Harrastaisitko viiniä?

Suomeen on viimeisten 20 vuoden aikana perustettu useita viiniseuroja sekä joitakin yksityisiä viinikellareita, joissa saa opastusta oman viinikaapin viineilleen. Harrastajalla ei tarvitse olla omaa viinikellaria eikä edes viinikaappia, sillä pulloja voi säilyttää muutoinkin. Monin viiniä harrastava kerrostaloasuja sanoo, että viinikaappi on kuitenkin hyvä ratkaisu.

Jos viinituntemusta haluaa laajentaa, voi elämyksiä kartuttaa viiniseurassa tai -kursseilla ja lukea alan tietoutta.

Viiniharrastaja ei juo viinejä paljon – ainakaan kerralla. Lasista kannattaa täyttää korkeintaan kolmasosa, mutta vähempikin riittää maistamiseen.

Tärkeää on se, että viiniä voi helposti pyörittää lasissa, jotta siitä irtoaa tuoksuja. 
 

Kieli ja nenä yhteistyössä

Viiniharrastuksen aloittelija tarvitsee vain muutaman tulppaaninmuotoisen peruslasin, joka on kirkas, ohut, jalallinen ja suuta kohti kapeneva sekä viinipulloille avaajan ja -sulkijat.

Hyvä olisi hankkia myös karahvi, johon viini kaadetaan ennen nauttimista. Viini tarvitsee ilmaa, jotta aromit irtoavat.

Kun viiniä haistellaan ja maistellaan, pitää suussa ja nenässä olla neutraali olotila. Suuta neutraloidaan vedellä tai leivällä. Aluksi voi katsoa viinin väriä, sitten tutkia sen olemusta, sen jälkeen viiniä nuuhkitaan ja maistellaan.

Hyvä viininmaistajan apuväline on aromikartta, josta voi opetella alan tuoksu- ja maistelusanastoa. Pikkuruinen viininmaistamisopas mahtuu jopa lomakkoon. Sen avulla voi kertoa muille yleisillä viinitermeillä niistä mielleyhtymistä, joita viinistä tulee mieleen.

Kuvailevat sanat voivat olla marjoja, mausteita, puita, kukkia, kemiallisia aineita tai vaikkapa yrttejä.
Aistittavia ominaisuuksia ovat hapokkuus, makeus, tasapaino, kuplivuus, täyteläisyys, rakenne ja esimerkiksi kesto.  

Yhteistä laatuaikaa

Viiniharrastusta kannattaa kokeilla porukassa, sillä elämyksistä syntyy yleensä keskustelua.

Omaan suosikkiin ei aina kannata nojata, vaan on hyvä kokeilla uusiakin makuja. Tärkeää on maistella viinejä seurassa, ei yksin.

Euroopan ns. viinimaissa ruuan ja viinin liitto itsestäänselvyys, mutta suomalaisetkin ovat omaksuneet viinin nauttimisen ruuan yhteydessä.

Viinistä ammatti?

Nykyään parhaat ravintolat palkkaavat sommelierin, joka hallitsee eri tyyppiset viinit sekä rypäleet. Hän osaa myös suositella asiakkaalle ruokaan sopivan viinin.

Helsingin Haaga-instituutti ja Turun Ammatti-instituutti kouluttavat sommelier –taitoihin. Viinimestariksi voi kurssittaa muuallakin.

Haaga-instituutin kolmannen kurssin jälkeen voi suorittaa diplomakurssin, jonka jälkeen voi anoa Master of Wine –tutkinnon suorittamista Englannissa.

Essi Avellan on ensimmäinen suomalainen, joka suoritti tämän tutkinnon.

Suuri maailmanlaajuinen kouluttaja on Wine & Spirit Education Trust, joka järjestää paljon alan kursseja.

Lähteet
Viininmaistajan opas
Alkon viinisivut
Viinikoulu huhtikuussa 2009
Viinimestari Pentti Arvela
 

Lisää aiheesta
Tampereen viiniklubin miehet kertovat viiniharrastuksestaan
Kutsu sopalle – viinisuosituksia eri keitoille
Nuoruuden haave toteutui: viinimestari eläkeiässä