Venny Soldan-Brofeldt | Kuvataiteilijan taival | Juhani Aho | Kirjailijan taival | Tilly Soldan

KUVATAITEILIJAN TAIVAL

Venny aloitti taideopinnot isänsä innoittamana Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuodesta 1880. Lisäksi hän sai yksityisopetusta suuresti arvostamaltaan Maria Wiikiltä. Taideopinnot veivät Vennyn Pietarin piirustusopistoon ja erityisen hyödylliselle opintomatkalle Pariisiin, jossa hän solmi ystävyyssuhteita useisiin ulkomaisiin taiteilijoihin ja kirjailijoihin. Matka oli vahva pohja hänen koko elämän kestävälle taiteilijanuralleen.

Palattuaan Pariisista vuonna 1890 Venny maalasi ja piirsi mielellään muotokuvia mm. suomalaisista taiteilijoista ja kulttuurivaikuttajista. Ahon muotokuvan hän maalasi tavatessaan tämän kesällä 1891.

Vennyn ja hänen miehensä häämatka oli Vennylle samalla työmatka. Se tehtiin Pietariin, josta hän oli saanut kopiotilauksen Rembrandtin Pyhä perhe -maalauksesta. Mieluiten Venny maalasi kuitenkin saaristokansaa, merimaisemia ja savolaisia talonpoikia, joihin hän tutustui Juhani Ahon isän pappilassa Iisalmessa.

Varsinkin pariskunnan yhteiselon alkuaikoina Venny maalasi mielellään Ahon teoksiin liittyviä aiheita. Vennyn suuritöisimmät maalaukset ovat herännäisaiheisia. Heränneitä valmistui vuonna 1898, jolloin Aho keräsi samasta aiheesta tietoa uuteen kirjaansa. Ensimmäinen Seurat-maalaus valmistui vuonna 1901. Hän maalasi vuonna 1906 toisen samannimisen teoksen - samoihin aikoihin kuin Ahon herännäisaiheinen romaani Kevät ja takatalvi julkaistiin. Vennyn tuotannon menestyksekkäintä aikaa oli 1890 luku. Puhtaasti realistinen ajanjakso päättyi jälkimmäiseen Seurat-teokseen ja hän siirtyi käyttämään kirkkaampia värejä. Silti hän ei koskaan täysin lähtenyt mukaan uusiin taidevirtauksiin.

Vuonna 1889 Venny palkittiin kunniamaininnalla Pariisin maailmannäyttelyssä ja vuonna 1900 hän sai pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyn yhteyteen perustetusta taidenäyttelystä pronssimitalin. Vaikka Vennyn työ oli pääasiassa maalaamista ja piirtämistä, hän oli kiinnostunut myös taiteen kasvattavasta vaikutuksesta. Hän perusti vuonna 1906 Taidetta kouluihin -yhdistyksen ja toimi sen keulahahmona kaksikymmentä vuotta. Hän teki lapsille pedagogiseen käyttöön mm. värityskirjoja.

Lastenkirjojen kuvittaminen oli tärkeä osa Vennyn työtä. Hän oli taitava piirtäjä ja osasi asettua lasten asemaan. Aholan vuosina Venny teki kuvituksia moniin satuihin ja joululehtiin. Hän oli yksi Topeliuksen Lukemisia lapsille -satukirjan ja Anni Swanin lastenkirjojen kuvittajista. Samoihin aikoihin Venny innostui sohvatyynyjen, seinäryijyjen ja huonekalujen suunnittelusta.

Venny teki tilaustyönä alttaritauluja ja seinämaalauksia. Lisäksi hän julkaisi kuvakirjoja, joihin hän kirjoitti omia mietteitään, esimerkiksi Toskasta kertovan Merimajamme ja me -teoksen.

Vennyn maalausinto tyrehtyi hetkeksi Juhani Ahon kuoltua ja 1920-luku oli hänelle hapuilun ja etsinnän aikaa. Taiteilijauransa loppuaikana hänellä ei ollut selvää suuntaa, mutta hän kiinnostui mm. puunveistosta. Muutettuaan Lallukan taiteilijakotiin Venny kiinnostui ensimmäistä kertaa Helsingin kaupungin maisemista ja maalasi mielellään Kaivopuistossa, Töölönlahdella ja Kulosaaressa. Hän maalasi läpi elämänsä ja etenkin lukuisat matkat olivat hänelle suuria inspiraation lähteitä. Venny oli monipuolinen taiteilija, jonka sydäntä lähellä olivat taiteen lisäksi lapset ja yhteiskunnalliset kysymykset.

Venny Soldan-Brofeldt | Kuvataiteilijan taival | Juhani Aho | Kirjailijan taival | Tilly Soldan