta on itsellä hieman hämäränpeitossa, joten tätä sarjaa katsoo senkin takia mielenkiinnolla. Lisäksi virolaisia sarjoja näkee harvoin Suomessa, joten hatunnosto Teemalle!

Mahtava että näkee Suomessa naapurimaamme tuotantoa. Mahtava, kiitokset YLE:lle. Espoosta

Talvisodan aikana Suomeen saapui yhteensä 56 virolaista vapaaehtoista, jotka sijoitettiin Lapualla sodan loppuun asti harjoitelleeseen Osasto Sisuun, eivätkä he näin ollen osallistuneet mihinkään taisteluihin.

Sen sijaan jatkosotaan saapui vuodesta 1943 alkaen niin paljon virolaisia, että heistä muodostettiin helmikuussa 1944 kaksipataljoonainen Jalkaväkirykmentti 200, joka osallistui mm. Kannaksen ankariin torjuntataisteluihin kesällä 1944. Virolaisista kaatui, katosi tai haavoittui yhteensä lähes 500 miestä, mikä on n.15% kokonaismäärästä (n 3 300). Virolaisia taisteli toisessa m-sodassa myös Saksan ja Neuvostoliiton joukoissa.

On hyvä sarja minunkin mielestäni. Muutama suomalainen sotilas olisi varmaan lisännyt täällä mielenkiintoa sarjaa kohtaan. Ja Pohjan Poikien komentajasta, eversti Hans Kalmista saisi ihan oman juttunsa...

Kiitos mielenkiitoisesta sarjasta. Sarja kertoo virolaisten elämästä tuona aikana ei siihen suomalaisia tarvitse sotkea.

http://etv.err.ee/index.php?0549341 http://etv.err.ee/index.php?0552247

Samaa mieltä! Hyvin sopii musiikki, on juuri sopiva tunnelma.

http://www.youtube.com/watch?v=jnSQKBYIhsk

************

... eri esitajad:

http://www.youtube.com/watch?v=Xbg9iDpQp00&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=jze1HJLUp7c
http://www.youtube.com/watch?v=Dl-z7ECn1nw
http://www.youtube.com/watch?v=nG86yIfAcG4

Landeswehrin sodasta voi suomeksi lukea myös saksalaisnäkökulman: Rüdiger von der Goltz, Toimintani Suomessa ja Baltianmaissa. Goltz johti saksalaisia joukkoja Suomessa 1918 ja komennettiin sen jälkeen Baltiaan. Goltz myös käytännössä johti baltiansaksalaista (käytännössä latviansaksalaista) Landeswehriä ja siihen liitettyjä saksansaksalaisia joukkoja, vaikka operaatiot Viron armeijaa vastaan olivat virallisesti Latvian baltiansaksalaisen hallituksen toimia.

Mainittakoon (mistä Goltz ei puhu) tässä samalla, että vironsaksalaiset joukot (Baltenregiment) taistelivat Landeswehrin sodan aikaan virolaisten ja valkoisten venäläisten rinnalla Pietarin suunnalla eivätkä he siis taistelleet Landeswehrin joukoissa. Vironsaksalaiset olivat varsin aktiivisia vapaussodan alussa ja tuolloin heidän osuutensa Viron armeijasta ylitti selvästi heidän osuutensa koko väestöstä - selitys on siinä, että bolsevikkivallan tultua heillä olisi ollut eniten (taloudellista) hävittävää.

http://www.suomenpojat.fi/fi/ystavamme-suomen-pojat.html

Kun rauha koitti, tämä sarja uhkaa muuttua kauniiksi ja rohkeiksi: yksi tulee raskaaksi ennen aikojaan, yksi avioliitto kariutuu kolmanteen pyörään ja sitten vielä isä ja poika rakastuvat samaan naiseen. Vähän on yksipuolisia draaman aineksiksi. Toivottavasti jatkossa löytyy tilaa myös muille teemoille - pirtun salakuljetuksesta ehkä sitä kehkeytyy. Ja poliittisia kahinoita on kai luvassa.

Mutta niinhan se olikin: vapaussota, sitten kaksikymmentä vuotta vähän rauhallisempaa elämää ja sitten tulivat venäläiset. Voit rauhoittua: siinä on paljon pahaa tulossa.

Pohjan pojalle vastaan, että 2008 ilmestyi Suomessa Jaakko Heinämäen kirja Kalmista "Vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri" (Minervakustannus, julkaisin kirjan vironkielisen laitoksen loppukesästä 2009 nimellä "Eesti mees kahes vabadussöjas". Kalm oli virolainen, Viljandinmaalta kotoisin.

