Tämän blogin sisältöjä, haastatteluita sekä muuta materiaalia on koostettu lopulliseksi raportiksi. Aikaisemmin blogissa olleet versiot ovat siis vanhentuneita, mutta jäävät luettavaksi projektin luonteenkin vuoksi.

Raportti on avoin kommentoinnille ja siihen lisätäänkin ns. jälkiliite joka koostuu ajatuksista sekä ehdotuksista joita se synnyttää. Raportissa mainittavaa linkki-kokoelma avataan ja sitä päivitetään lähiaikoina kattamaan nettiaudioon sekä haastateltaviin liittyviä linkkejä.

Tällä viikolla Aristoteleen kantapään fraasirikostuomio tuomitaan poikkeuksellisesta hyökkäyksestä kieltämme kohtaan. Kyseessä on eräänlainen kielellisen varkauden yritys.

Toukokuun alussa Helsingin Sanomien nuorisoliite Nyt kartoitti laajalla ja hauskalla juttukokonaisuudella Euroviisukilpailuun liittyvää homoturismia. Äkkinäinen lukija ei välttämättä edes tajunnut, mitä omituista oli lehden kannen otsikoinnissa, joka kuului näin:

Iloinen Helsinki
Euroviisut tuovat Helsinkiin laumoittain homoturisteja.

Mainosten tekijöillä on alituinen tarve iskeville ilmauksille. Tämä näkyy muun muassa siinä, että sadat yritykset ja yhteisöt ovat käyttäneet ilmausta jokin on pop hyödykkeidensä markkinointiin persoonallisesti ja tenhoavasti. Viimeksi tamperelainen Aamulehti mainosti keväällä itseään lauseella tieto on pop.

Vierasperäisten käsitteiden suomentaminen on laaja ja joskus mahdottomaltakin tuntuva tehtävä. Onhan vierasperäisiä käsitteitä muu maailma väärällään ja tälläkin hetkellä joku jossain Shanghain pilvenpiirtäjässä, Clippertonin murtumavyöhykkeellä ja San Pablon Lahden rannoilla kehittelee uutta vierasperäistä käsitettä, jonka kanssa suomalaisilla menee ensi kuussa kieli solmuun.

Maiju Lassila ei ole mikään neiti, hän on Algot ja Irmari!
Lukupiirissä keskustellaan kesäkuussa Untola/Rantamalan Lassilan nimellä kirjoittamasta teoksesta josta on näytelmänä tullut ikisuosikki suomalaisiin kesäteattereihin.
Mistä tämä johtuu?
Kuinka paljon Maiju Lassilan kansankuvausta luetaan kirjana?
Mitä kosketuskohtia sillä on nykyissuomalaisuuteen?

Mikko Paartola on tämän raportin tekijä. Kymmeniä dokumentteja ja äänisuunnitteluita, nettiradiodokumentteja sekä lukuisia Ylen verkkosivustoja suunnitellut vapaa toimittaja.

Netti voi toimia hyvänä kasvualustana uuden ajan ohjelmille. Resurssien suuntaaminen kehitykseen ja samalla osaamisen vahvistamiseen saattaa synnyttää modernin radion. Kuulijoita, käyttäjiä tulee uudelleen opettaa kuuntelemaan ja löytämään radioilmaisu. Netti tarjoaa siihen mahdollisuuden.

Jukka Mikkola on kokeellisen ja marginaalisen musiikin pitkäaikainen tuntija sekä toimittaja. Avaruusromua -ohjelma on peilannut elektronimusiikin kehitystä jo pitkään.

Netissä on jo nyt hyvin paljon kokeellista musiikkia ja sen määrä lisääntyy. Kaupalliset toimijatkin ovat löytäneet formaatin. On liian kallista levittää marginaalimusiikkia fyysisten levyjen kautta.

Ilmastonmuutos, jonka luultiin alkavan joskus hamassa tulevaisuudessa, alkaa näkyä yhä paremmin. Syksy oli pitkä sekä pimeä ja talvi oli niin lyhyt, että monen sukset eivät latua ehtineet nähdä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat mullistukset perinteisissä elinkeinoissa antavat uusia mahdollisuuksia myös kielenkäytön saralla. Imatralla ilmestyvä Uutisvuoksi innostui maaliskuun lopulla ilakoimaan otsikossa näin:

Sula maa piti metsätyöt jäissä.

Oletteko huomanneet, ketkä ruskettuvat keväällä ensimmäisenä? Aivan oikein, ensimmäisinä terveen päivetyksen kasvoilleen saavat ne joilla on varaa matkustella talven aikana kaukomailla ja toisaalta ne, joilla ei ole varaa muuta kuin elää ulkona kesät talvet.

Monet kotieläimemme vaativat aivan omanlaisensa käsittelyn. Sikoja ei lypsetä, lehmiä ei oteta syliin ja kissoille ei syötetä jyviä.

Kielessämme on myös paljon eläimiin liittyviä sanontoja, jotka vaativat käyttäjältään samaa tarkkuutta kuin maatalon kotieläinten hoitajilta. Kuten nyt esimerkiksi vanha riidanratkontatermi kyniä kana. Kun kahdella ihmisellä on riita jostain asiasta heillä tosiaan on kana kynittävänä eikä silloin nyljetä karhua.