"Miksi naista on niin vaikea ymmärtää?" huokaa mies. "Mitä mies oikein tuolla tarkoittaa?" kysyy nainen. Miesten ja naisten erilaiset tavat ymmärtää kielen vivahteita herättävät hilpeyttä, mutta myös ahdistusta molemmissa sukupuolissa. Aamulehti otsikoi vast'ikään juttunsa miehen ja naisen kommunikaatiovaikeuksista näin:

Miehen kieli ei viihdy naisen suussa.

Viime vuosina suomalaisissakin ryypiskelyjuhlissa, kuten vappuna, juhannuksena ja loppukesän rapujuhlissa, on alettu lainata vaikutteita suomenruotsalaisesta juhlaperinteestä. Moni perinteiseen suomalaiseen juhlintaan tottunut on yllättynyt, kun innokas isäntäväki alkaa umpisuomalaisilla kutsuilla laulattaa vieraillaan snapsilaulu helan gåria ynnä muita posket innosta hehkuen, vaikka kyseessä ei olisikaan teekkariseurue.

Urheilu on kovaa peliä jo divisioonatasolla. Tai siellä kilpailu on kaikkein kovinta, puoliammattilaistasolla kynnys potkaista nilkkaan, koukata kylkeen tai estää poikittaisella kyynärpäällä on matalin. Kun voima ja nopeus eivät kinnerjänteissä ihan riitäkään ylivoimaiseen omaan suoritukseen, monenlaiset tunteet pulpahtavat pintaan ja jäljelle jää vastustajan pelin tai jopa pelaajan jäsenten rikkominen.

Samanlaista kykyjen loppumista kesken tapaa usein lehdistössäkin. Maaliskuun alussa Koillis-Hämeen toimittaja IP otsikoi paikallisen joukkueen menestyksestä näin:

Valo- ja äänisuunnittelun opiskelija Kimmo Modigin haastattelu. Modig on pitänyt blogia nettiaudion merkityksistä, suuntautunut digitaaliseen mediaan. Mukana monessa nettiradio ja -audioprojektissa

Modigin mielestä uudet tekijät tulevat jokatapauksessa etsimään uudenlaista ilmaisua. Nykyisin kokeillaan paljon, mutta monessa tapauksessa ilmaisu on sekamelskaa. Analogisen, perinteisen radionkin ilmaisumuodot ovat muuttuneet sekä kehittyneet monenlaisiin suuntiin.

Äänisuunnittelija, äänimaisemoija, kouluttaja Ari Koivumäen haastattelu. Koivumäki on ollut mukana mm. Äänipää -projektissa ja "Sadassa Suomalaisessa äänimaisemassa" sekä muissa kansaivälisissä äänimaisemaprojekteissa. Työhön kuuluu mm. viestinnän koulutus Tampereella.

Koivumäki on perinteisten tarinoiden sekä laadukkaan ääni-ilmaisun kannalla. Netti vaatii monien vaihtoehtojen vuoksi sisällöltä paljon. Netti on valtava interaktiivinen mahdollisuus radiolle joka mahdollistaa uudenlaisten ohjelmien tekemisen.

Gogolin Kuolleet sielut nauratti kaikkia Lukupiirin keskustelijoita. Valitettavasti toimittaja Sammalkorpi lähti lomalleen suoraan Raamattupiiristä ja unohti autuaasti -jos näin sallitaan sanoa- lisätä blogimerkinnän huhtikuun kirjasta. Niinpä vain valppaat radion kuuntelijat olivat napanneet kirjasta kii ja nettikeskustelijat jäivät sysipimeään. Sitä pyydän nyt anteeksi. Silti vieläkin hymyilyttää kun muistelen Gogolinsa tuntevia ja usein moneen kertaan lukeneita soittajia. Kiitos teille!!

Kiitos Raamattukeskustelun jälkipuinnista! Studiossa oli hiljaisempaa kuin
tavallisesti koska lähetykseen tuli paljon uskontoon sitoutuneita puheluita
eikä kirjallisuusohjelma tunnu hyvältä foorumilta käydä senkaltaisia
asioita kommentoimaan.

Lukupiiri on soittajien kirjallisuuskanava. Lähetykseen tulevia puheluita
ei valikoida eikä siis myöskään sensuroida etukäteen ja tällä kertaa mukaan
osui poikkeuksellisen vähän kirjallisia näkökulmia. Niinpä ohjelma on oma
totuutensa, siihen soittavien kuuntelijoiden näköinen. Kun todistetaan, ei

Fraasirikos on silmiinpistävä sammakko. Fraasirikollinen erehdyttää lukijansa tai kuulijansa ja aiheuttaa huimausta.

Alla näet varhaisempia fraasirikosilmiantoja. Uudet ilmiannot tänne: Ilmianna fraasirikolliset täällä!

Lisää ilmiantoja löydät täältä: Arkisto 1 | Arkisto 2 | Arkisto 3 | Arkisto 4 | Arkisto 5 | Arkisto 6
Entä tuomiot? Aristoteleen kantapään fraasirikos-tuomiot löytyvät täältä.

(Kirjoittanut Anna Tulusto)

Keskustelen toisinaan 60-vuotiaan isäni kanssa Kurt Wallanderista. Wallander on ruotsalaisen kirjailijan Henning Mankellin dekkareiden päähenkilö, rikoskomisario, keski-ikäinen eronnut mies, jonka terveys reistailee. Isäni ei ole komisario, eikä eronnut, mutta hän on Wallander-fani. Kuusikymppinen mies ei ehkä tahtoisi kutsuttavan itseään faniksi, olisikin oikeammin sanoa, että Wallanderin hahmo koskettaa isääni.

Podcastaaja Henrik Anttosen haastattelu. Anttonen on keskeinen ja tuottelias tekijä kotimaisessa podcast-verkostossa. Omaa tuotantoa mm. Radio Koskisuomi.

Henrik Anttosen on ollut aina kiinnostunut radiosta ja äänestä. Podcast ja nettiaudion kehitys on innostanut netin äärelle etsimään uusiakin ratkaisuja. Riippumattomuus ja mahdollisuudet oheismateriaalin tuottamiseen ovat tärkeitä tekijöitä.