Varmaan rauhan tultua selviteltiin muutakin kuin rakkaussuhteita. Siksi niiden kasaaminen yhteen jaksoon on juonellisesti hiukan yksipuolinen ratkaisu. Sitäpaitsi yhteiskunnallisiakin aiheita olisi riittänyt. 1920-luvun alussa oli kommunistien vallankaappausyritys, josta olisi saanut enemmänkin irti kuin vain satunnaisen repliikin. Kun eilen tuli uusi jakso, oli näitä rakkaushuolia käsitelty vähän vähemmän, mielestäni sopivassa määrin. Pirtun salakuljetus ja nouseva oikeistoradikalismi toivat vähän laajempaa näkökulmaa.

Onhan tämä sarja vähän kökkö verrattuna Ranskalaiseen kylään, joka oli niin aito, että sisuskalut kääntyivät nurin ja mielikin suorastaan myllersi monta päivää kunkin jakson jälkeen. Mutta silti, enpä keksi muutakaan ohjelmaa TV:stä, jota yhtä mielelläni tällä hetkellä seuraisin. Mielenkiinnolla odottelen tulevia jaksoja, joissa odotettavissa lienee Viron kohtalonhetkiä. Lisää naapurimaidemme TV-tuotantoa Ylen kanaville ja kiitos Teemalle myös monista tavattoman mielenkiintoisista dokumenteista!

Hyvä sarja tämä on kieltämättä. Mutta olisi voinut olla vielä parempikin, jos tämä jatkuva teiniromanssi (kuka onkaan kenen kanssa, missä ja milloin?) saisi edes jonkun kohdalla vähän pysyvämpiä sävyjä. Ajatelkaa nyt: tämä suhdehomma alkoi vuonna 1920. Tällä hetkellä sarjassa mennään vuotta 1933 ja kukaan ei ole vielä ehtinyt samaan lapsia paitsi Toomaksen sisko. Ja sekin oli sellainen teinien vahinkoraskaus. Sattuuhan sitä kaikenlaista, mutta kun KAIKILLA jatkuu KOKO AJAN teinimeininki!

En minä sitä sano, etteikö näitä ihmissuhdeasioita saisi sarjassa olla. Totta kai saa ja pitääkin olla, mutta ne ovat niin pitkästyttävän samanlaisia koko ajan kaikilla. Sarjan alkupuoli oli huomattavan lupaava, mutta nyt on alettu polkea paikoillaan.

No nyt niitä lapsia alkoi tulla.

Sarja sitten loppui, mikä on vahinko. Tässä päästiin vasta alkuun siinä Golgatan tiellä, mikä virolaisilla oli vielä kestettävänä. Kun ajattelee, millaista keskustelua Suomessa on käyty vuodesta 1918, täytyy sanoa, että virolaisilla on hirveän paljon suurempi pyykki pestävänä.

Suomessa valkoisesta terrorista tuli ensimmäinen tasapainoinen tutkimus 1960-luvulla ja vasta 1990- ja 2000-luvuilla kiihko tuntuu laskeneen niin, että sotasurmaprojektin kaltainen valkoiselle Suomelle - siis sille valtiolle, jonka perintöä nykyinenkin kantaa - vähemmän kunniakas tutkimus saatettiin viedä läpi.

Kuinka kauan Virossa meneekään, että metsäveljistä voi kertoa jotain kriittistä? Nyt ei vielä ole sen aika, sillä neuvostoaika ja kommunismin rikokset ovat vielä niin lähellä.

Hyvä sarja, tärkeä historiallinen ajanjakso käytiin läpi henkilöiden tarinoiden kautta. Ihmiset tekivät omia valintojaan.

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko: Muistotaulu Rakveren vapaussodan patsaan kyljessä Virumaa Malevan talonseinässä Pikk-kadulla. Narvassa Hermannin linnan sisäpihan muurissa.

Pohjan Pojat: Muistotaulu Valgan luterilaisen kirkon ulkoseinällä. Muistotaulu Vastseliinan kirkon ulkoseinällä. Latviassa Aluksen uuden linnan ulkoseinällä. Bejan kylämuseon seinällä.

Luettelo 1919 muistomerkeistä ei ole täydellinen, siis suomalaisten osuudessa.

Upea sarja, upeat näyttelijät, miljööt, lavastus, puvustus!!!
Tänan!!

Minä myös ihmettelen, mihin Pohjan Pohjat oli unohdettu vuoden 1919 tapahtumista. Nähdäkseni heillä oli aika merkittävä osuus viron vapaussodassa. Kalmihan värväsi viroon joukon, jolla suurella osalla oli kokemusta suomen v. 1918 vapaussodasta ja päällystönä oli jääkärit, päin vastoin kuin aikaisemmin viroon ehtineellä vapaaehtoisjoukolla. Pohjan Pojilla oli rämäpäinen maine ja jokaisella roikkui kauhavalainen vyössään, mikä herätti punaisten puolella pelkoa. Luin 90-luvulla "pojista" erään tunnetun historioitsijan kijoittaman "tiilikivimäisen" paksun opuksen (en muista tässä hänen nimeään). Ilmassa oli revanssi henkeä, kun venäjälle v. 18 paenneita punaisia ja jääkäriluutnantti Hannulan komentamia Pohjan Poikia sattui vastakkain.

