Saamelainen rannekoru syntyy juurista ja kalahelmistä

Saamelainen rannekoru juurista ja kalahelmistä. Kuva: Strömsö

Kun kuulin, että kalan selkänikamista tehdään helmiä, ajattelin ensimmäisenä sitä hajua. Moni kala ei tuoksu tuoreena tai paistettuna hyvältä, miten joku tahtoo kantaa kalan tuoksua mukanaan ranteessa?

Strömsössä esiintynyt kolttasaamelainen Matleena Fofonoff valmisti tuon rannekorun, joka ihmetytti minua. Tajusin kuitenkin, että voimakkaan tuoksuisessa suopursuliuoksessa uitetut nikamat eivät enää muistuta kalan tuoksusta. Perinteisen saamelaisen korun valmistus tuntui jännittävältä, mistähän moinen ajatus on lähtenyt?

Mietin tilannetta jossa tarjolla ollut kala on syöty tarkasti loppuun - ehkä jollekulle on jäänyt vielä nälkä. Ruokapöydän ääressä istuneet ovat pyöritelleet kalan raatoa käsissään, ja huomanneet, että nikamat muistuttavat helmiä.


Se tehdään itse, mikä tarvitaan

Saamelainen käsityö on kaukana kulutus-, kertakäyttökulttuurista. Sevettijärvellä asuva Matleena Fofonoff valmistaa itse sen minkä tarvitsee. Matleenan käsissä juurista, kalasta ja suopursusta syntyy rannekoru.

Matleena kantaa mukanaan vuosisatoja vanhaa perinnettä. Hän on oppinut taitonsa kylän vanhemmilta naisilta, jotka ovat oppineet omat taitonsa heitä edeltäneiltä.

Matleena Fofonoff vuolee juuria.

Tyypillistä kolttasaamelaista käsityötä ovat korit ja kulhot, jotka on valmistettu juurista. Juuriin yhdistetään materiaaleja hauesta, mateesta ja taimenesta. Kalojen selkänikamista valmistetut helmet ovat erittäin käytettyjä kolttalaisia koristeita. Lasihelmiäkin on käytetty, jos niitä on ollut saatavilla - niitä vaihdettiin kauppamiehiltä rannikkopitäjien satamissa.

Matleena opetteli käyttämään koristeluun kalahelmiä ennen kuin lasihelmet otettiin käyttöön. Hänellä on tapana tehdä helmiä vanhalla, perinteisellä tavalla.


Juuria, kalaa ja suopursua

Matleena puhdistaa ja siistii juuret vetämällä ne läpi kepistä, johon on porattu eri kokoisia reikiä. Sopivan kokoisen reiän läpi vedettäessä juuren kuori ja muu ylimääräinen kuoriutuu pois.

Jotta koruun saadaan helmet, on ensin kalastettava kala ja valmistettava se. Syönnin jälkeen kalan selkäranka puhdistetaan ja ylimääräiset ruodot katkotaan nikamien ympäriltä. Nikamat irrotetaan toisistaan ja puhdistetaan hyvin. Apuna puhdistuksessa Matleena käyttää puukon terää.

Helmet värjätään kasvien avulla. Suopursusta syntyy lämmin, keltainen väri. Suopursulla kyllästetyssä vedessä helmet saavat imea halutun värin.

Kalan nikamat ovat luonnostaan keskeltä kuperia, jolloin reiän tekeminen sen keskelle on helppoa. Helmet sidotaan juurien sekaan ja juurista muodostuu perinteisen mallinen rannekoru.

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

linkit

Kolttasaamelaiset

Suomessa on tällä hetkellä noin 500 kolttaa. Kolttasaamelaiset ovat kotoisin Petsamon alueelta, joka kuuluu nykyisin Venäjälle. Talvisodan jälkeen koltat evakuoitiin ja siirrettiin Inarijärven ympäristöön. Matleena Fofonoff oli ensimmäinen kolttasaamelainen, joka syntyi Sevettijärvelle.

Kolttasaamelaisilla on hallussaan hyvin vahva käsityöperinne. Matleena Fofonoff käy joskus pitämässä kursseja saamelaisten aikuiskoulutuskeskuksessa Inarissa, ja toimii myös kolttasaamelaistan museossa Sevettijärvellä, joka on auki kesäaikaan.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä