Pääsiäinen sopii Mikael Agricolan juhlimisen ajankohdaksi mainiosti, onhan sana pääsiäinen hänen kehittämänsä uudissana; alunperin päsieinen. Kun monessa muussa kielessä pääsiäinen johtuu juhlan hepreankielisestä nimestä pesah, suomessa juhlitaan pääsiäistä edeltävän 40 päivän paastosta pääsemistä.

Sankarimme muistetaan uusien sanojen kehittäjänä, mutta hänellä oli myös kauneustajua kielen suhteen, kuten tämä runonpätkän käännös osoittaa:

Surullinen sydän, toistuva viha
ja harvoin iloa hakeva mieli

Vuosisatojen ajan myrkyttyneen ja saastuneen Itämeren tila on rikollisen huono. Aristoteleen fraasirikostuomioistuimen valta ei yllä Pietarin kehnon jätevedenpuhdistuksen rankaisemiseen, mutta hommia riittää surullisen paljon kotimaassakin.

Nimimerkkikuuntelijamme Mälikkälän Mimmi on lähettänyt meille Tampereella ilmestyvän Aamulehden taannoisen jutun, joka on otsikoitu vähintäänkin raflaavasti:

Itämeressä muhii kuuttisoppa.

Mikael Agricola on yksi Suomen tuntemattomista suurmiehistä. Viitisensataa vuotta sitten elänyt pappismies herättää juhlallisia tunteita niissä, jotka herkistyvät suurmiehistä yleensäkin, mutta suuri osa kanssaihmisistämme muistaa Agricolan vain pölyisenä hahmona koulun historiankirjasta.

Radio Helsingin pomon, Paula Salovaaran haastattelu. Paula on ollut mukana nettiaudion julkaisemisessa vuodesta 1999 (Lepakkoradio) ja myöhemmin Radio Helsingin kautta.

Paula Salovaaralle netti on lähes pelkästään jakelukanava. Uusia ideoita mietitään, mutta tärkeimpänä on lähetyksen jakelu mahdollisimman laajalle. Nettilähetyksiä kuuntelee jopa lähes viidennes kuuntelijaluvusta. Radio Helsinki on tehnyt pioneerityötä audion nettijakelussa.

Tämä on nettiaudioraportin ensimmäinen osa. Raportti julkaistaan neljässä osassa jotka yhdistetään mahdollisten kommenttien ja korjauksien myötä. Tekstipohjaiset kaksi ensimmäistä osaa ovat tarkoitettu asiapitoiseksi johdannoksi, tiedoksi.

Ohessa julkaistavat audiohaastattelut syventävät tietoa ja sekä muodostavat vision, portin tulevaankin. Kyseessä on raportin kolmas osa. Lopuksi julkaistaan neljäs osa, joka on analyysi ja yhteenveto.

1. Yleisradio ja nettiaudion nykytilanne

Kaikuluotain -projekti jatkuu nyt loppusuoralla avoimena blogina jälleen. Lähipäivinä julkaistaan raportin osia sekä audiohaastatteluita. Kertynyttä materiaalia ja ajatuksia. Kaikki julkaistu ja julkaistava on avoimena kommentoinnille.

Tässä alla raportin johdanto joka myös kertaa alussa esitettyjä tavoitteita:

Nettiaudioraportti, johdanto

Liisa Vihmanen:

Vaikka en kuulu naamaribändi Lordin ihailijoihin, oli siitä huolimatta hienoa että kaikkien jumbosijojen jälkeen Suomi vihdoin voitti viime vuoden euroviisut. Niinpä olemme siitä lähtien eläneet euroviisuvuotta, joka huipentuu toukokuussa Helsingin Hartwall Areenalla järjestettäviin kisoihin. Paikka on minulle tuttu. Ei niin että olisin koskaan käynyt siellä, vaan koska joudun päivittäin kulkemaan rakennuksen ohitse matkalla töihin ja töistä kotiin.

Napit vastakkain digitelevision puolustaja, Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner ja digikriitikko, tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

Astutaanko Suomessa TV:n digiaikaan oikealla hetkellä ja hyvässä järjestyksessä? Vai onko digitelevisio tuotu meille liian kovalla kiireellä? Kuunneltiinko tv-luvan maksajia digipäätöstä tehtäessä?

Pääseekö jokainen suomalainen digimaailmaan? Turvataanko vähemmistöjen palvelut? Tuleeko digitelevisiosta entistä parempia ohjelmia? Entä teräväpiirtotelevisio ja internet, miten ne tähän digiasiaan liittyvät?

Eduskuntavaalit on vihdoin pidetty. Kansanvalta on puhunut ja pulinat pois, niin kuin legendaarinen Johannes Virolainen lähes yhtä legendaarisesti tokaisi
vuonna 1979 hävittyään niukasti Keskustapuolueen puheenjohtajavaalissa Paavo Väyryselle.

Mutta jatketaanpa pulinaa politiikasta kuitenkin. Viime kesänä Kanava-lehti julkaisi kahden jyväskyläläisen tutkijan Jari Peltolan ja Timo J. Tuikan kirjoituksen siitä, miten urheilutermit ja etenkin jalkapallon sanasto sopivat erinomaisesti poliittisten prosessien kuvaamiseen.

Kiihkeäksi muuttunut eduskuntavaalikamppailu on ohi ja lopputulosta tutkitaan nöyrinä ja voitonriemuisina. Monen ehdokkaan tukiryhmässä kysytään: miksi näin kävi ja onnistuiko vaalimainonta?