Venny Soldan-Brofeldt | Kuvataiteilijan taival | Juhani Aho | Kirjailijan taival | Tilly Soldan

KIRJAILIJAN TAIVAL

Juhani Aho kiinnostui suomalaisesta kirjallisuudesta jo kouluaikoina. Etenkin Kalevalan ja Kantelettaren seikkailut tekivät häneen suuren vaikutuksen ja innoittivat runoilemaan. Ahon kirjallisesta lahjakkuudesta oli viitteitä jo tuolta ajalta.

Nuorena 22-vuotiaana ylioppilaana Aho voitti osakuntansa kirjoituskilpailun novellillaan Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883), jolloin kirjallisuuskriitikko ja runoilija August Ahlqvist totesi nuoren miehen lahjakkuudesta: "Se on Herran lahja, Herran lahja." Aho taisikin nuoresta iästään huolimatta poikkeuksellisen notkean ja ilmeikkään kirjoitustyylin. Alkutuotannossaan, esimerkiksi pienoisromaanissaan Rautatie (1884) hän kuvasi realistiseen tyyliin, mutta huumorilla, tavallisen kansan elämää.

Ahosta kehkeytyi poliittisesti valveutunut, kiistelty ja kiitetty lehtimies, joka kirjoitti Jyväskylässä, Kuopiossa ja Helsingissä. Hän näki ammatissaan vaikutusmahdollisuuden ja käytti sitä hyväkseen. Hän oli yksi Päivälehden sekä Nuorsuomalaisen puolueen perustajista ja osoittautui innokkaaksi suomalaisuustaistelijaksi.

Ahon varsinainen kirjallinen herättäjä oli Elisabeth Järnefelt, joka tutustutti hänet venäläiseen realismiin. Järnefeltin kouluksi nimetyistä kokoontumisista kehkeytyi 1880-luvun maineikkain kirjallinen opinahjo, jonne kokoontuivat aikansa tunnetuimmat kirjailijat. Heidän kynästään suomalainen realismi sai alkunsa.

Vuonna 1888 Aho sai stipendin Pariisiin ja matka vaikutti positiivisesti hänen kirjalliseen tyyliinsä. Tuomisinaan hänellä oli ahdistuksesta syntynyt ja liian rohkeaksi arvosteltu Yksin (1890), jossa hän purkaa rakkaudenkaipuutaan Aino Järnefeltiin. Aho ammensi kirjallisuuteensa runsaasti aiheita elämästään koko uransa ajan.

Myöhemmässä realistisessa tuotannossaan Aho siirtyi tutkailemaan sivistyneistön tuntoja, minkä myötä mielen maisemat ja niihin rinnastuvat luonnon kuvaukset saivat yhä enemmän tilaa. Esimerkiksi teokset Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893) ovat psykologisesti syviä sukelluksia nuoren naisen sisäiseen maailmaan.

Vuonna 1891 Aho kokosi ensimmäisen kerran lyhyitä novellejaan, lastuja, kokoelmateokseksi. Lastuja kirjailija vuoli läpi elämänsä. "Puusta asetta vuoleksiessa lennähtelee puusepältä lastuja hänen työhuoneensa permannolle. Tämmöiset kirjaniekan kynäelmät ovat lastuja nekin", hän valotti lyhytproosansa nimen alkuperää.

1890-luvulla Ahon tuotannossa tapahtui suunnanmuutos. Hän omaksui uuden taiteellisen suuntauksen, kansallisen uusromantiikan, jota havainnollistaa parhaiten historiallinen mytologiaa ja karelianismia sisältävä Panu (1897). 1890-luvun puolivälissä Aho sai huomiota ja mainetta suomalaiseksi kirjailijaksi poikkeuksellisen paljon myös maailmalla. Suomessa hän saavutti vuosisadan vaihteessa eräänlaisen johtavan kirjailijan aseman.

Kirjailijanammattinsa ulkopuolella Ahon uran suuritöisimpiä projekteja oli käännöstyö raamatunkäännöskomiteassa, joka vei runsaasti hänen aikaansa vuosina 1906-1912. Samoihin aikoihin hän vaikutti Kansallisteatterin johtokunnassa. Sivutyönään hän käänsi myös ruotsinkielistä kirjallisuutta, mm. Sakari Topeliuksen ja K.A. Tavaststjernan tuotantoa.

Lopputuotantonsa pääteoksen Juhan ilmestymisvuonna 1911 Juhani Ahoa juhlittiin kansalliskirjailijana. Idean Juhalle hän sai erään tulkinnan mukaan omasta traagisesta kolmiodraamastaan. Aho odotti teoksesta Nobelin kirjallisuuspalkintoa ja näki asian eteen paljon vaivaa - kuitenkin turhaan. Vuotta ennen kuolemaansa Aho ehti kirjoittaa vielä lyyrisin kuvin lapsuudenmuistoihin ja kuvitelmiin pakenevan teoksen Muistatko-? (1920).

Juhani Ahon vaikutus suomenkielisen proosan kehittymiseen on kiistaton. Hän oli ensimmäinen kirjailija, joka ansaitsi leipänsä kirjoittamalla suomenkielistä kirjallisuutta. Häntä arvostettiin jokaisessa yhteiskuntaluokassa ja myös ulkomailla. Kaiken lisäksi hän oli monipuolinen prosaisti - tunnelmallinen, perinteitä kunnioittava romantikko ja toisaalta tarkka ja uudistusmielinen todellisuushavainnoija.

Venny Soldan-Brofeldt | Kuvataiteilijan taival | Juhani Aho | Kirjailijan taival | Tilly Soldan