Viikon sitaatti on mojova ja kaikin puolin ansiokas kielenkäytön uroteko viikon varrelta. Tätä hokee mielellään kavereilleenkin!

Anna meille vihje Viikon sitaatiksi täällä!

Missä ovat vielä vanhemmat vihjeet? Vielä aikaisemmin annetut vihjeet löytyvät täältä!

Fraasirikos on silmiinpistävä sammakko. Fraasirikollinen erehdyttää lukijansa tai kuulijansa ja aiheuttaa huimausta.

Alla näet varhaisempia fraasirikosilmiantoja. Uudet ilmiannot tänne: Ilmianna fraasirikolliset täällä!

Lisää ilmiantoja löydät täältä: Arkisto 1 | Arkisto 2 | Arkisto 3 | Arkisto 4 | Arkisto 5 | Arkisto 6
Entä tuomiot? Aristoteleen kantapään fraasirikos-tuomiot löytyvät täältä.

Lasten pahoinvointi lisääntyy koko ajan. Tämä väite eri muodoissaan on yksi aikamme yleisimpiä yhteiskunnallisia väitteitä.

Mutta onko lauseella totuusarvoa? Mitä oikeastaan tarkoitamme, kun sanomme "Lapset voivat yhä huonommin"? Keihin ja mihin lapsia ja nuoria verrataan ja miten pitkällä aikavälillä?

Tällä hetkellä huostaanottojen määrä kasvaa. Kertooko yhteiskunnan väliintulo mistään oleellisesta muutoksesta lapsen ja aikuisen suhteissa?

Voit tilata Ennakkoluuloja-ohjelmat myös podcast-vastaanottimeesi.

Kopioi tämä linkki podcast-vastaanottimeesi:
http://areena.yle.fi/ohjelma/a2fa0bb9747e8a84ea12a91e8766be19/feed/podcast

Ennakkoluuloja-tilausosoite podcast-vastaanottimille (XML) löytyy myös tästä linkistä.

Mikä podcasting on? Ohjeita.

Ennakkoluuloissa pohditaan kulttuurin, musiikin ja yhteiskunnan yleisiä käsityksiä. Ovatko asiat todella niin, kuten yleensä väitetään? Ovatko yleiset käsityksemme tosia, vai käytössä vain tavan vuoksi?

Ennakkoluuloja on poleeminen: se herättää keskustelua, kumoaa tai vahvistaa yleisiä käsityksiä.

Oliko Sibeliuksen pianomusiikki huonoa? Ovatko kaikki köyhät taiteilijat hyviä? Kohtaako Lapissa aitoja asioita? Ovatko suomalaiset todella urheilukansaa? Onko runous vaikeaa?

Poliitikkojen lupaukset on yleensä kevyiksi punnittu, mutta onko vapaamuurarius eri asia, vastauksia voi viikon kysymykseen soittaa perjantaina puolen tunnin ajan alkaen klo 10.00 ja oikea vastaus kuullaan tuttuun tapaan puhelinkontaktilähetyksessä, joka alkaa klo 17.30. Puhelinnumero on 09-144 800

Vuodenvaihde on lupausten suurta aikaa, mitä on luvattu ja miten on pidetty aikoina entisinä, vanhojen lupausten juhlaa vietetään vuoden viimeisessä Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä perjantaina!

Tänäkin jouluna moni meistä saa lahjaksi niin sanotun mp3-soittimen, pienen massamuistivärkin, johon voi ladata haluamaansa musiikkia ja kuunnella sitten nappikuulokkeista kätevästi missä tahansa.

Ihmiset kautta maailman ovat löytäneet musiikin kuuntelun uudelleen näiden mainioiden laitteiden avulla. Mieleen tulee 1980-luvun alku, jolloin Sonyn Walkman aiheutti ties kuinka monennen musiikin kuuntelun mullistuksen. Silloin kaikilla oli kannettava kasettisoitin vyöllään, kunnes kaikki huomasivat, miten sietämätöntä huojuntaa tärinä kasettisoittimelle aiheuttaa.

Miksi musiikkia sitten pitäisi kuunnella bussissa, lenkkipolulla tai luennolla? Maailman ensimmäisen stereovyön patentoija ja siis kannettavan musiikkisoittimen isä Anreas Pavel kertoi Yleisradion nettisivujen mukaan New York Timesin haastattelussa vuonna 2003 seuraavasti keksintönsä ensimmäisestä kokeilukerrasta.

Lasinpuhaltaminen on arvostettua työtä. Taitavan lasinpuhalluksen
äärellä Aristoteleen kantapääkin henkäisee ihastuksesta ja sanoo vautsi vau.
Ihastuksesta henkäisi myös lasialaa opiskeleva Sini, joka lähetti
Aristoteleen kantapäälle otteen Talo & Koti-lehdestä. Siinä kerrotaan Eva Solon lasinen lintujenruokintapallosta seuraavasti:

”se on valmistettu käsin puhalletusta lasista.”

Aristoteleen kantapää ilahtuu ihmisen kekseliäisyyden etenemisestä. Foinikialaisethan keksivät suun ja putken avulla tapahtuvan lasinpuhaltamisen 2100 vuotta sitten ja viimein tänä vuonna Suomessa siis on keksitty lasin puhaltaminen käsin! Toivomme yhdessä sitaatin lähettäneen Sinin kanssa, että käsillä puhaltaminen helpottaa perinteistä vaativaa ja raskasta lasinpuhallusta.

Fraasirikollisuuden törkeimpiä ilmenemismuotoja ovat elämän herkkiin tilanteisiin kuten hautajaisiin liittyvät kirjoitukset. Kynän käyttäjältä tarvitaan näissä tilanteissa rutkasti itsehillintää tyylitajua ja kieltä keskellä suuta, jotta lukijoiden tunteiden tarpeeton loukkaaminen vältetään.

Tästä vaikuedesta hyvänä esimerkkinä voimme pitää nimimerkki Kalevasta Tammelaan muuttaneen ilmiantoa siitä, miten Ilta-Sanomien Jussi Niirasen kirjoitti Juice Leskisen siunaustilaisuudesta.

"Kalevankankaalla hautapaikat ovat kiven alla, mutta Juice Leskiselle
järjestyi hautapaikka pääportin läheisyydestä."