Retrolissun ysärit: Kiitos 1990-1999 Teema 18.11.2013 klo 21.
Vain raukka-maukka on rasisti
Jokaisella paikkakunnalla oli ysärillä oma Huviniemensä: tanssilavan, keikkapaikan ja limudiskon yhdistelmä. Jos pojat lähtivät mukaan Huviniemeen, ilta oli suunniteltava hyvin. Kuinka päästäisiin porttien sisäpuolelle niin, että poikia ei hakattaisi? Turvassa ei ollut poistuessakaan, vaikka osa testosteronimöykyistä olikin jo puskissa sammuneena tai lemmentöissä.
Punkaharjulla väkivallan uhka liittyi pukeutumiseen ja kuntarajoihin. Pienten kirkonkylien pojat tappelivat keskenään. Savonlinnassa juntit hakkasivat hiphoppareita ja punkkareita, jotka olivat tietenkin vähemmistössä.
Joensuussa pojat eivät olleet vain poikia. He olivat myös skinheadeja, jotka hakkasivat vuosia kaupunkiin vasta sijoitettuja somaleja. 120 kilomterin päässä Punkaharjulla tiesimme, että Joensuun poliisi ei tehnyt oman kylän uusnatseille mitään. Urbaanilegenda kertoi, kuinka Antifan marssilla pohjoiskarjalaiset mummot heittelivät ikkunoista kananmunia marssijoiden niskaan. Ysäri-Suomi oli maa, jossa Hausmyllyn Se musta mies oli listaykkösenä. Muukalaisviha tiivistyi pelkoon, että harvat pakolaiset veisivät kaikki naiset.
Kun muutin ysärin lopussa Joensuuhun, skiniongelmaan oli jo tartuttu. Skineillä oli porttikielto kaupungin keskustaan, eikä heitä otettu useimpien ravintoloiden asiakkaiksi. Humanistisen tiedekunnan käytävillä levisi kuitenkin toinen pelko: vaihto-opiskelijoita ja myöhemmin muitakin opiskelijoita pamputettiin öisin sairaalakuntoon rappukäytävissä. Kuljetin mukana laitonta pippurisumutetta ja pojat osoittivat solidaarisuutta lähtemällä saatille.
Eräänä yönä Kerubista tullessani sain perääni yhden kaupungin sekopäistä. Pippurisumutteet eivät paljon auttaneet, kun juoksin puukkoa karkuun linja-autoasemalla. Pelastuksekseni koitui linja-auto, jolla pakenin.
Vuosia myöhemmin tapasin miehen päiväsaikaan pankkiautomaatilla. Pikkumainen kun olen, ajattelin että onneksi pääsen pois siitäkin tuppukylästä. Puukkomies olisi sen sijaan ikuisesti jumissa pienessä kaupungissaan, josta pääsisi lomalle korkeintaan vankilaan.
Kaisa Alenius
Kirjoittaja on Retrolissun ysärit -sarjan käsikirjoittaja.
http://www.hs.fi/elama/a1381948605154
Kiitos tarinastasi!