Kirjallisuuden kääntäminen on omituista hommaa. Kaikkihan tietävät, että niin kuin laulussakin sanotaan: hevonen on häst, suola on salt ja piano on westerlund. Mutta sitten kun hevosen, suolan ja pianon merkitys kirjoittajan kulttuurissa onkin eri kuin kohdemaan kielessä, kääntäjältä vaaditaan muutakin kuin sanakirja.

Tuuli Saksala:

Tänä vuonna tulee täyteen tasan 116 vuotta siitä, kun USA:n armeijan joukot — tarkemmin sanottuna 7. ratsuväen 500 sotilasta johtajanaan majuri Samuel Whitside — surmasi Etelä Dakotassa Wounded Knee –joen luona joulukuisessa paukkupakkasessa yli 300 dakota-intiaania Suuri Jalka –nimisen päällikön heimosta. Traaginen ja julma verilöyly oli Pohjois-Amerikan parisataa vuotta kestäneiden intiaanisotien päätös mutta siihen loppui myös se Yhdysvaltain sisällissodasta alkanut kolmenkymmenen vuoden ajanjakso, jota perinteisesti pidetään Villin Lännen aikana.

Pysyvyys halki vuosisatojen on aina kiehtonut ihmisen mieltä. Tälle harvinaislaatuiselle ikimuistoisuuden lajille on myös koetettu kehittää ikuisuuden arvolle sopivaa ilmausta. Tiedämme marmoriin kaiverretut sanat ja historian lehtien kääntämiset, mutta Etelä-Saimaa -lehden toimittaja Anu
Pyyhtiä ylsi Boris Jeltsinin kuoleman jälkeen aivan uusiin sfääreihin, kas näin:

Neuvostoliiton vallankaappausyritys ja panssarivaunun päälle noussut
Jeltsin välittyivät CNN:n kautta lähtemättömästi maailman verkkokalvoille.

Monesti käytämme sanontoja ja kielikuvia, joissa mainitaan jokin esine tai asia, jota ei enää ole olemassa oikeastaan muualla kuin kyseisessä sanonnassa. Tällöin tarvitaan hyvää muistia ja kielikorvaa, jotta sanonta menee oikein. Muussa tapauksessa niille, jotka muistavat vielä esineen tai asian, voi syntyä hassu tai peräti harhainen mielikuva tapahtumien kulusta.

Me kaikki emme voi olla arkeologian ylijumalia ja tuntea kaikki vanhat esineet kuin kotiseutumuseon elinikäinen hoitaja. Mutta jotkin vanhat esineet kuuluvat yhä siihen kuuluisaan yleissivistykseen.

Lännenelokuvat ja lännensarjat eivät moneen vuosikymmeneen ole nauttineet sellaista suosiota kuin kulta-aikoinaan. Länkkärien tehtailu on loppunut, mutta tämä takaa toisaalta sen, että harvat tehtävät westernit ovat sitten sitäkin laadukkaampia.

Ohjaaja, kirjoittaja ja uusmediasäätäjä Sami Kuuselan haastattelu. Kuusela on ollut kehittämässä radiota sekä nettiaudiota jo kymmenen vuotta sitten ja nykyinenkin innovaatio liittyy nettiaudioon sekä äänittämiseen.

Kuuselan mielestä monella on tarve laittaa ääntä, lähetyksiä nettiin, mutta tekniikka ja monimutkaiset ohjelmistot luovat esteitä ilmaisulle. Nykyisiä pakattuja formaatteja on helppo käyttää monessa eri ympäristössä.

J.P. Pulkkinen:

Suhteilu, lumelaulu, innokki. Mistä niitä tulee? Kuka niitä keksii? Millaisia ne ovat? Mistä ne kertovat? Erinomainen neljän kysymyksen joukko, jota voisi soveltaa moneen ilmi-öön. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija ja Kieli-kello-lehden päätoimittaja Riitta Eronen soveltaa niitä uudis-sanoihin, joita on koonnut ison otoksen äskettäin ilmestynee-seen kirjaan Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen. Sanois-ta on helppo pitää, tai niitä on helppo vastustaa, se tapahtuu jotenkin vaistomaisesti, vähän niin kuin suhteessa ihmisiin.

Tasalaatuisia, eri puolilla Suomea olevia yliopistoja on pidetty maamme vahvuutena. Mutta nyt Suomeen on perusteilla huippuyliopisto, sen muodostavat yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Suomalaisen elinkeinoelämän edustajat ovat luvanneet lahjoittaa tulevalle huippuyliopistolle 200 miljoonaa euroa.

Huippuyliopistoa puolustaa Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Matti Lehti, suunnitelmaa vastustaa Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen. Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Kevät on leikin aikaa. Yksi leikki, joka liittyy vahvasti vapun juhlintaan on tietenkin vapun omineiden teekkarien sananmuunnostelu.

Alunperin vappu ei ollut möykkäävien haalariteekkarien terrorisoima karnevaali vaan 700-luvulla eläneen pyhimys Valborgin kunniaksi vietetty juhla. Pohjalla lienee kuitenkin ollut jokin pakanallinen kevään juhla, koska kirkkopyhänä vappua ei pitkään aikaan ole vietetty. Siitä onkin tullut varsin kaupunkilainen työväkeä, opiskelijoita ja kevään ystäviä yhdistävä riemujuhla synkän talven päätökseksi.