Kun Jugoslavia hajosi – kolme reportaasia

Julkaistu torstaina 03.05.2012 0 166

Dokumentti Ei pelkoa rauhasta kuvaa, kuinka yhteistä kaikille on kärsimys ja suru, äitien itku haudoilla.

TV1 tiistaina 8.5. klo 22.10 - 23.10

TV1 tiistaina 15.5. klo 22.20 - 23.15

TV1 tiistaina 22.5. klo 22.40 - 23.05

Ulkolinja: Sarajevon laukaukset

Jugoslavian hajoamisesta on kulunut 20 vuotta. TV1 esittää Ulkolinja special -sarjassa kolme laajaa reportaasia sodan vuosilta.

Ensimmäinen sakara – Slovenia

Ensimmäiset sakarat leikattiin irti Jugoslavian punatähdestä kesäkuussa 1991, kun Slovenia julistautui itsenäiseksi.

Ensimmäiset laukaukset ammuttiin jo edellisenä kesänä, kun serbijohtaja Slobodan Milošević alkoi aseistaa Kroatiassa, Kninin alueella asuvia serbejä. Vuoden lopulla nämä perustivat oman Krajinan serbitasavallan.

Toinen sakara – Kroatia

Seuraava sakara oli Kroatia, joka itsenäistyi raskaiden ja veristen taistelujen jälkeen.

Euroopassa katsottiin epäuskoisina, kun Jugoslavian joukot pommittivat rikki Dubrovnikin historiallista keskustaa, missä monet olivat viettäneet aurinkoisia lomapäiviä.

Sarajevo – kuin Leningrad

Balkanin taivas peittyi sodan pilviin vuosikausiksi huhtikuun 6. päivänä 1992, kun sota alkoi Bosnia-Hertsegovinassa.

Muslimienemmistöisen tasavallan serbit eivät hyväksyneet itsenäisyysjulistusta, jonka Yhdysvallat ja useat Euroopan maat kiirehtivät tunnustamaan, ennen kuin julistuksen painomuste ehti kuivua.

Kun Bosnian serbit saartoivat Sarajevon Jugoslavian armeijan tuella, alkoi piiritys, jota kaupungin asukkaat vieläkin vertaavat Leningradin piiritykseen toisessa maailmansodassa.

Sähköä ei ollut, kaasu oli katkaistu. Vesijohto ei toiminut, ei myöskään viemärijärjestelmä.

Kolme talvea

Serbit odottivat, että kenraalitalvi murtaa kaupunkilaisten vastarinnan. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Piiritys kesti kolme talvea, kaupungin puut kaadettiin polttopuiksi sala-ampujien silmien alla.

Sarajevoa pommitettiin ympäröiviltä vuorilta säännöllisesti tykistöllä ja kranaatinheittimillä. Kaupungin päätorille, Markalelle, osui kahdesti, kummallakin kerralla kymmeniä ihmisiä kuoli.

Sarajevolaisilla oli tapana sanoa, että elämä piiritetyssä kaupungissa on venäläistä rulettia 24 tuntia vuorokaudessa. Kukaan ei voi sanoa olevansa turvassa, ei missään osassa kaupunkia.

Silti elämä jatkui. Lapset tulivat kouluun aina, kun se oli mahdollista, vaikka monen koulumatkakin oli sala-ampujien takia vaarallinen.

Avustuslentoja

YK:n avustusjärjestöt ja Punainen Risti toimittivat piiritettyyn kaupunkiin ruokaa ja vaatteita erityisillä avustuslennoilla. Ne toivat kaupunkiin myös toimittajia ja kuvaajia, jotka raportoivat ihmisten elämästä sodan keskellä.

Yksi toimittajista oli Yleisradion Vesa Toijonen, joka vieraili piiritetyssä kaupungissa parikymmentä kertaa.

Ei pelkoa rauhasta

TV1 tiistaina 8.5. klo 22.10 - 23.10

Yle Areenassa 30 päivää

Dokumentti on kuvattu Bosnian serbitasavallassa ja Belgradissa ensimmäisenä sotatalvena.

Serbinationalistien uhoavat rakentavansa Suur-Serbian, mutta ohjelma näyttää serbit myös uhreina. Siviilit on ajettu kodeistaan sodan tieltä ja kärsivät samalla tavalla kuin siviilit sodan muillakin rintamilla.

Dokumentti esitettiin ensimmäisen kerran 24.3.1993.

Hyvää joulua, Aida Mlivic

TV1 tiistaina 15.5. klo 22.20 - 23.15

Yle Areenassa 30 päivää

Dokumentti on kuvattu marras-joulukuussa 1994.

Jouluaatto 1994 on Sarajevon piirityksen 995. päivä. Kranaatteja, kylmää, nälkää kaupungissa, josta tuli vankila. Aida Mlivic kirjoittaa koulussa – ei joulupukille, vaan ystävilleen Euroopassa: "Me emme jaksa enää."

Dokumentti on esitetty ensimmäisen kerran 22.12.1994.

Konsulin kunnia

TV1 tiistaina 22.5. klo 22.40 - 23.05

Yle Areenassa 30 päivää

Dokumentti on kunnianosoitus Jugoslavian Helsingin suurlähettiläs Osman Djikicille. Hän käveli joka päivä taloonsa sodan etulinjaan ja nosti piiritetyssä Sarajevossa Suomen lipun salkoon.

Rikki ammuttujen talojen keskellä hän huolissaan siitä, selviytyykö Bosnian kulttuuri sodasta. Kansalliskirjasto on poltettu ja yhteinen kieli silvottu kolmeksi.

Dokumentti on esitetty ensimmäisen kerran 24.7.1994.