Näyttelijä Tuija Vuolle on käynyt läpi rankan lapsuuden. Yksi vakava paikka Tuijalle oli hänen vanhempiensa ero. Tuija kokee, että hänen suhteensa isään on jäänyt etäiseksi ja hänen isänsä hänelle tuntemattomaksi. Tuijalla ei ole montakaan muistoa isästään, mutta ne vähäisetkin ovat hänelle hyvin tärkeitä. Yksi merkittävä esine Tuijalle on kirja nimeltään ”Jees, teatteria!” – sanoi vääpeli Ryhmy. Kirja kertoo vuosien 1941-1944 sotateatterista. Kirjassa mainitaan myös Tuijan isä Antti, joka oli näyttelijä. Tuija kokee mielenkiintonsa näyttelijän työtä kohtaan kumpuavan juuri hänen isältään. Toinen tärkeä esine Tuijalle on hänen isälleen kuulunut sormus, joka on nyt Tuijalla. Nämä esineet ovat hänelle tärkeitä, ne ovat esineitä mistä Tuija ei luovu.
Kirppiksen myyntiin Tuija Vuolle halusi luovuttaa bleiserin. Hän on hommannut sen 80-luvulla Saksasta ja se on ollut hänellä käytössä. Bleiseri on 100% puuvillaa. Se on laadukas ja hyvässä kunnossa. Värikkäät vaatteet ovat Tuijan mieleen. Hän sanoo olevansa herkkä väri-ihminen, joka viestittää muille ihmisille väreillä ja pukeutumisellaan eri asioita. Esimerkiksi värikkäät vaatteet tekevät muiden ihmisten lähestymisen helpommaksi. Vaatteita hankkiessaan Tuija kiinnittää huomiota paljon myös materiaaleihin. Laadukkaat tuotteet kestävät pidempään ja ovat muutenkin miellyttäviä. Tästä laadukkaasta bleiseristä hän on kuitenkin valmis luopumaan hyvän tarkoituksen vuoksi.