Taisi olla Vilho Helasen "Suomalaiset Viron vapaussodassa" vuodelta 1921 (598 s.). Ainakin Kalm, Erik Hannula ja Kyllikki Pohjola ovat kirjoittaneet omia muistelmiaan. Paksu Vapaussodan kertomuksia -teos sisältää myös joitakin Viron-kävijöiden muistelmia.

Suomalaisilla taisi olla sodan alussa jonkinlainen hengennostattajan merkitys. Mutta lopulta taisi käydä niin kuin monelle suomalaiselle Viron-matkaajalle nykyäänkin: kukaan ei jää kaipaamaan. Alkoholilla oli silloinkin osuutta asiaan.

Itse ohjelmasta sanoisin, että se alkoi vaikuttavasti, välillä intensiteetti laski, mutta lopussa se taas löytyi.

Yle Teema on hemmotellut katsojiaan tänä keväänä! Heti uuden vuoden jälkeen alkoi venäläinen sarja "Arbatin lapset" ja pian sen jälkeen "Viro- tuulten pieksämä maa". "Yhteinen Sävel:kin" pyörähti uusintakierrokselle. Mielenkiintoinen sattuma, että kumpikin sarja kertoivat samasta ajankohdasta 1900-luvun alkuvuosikymmenistä. Tosin näkökulma oli rajan eri pulilla. Yhteisenä tekijänä oli silti sodan kauheudet. Sodissahan ei ole voittajia, on vain kärsiviä osapuolia.

Minäkin toivon monien muiden lailla pikaista uusintaa, sillä valitettavasti en nähnyt sarjan ensimmäisiä jaksoja. Aloin seuraamaan sitä vasta puolesta välistä. Minusta on ollut aina erityisen mielenkiintoista seurata pitkän aikavälin sarjoja tai elokuvia. Niissä näkyy elämän monimuotoisuus, sen rosoisuus ja yllättävys. Pitkissä sarjoissa voi seurata erilaisia ihmiskohtaloita, sekä nähdä ne vaikutukset, kuinka erilaiset käänteet ja tapahtumat vaikuttavat ihmisten elämään.

Oli ihan mielenkiintoista seurata Viron historiaa, joka - ikävä kyllä, nolo myöntää - on ainakin minun kohdallani ollut heppoisten tietojen varassa. Nyt sekin asia on sitten korjattu. Mielenkiintoista on ollut myös lukea tämän palstan katsojien kirjoittamia tietoja esimerkiksi siitä, kuinka paljon virolaisia on taistellut puolellamme sodissa. Miksei siitäkään puhuta koskaan? Mikseivät ylipäätään Viron asiat ole tutumpia meille, vaikka oleme naapureita ja sukulaisia?

Seuratessani sarjaa "Viro - tuulten pieksämä maa" mietein, miksei meillä näytetä enemmän virolaista tuotantoa? Ovathan virolaiset sentää sukulaiskansaamme!

Kiitos tästä sarjasta, mahtavaa katseltavaa on ollut.

Ja sitten on vielä Neuvostoliitossa julkaistu "Kansalaissodan rintamilta" (1930). Jos oikein muistan, siinä on kerrottuna myös Virossa taistelleista suomalaisista punaisista. Tämä ja muut vastaavat lähteet on varmaan huomattu Mirko Harjulan kirjassa Viro 1914-1922 (2009).

Sinänsä on muuten virkistävää lukea myös punaisten näkökulmasta kirjoitettua tekstiä, vaikkei sitä näkökulmaa hyväksyisikään. Auttaa se kuitenkin ymmärtämään sitä dynamiikkaa, joka on asioiden esittämisen taustalla. Tuulten pieksämä maakin edusti valkoisen Viron näkökulmaa ja on tietysti selvästi vastaus toisenlaiseen historiankirjoitukseen.

Olen katsonut kaikki jaksot netistä, koska juuri lähetysaikaan on ollut muuta menoa sekä tiistaina että perjantaina. Nyt odottelen kuumeisesti kahden viimeisen jakson nettiin tuloa! Milloin mahtavat tulla?

kuka tuli raskaaksi ennen aikojaan??? oon kattonu sarjan moneen otteeseen eikä siinä kyllä muistaakseni ollut mitään sellasta...

Kyllä on hieno tämä Viro-draamasarja, Teeman laatutasoa. Uskottava tyyli, kiinnipitävä tunnelma, hyvät näyttelijät. Alkupuolisko loistava, sitten pientä suvantoa ja taas lopussa näyttää tunnelma tiivistyvän. Onko Virossa tehty tai suunniteltu sarjaan jatkoa?

Pidin mielettömän paljon tästä sarjasta. Hyvin realistisen tuntuinen ja koskettava sarja. Minäkin kaipaisin tähän jatkoa. Onkohan sitä tehty tai tulossa?

Toomasen sisko tuli raskaaksi ennen aikojaan~