 
|
|||||||
|
Kalastajan vuosi - M E R E L L Ä ! Kalastajan vuosi merellä aloitetaan helmikuisella kuhapilkillä Porvoossa. Jostain syystä kuhat nousevat Porvoonjokeen ja parhaina aikoina jää on lähes mustanaan kuhan pilkkijöitä. Oppaaksi saadaan juuri vuoden kalastusoppaaksi valittu Erik Herlevi - ja komeita kuhia siiman päähän saadaankin. Kesäkuun alussa otetaan suunta Saaristomerelle ja suurhauenpyyntiin. Oppaiksi lähtevät Suomen haukiseuran konkarit Jaakko Varjokorpi ja Teemu Koski. Jos näiden miesten matkassa ei haukea saa, niin ei sitten koskaan. Miehet määrittelevät suurhauen rajaksi seitsemän kiloa ja metrin - ja sellainen hauki veneeseen saadaankin. Kuhakannat ovat runsastuneet ilahduttavasti ja syyskuussa suuntaamme Naantalin vesille kuhaa ja ahventa pyytämään. Kalastusopas Tuomas Levanto hallitsee jigipyynnin ja nätti saalis päivän kalareissulta kertyykin. Lokakuussa suunnataan Vaasan Raippaluotoon ja pyyntivälineeksi valitaan silakkalitka. Paikallinen kalatietäjä Eero Varmajoki johdattaa pyytäjät heti oikeille paikoille ja silakat saadaan tarttumaan tähän hauskaan pyydykseen. Joulukuun kaamoksessa kohteeksi otetaan Helsingin lähivedet ja siellä uiskentelevat meritaimenet. Keli on hankalin mahdollinen, mutta ihan nätti meritaimen onnistutaan täälläkin narraamaan. Ja oppaamme Markku Tiusanen sai kaksi päivää myöhemmin todella komeita taimenia.
Ote Mika Soramäen päiväkirjasta: Nyt oltiin liikkeellä tosi äijien kanssa, Suomen haukiseuran velikullat Jaakko ja Teemu noukkivat meidät kyytiinsä ja haukipäivä starttasi upeassa kesäsäässä. Pakeissa pojilla oli pelkkiä jerkkejä ja niitä oli paljon - ja likimain jokaisessa kapulassa lukemattomia uurteita ja arpia saalistajien terävistä hampaista. Päivä alkoi osaltani makeasti, ensimmäinen heitto ja parikiloinen hauki jo potki siiman päässä, seuraavalla heitolla heti toinen. Molemmat kalat kolkattiin ja varmistettiin seuraavan päivän eväs. Pojilla on upea vainu ja tuntemus hauen elintavoista ja -ympäristöstä. Varmoin ottein Teemu ohjasti veneen kutulahden suulle ja Jaakko antoi tilannekatsauksen. Kun kundit aloittivat jerkin pieksännän, oli kaikki muu pois ajatuksista - ainoastaan suspijigin ylivoima vähän häiritsi kalastusta ;). Seuraavana aamuna oli sää muuttunut harmaaksi ja todellinen suurhaukijahti saattoi alkaa. Nuotit oli opiskeltu todella hyvin ja kalapaikat löytyivät loistavasti. 1-3 kiloista kalaa tuli tasaiseen tahtiin ja sitten taas yllätti, ihan tavanomaisen tärpin ja rauhallisen kelauksen jälkeen pyörähti ensimmäinen "halko" veneen laitaa viistäen ohitsemme. Tunne on mahtava, kun vapa taipuu lähes veneen alle ja jarru pirisee yhtäjaksoisesti pitkään ja sitten taas tullaan ja otetaan uusi spurtti. Jaakko nosti käsillään varovasti ensimmäisen reilusti kookkaamman kalani veneeseen ja poseerauksen jälkeen mamma pääsi takaisin mereen. Teemu totesi, että kohta menee viehe vaihtoon ja kuin taikaiskusta iski jerkkiin kiinni metrinen hauen köriläs. Iltapäivällä haukihampurilaista syödessäni pohdin, kuinka suhtautumiseni tähän upeaan taistelijaan myös ruokakalana oli muuttunut. Hauen kalastajan ensimmäinen sitoumus on arvostaa ja kunnioittaa haukea hienona kalalajina. Sitä asennetta nämä kaksi upeaa päivää todella vahvistivat. > Takaisin |
|||||||
)
)
)
)
)