Kuinka tehdään Satuhäät?

Satuhäät on kevään alkajaisiksi tuonut olohuoneisiimme kiukkuisenoloisen, tupakkaa kuluttavan morsiamen, toisessa jaksossa juhlitaan pehmoleluilla koristellussa juhlapaikassa Satumetsä-teemahäissä.

Luvassa on vielä kymmenen uuden jakson verran dramatiikkaa ja onnenkyyneliä.

Toinen alkuperäisidean isistä on ohjelmaa koko sen olemassaoloajan tuottanut Juha-Pekka Ristmeri Filmaattiset Oy:stä. Yhdessä Timo Suomen kanssa ideoitu sarja on vuosien varrella muuttanut olomuotoaan radikaalisti.

- Aluksi keskityimme hääjuhlaan, se oli koko ohjelman ydin. Muutama vuosi sitten aloimme tehdä ohjelmaa laajemmalla perspektiivillä: haluamme tutustuttaa katsojat päähenkilöihin hyvin. Kiinnitämme paljon huomioita parien valintaan – heidän täytyy olla jollain tapaa kiinnostavia, sanoo Juha-Pekka Ristmeri.

Formaatinmuutos tarkoittaa sitä, että ohjelmaan osallistuvien parien on oltava valmiita panemaan itsensä kokonaan likoon. Kameroita ei pääse pakoon. Mikä saa ihmiset osallistumaan tällaiseen piinaan?

- Kyllä aidoin, tärkein ja useimmin kuultu syy on se, että parit haluavat näyttää rakkautensa koko maailmalle.

Onneksi rakkaus myös näkyy ohjelmasta, useimmiten. Vaikka osalle mukaantulon syynä on puhtaasti julkisuus, niin taloudellista hyötyä ohjelmanteosta ei tule.

-  Taloudellista hyötyä ei tule osallistujille missään muodossa, päähenkilöiden pientä esiintymispalkkiota lukuun ottamatta. Me emme siis tosiaankaan kustanna häitä, tarkentaa Ristmeri.

- Monenlaista hyötyä on ohjelmanteosta toki koetettu vuosien varrella saada irti, mutta se ei istu meidän toimintatapaamme.

Kuvaaja on luottokaveri

Kentällä ohjelmaa tekevät kuvaajat, jotka yhdessä toimittaja-ohjaajan kanssa seuraavat hääjuhlaansa valmistautuvaa paria tiiviisti viikkoja, joskus jopa kuukausia ennen h-hetkeä. Kuvattavat tottuvat kameroihin yleensä parissa päivässä. Sen jälkeen niiden olemassaoloa ei juuri huomata.

Intiimistä suhteesta kuvattaviin kertoo se, että kuvaajat myös tutustuvat pareihin hyvin, usein myös ystävystyvät. Ei ole harvinaista, että kuvaaja toimii vaikka lapsenvahtina silloin, kun sattuu paikalle tilanteen kannalta sopivasti.

Tuotantoyhtiö saa pareilta etukäteen tiedon tärkeimmistä häävalmisteluista kuten pukujen sovituksesta, sormuksen ostosta sekä juhlapaikan ja -musiikin valinnasta. Molempia osapuolia sitoo sopimus, jonka mukaan mennään - ohjelmaan kuuluu se, että kaikesta puhutaan eikä salaisuuksia ole.

Hääviikolla parin kuvaaminen tiivistyy ja huipentuu.

- Kuvaaja on ihossa kiinni koko viikon, ennen kaikkea kaksi juhlaa edeltävää päivää. Silloin kyllä helpostikin alkaa parin pinna jo olla kireällä, tietää Juha-Pekka Ristmeri.

Ruudussa niin myötä- kuin vastamäki

Ohjelman kuvausten jälkeen suunnitellaan käsikirjoitus, jonka leikkaaja toteuttaa. Tässä vaiheessa ohjelma saa muotonsa: ennalta ei voida tietää, mikä nousee ohjelman kärjeksi.

Satuhäiden leikkaajina toimivat Katja Saraviita ja Juha Kuoppala saavat tyypillisimmillään käsiinsä 50 – 70 tuntia materiaalia, josta leikataan 50 minuuttia valmista ohjelmaa.

Ennen onnenkyyneliä ruudussakin nähtävä stressi ja paine saavat ihmiset käyttäytymään ailahtelevasti, ja aina päähenkilöt eivät tunnista itseään kuvatusta jaksosta.

- Jonkin verran on tullut pyyntöjä poistaa kohtauksia ohjelmasta. Emme kuitenkaan poista mitään, mikäli kyseessä ei ole aivan asiavirhe. Haluamme näyttää asiat niin kuin ne ovat. Se on tämän ohjelman suola.

Satuhäissä sattuu ja tapahtuu - lue kuvauksissa sattuneista kommelluksista

Satuhäät Yle TV2 torstaisin klo 21 ja Yle Areenassa viikon ajan esityksestä.